Muita joilla sama ongelma? Minua rupeaa hirvittävästi naurattamaan jos joudun istua jonkun vähän etäisemmän tai vieraamman ihmisen kanssa lähekkäin
Tämä on ihan kamalaa!
Eli jos joudun istua hiljaa jonkun ihmisen kanssa esim ruokapöydässä tai vaikka vain tvn äärellä sohvalla tai olen kampaajalla ( kampaaja on muuten yksi pahimmista koska hän näkee kokoajan kasvoni peilin kautta..)
Eli minulla vain tulee jokin huvittava ajatus mieleen ja sen jälkeen se alkaa. Ensin pidättelen hymyä ja pian saattaa tulla naurun purkaus ja mitä nolommaksi tilanne käy niin minua entistä enemmän rupeaa naurattamaan..
Tää on ihan hirveetä!
Ajatusten kääntäminen muualle ei auta. Tuntuu että siinä tilanteessa naurattaa kaikki!
Kommentit (14)
Sori vaan, mutta ei tuo nyt terveeltä ja normaalilta kuulosta. Kyllä aikuisen ja jo kouluikäisen lapsenkin on pysyttävä hillitsemään nauramista!
Joo kyllä ap;n kannattaa hakea apua jos hamut ihmiset pitävät sinua täysipäisenä ja normaalin oloisena!
Mene hyvä ihminen psykiatrille jos et kykene olemaan edes nauramatta hetkeä!
Mitenhän muut asiat mahtavat onnistua?
Joudut istua? Häpeä! Miten kehtaat? Sanot varmaan myös lapsellesi, että sä voit kiipee tonne. Kuvottavaa, ap. Kuvottavaa. En voi ymmärtää, jos tähän aloitukseen tulee vastauksia.
Voi teitä pieniä ketkä luulette AP:n olevan hullu pelkästään tuosta oikustaan. Menkää tekin sinne psykan juttusille.
Olisipa enemmän kaltaisiasi hekottajia. Tiedän tunteen kun tulee joku hullu ajatus mieleen ja suupielet väkisin vääntyvät hymyyn. Sitten kun alkaa naurattaa pitää äkkiä keksiä selitys jostain muka hauskasta jutusta joka tuli mieleen. Muuten, nauru tarttuu joten räkätä rauhassa :D
Vierailija kirjoitti:
"Joudun istua". Huoh.
Miten tuollaisia joudun istua -ihmisiä voi kulkea tällä planeetalla? En voi ymmärtää. Miten he kehtaavat, miten he ilkeävät?
Vierailija kirjoitti:
"Joudun istua". Huoh.
Eikö tuota aloitusta saisi pois täältä?
Miellän itseni suhteellisen tervejärkiseksi ihmiseksi, mutta jostain syystä muakin rupes väkisin joku naurattamaan kampaajalla kun kampaaja pesi mun hiuksia. Ei ollut edes naurettavaa ajatusta päässä, eli voi tätä tapahtua ihan kaikille.
Ps. Ehkä aloittaja ei tarkottanut niin radikaalisti tuota "joudun istua"-ilmaisua.
Nauraminen ahdistavissa tilanteissa joillekkin ihmisille ei ole niin tuntematon ilmiö. Ehdottaisin kuitenkin vaikka psykiatrilta kysymään?