Erikoinen anoppi
Jouluna anoppi alkoi uhkailla tekevänsä meistä ilmoituksen lastensuojeluun. Syy: pieni lapsemme kiukutteli ja anoppi hössötti siinä vieressä, kun yritin rauhoitella lasta. Käskin tällöin tiukalla äänellä anoppia lopettamaan neuvojen jakelun, jolloin anoppi alkoi uhkailla tekevänsä minusta ilmoituksen lastensuojeluun, kun lapsi kuulemma pelkää huutamistani (en siis missään vaiheessa ollut huutanut lapselle). Olin aivan ällikällä lyöty tilanteesta, vaikka anoppi jälkikäteen pahoittelikin ylireagointiaan tilanteeseen. Ei jäänyt kovin mukava mieli tuosta jouluaatosta. Onko muilla kokemuksia tällaisistä isovanhemmista?
Kommentit (27)
Ei olisi anopilla enää kotiini asiaa tuollaisen uhkauksen jälkeen.
Laiton uhkaus. Hae lähestymiskieltoa. Itse n kuuntelisi tuollaista pätkääkään.
Vierailija kirjoitti:
Laiton uhkaus. Hae lähestymiskieltoa. Itse n kuuntelisi tuollaista pätkääkään.
Ei viranomaisilla uhkaaminen ole koskaan laiton uhkaus, siinä merkityksessä kuin laki sen ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiton uhkaus. Hae lähestymiskieltoa. Itse n kuuntelisi tuollaista pätkääkään.
Ei viranomaisilla uhkaaminen ole koskaan laiton uhkaus, siinä merkityksessä kuin laki sen ymmärtää.
No onhan tuo. Tuohan oli nimenomaan kiusanteolla uhkaamista.
Kiusanteolla uhkaamaan ei ole rikos. Poliisi nauraisi päin naamaa.
Vierailija kirjoitti:
Kiusanteolla uhkaamaan ei ole rikos. Poliisi nauraisi päin naamaa.
En itsekään pidä tätä poliisiasiana. Lähinnä mietin sitä, että miten tällaisen ihmisen kanssa oikein pitäisi jatkossa toimia. Lastensuojelulla uhkailu tuollaisessa tilanteessa on mielestäni aika erikoisen oloista toimintaa.
- Ap
Meillä miniä hyssytteli lasta eikä saanut sitä rauhoittumaan, joten lähdettiin miehen kanssa ensin toiseen huoneeseen ja sitten kokonaan pois. Turha sinne oli jäädä kahvia odottelemaan, kun ei edes lapselle tajunnut vaippaa vaihtaa. Sen hajun kyllä tunnisti, ei tarvinnut edes arvailla itkun ja ähinän syytä. Ei tuosta lasua kannata tehdä, mutta yritetään nyt pitää pientä välimatkaa, ettei tarvitse olla samaa uudestaan todistamassa.
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika ap. Miehenvika
Ööh? Ihan turha provo. Mies ei äitinsä käytöksekseen ole missään määrin syyllinen.
- Ap
Ihmeissään anopin toiminnasta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusanteolla uhkaamaan ei ole rikos. Poliisi nauraisi päin naamaa.
En itsekään pidä tätä poliisiasiana. Lähinnä mietin sitä, että miten tällaisen ihmisen kanssa oikein pitäisi jatkossa toimia. Lastensuojelulla uhkailu tuollaisessa tilanteessa on mielestäni aika erikoisen oloista toimintaa.
- Ap
Itse vähentäisin tapaamisia eikä mummo viettäisi kahdestaan aikaa lapsen kanssa. Luottamus menisi mummon arviointikykyyn. Hänhän sanoo mitä sylki suuhun tuo vain kokeakseen paremmuutta sinuun nähden/saadakseen lapsen suosion.
Vierailija kirjoitti:
Kiusanteolla uhkaamaan ei ole rikos. Poliisi nauraisi päin naamaa.
Öh. Eihän se anoppi kai lakimies ole.
Vierailija kirjoitti:
Kiusanteolla uhkaamaan ei ole rikos. Poliisi nauraisi päin naamaa.
Itse asiassa kiusanteko ja sillä uhkailu täyttää vainoamisen tunnusmerkit.
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä hyssytteli lasta eikä saanut sitä rauhoittumaan, joten lähdettiin miehen kanssa ensin toiseen huoneeseen ja sitten kokonaan pois. Turha sinne oli jäädä kahvia odottelemaan, kun ei edes lapselle tajunnut vaippaa vaihtaa. Sen hajun kyllä tunnisti, ei tarvinnut edes arvailla itkun ja ähinän syytä. Ei tuosta lasua kannata tehdä, mutta yritetään nyt pitää pientä välimatkaa, ettei tarvitse olla samaa uudestaan todistamassa.
Minusta olisi kiusallista jos appivanhemmat tulisi kahvittelemaan ilman, että mieheni on paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä hyssytteli lasta eikä saanut sitä rauhoittumaan, joten lähdettiin miehen kanssa ensin toiseen huoneeseen ja sitten kokonaan pois. Turha sinne oli jäädä kahvia odottelemaan, kun ei edes lapselle tajunnut vaippaa vaihtaa. Sen hajun kyllä tunnisti, ei tarvinnut edes arvailla itkun ja ähinän syytä. Ei tuosta lasua kannata tehdä, mutta yritetään nyt pitää pientä välimatkaa, ettei tarvitse olla samaa uudestaan todistamassa.
Minusta olisi kiusallista jos appivanhemmat tulisi kahvittelemaan ilman, että mieheni on paikalla.
Öö... siis oikeestiko lasten mummi ja vaari ei ole tervetulleita kyläilemään, jos miehesi ei ole paikalla? Aika pelottavaa! Mä en kummemmin pidä anopistani (appiukko on ok) mutta pystyn tuntemaan jopa helliä tunteita häntä kohtaan, kun muistutan itselleni, että hän on omien rakkaiden lasteni mummi.
Tunnistan tilanteen. Lapsi kiukuttelee eteisessä eikä halua pukea ja kun itse tekee parhaansa vaikeassa tilanteessa (niin kuin niin monta kertaa ennenkin), mummi tulee viereen sössöttämään.
Silloin palaa pinna mummoon. Joudun sille korottamaan ääntäni ja käsken pois tilanteesta.
Mutta meillä mummi ymmärtää tukkia suunsa. En usko, että sille koskaan tulisi mieleen tommoset uhkaamiset. Kuulostaa ihan mielenvikaiselta. Mummin mielestä olen oikein hyvä äiti, se vaan haluaa auttaa eikä tajua, että on vaan tiellä.
Jos asia vaivaa, puhuisin anopin kanssa. Ihan asiallisesti. Voi olla, että hyvä keskustelu puhdistaisi ilmaa ja teidän välit paranisi muutenkin?
Mitä 9 kk mestarikurssi ei tehnytkään sinusta täydellistä?
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä hyssytteli lasta eikä saanut sitä rauhoittumaan, joten lähdettiin miehen kanssa ensin toiseen huoneeseen ja sitten kokonaan pois. Turha sinne oli jäädä kahvia odottelemaan, kun ei edes lapselle tajunnut vaippaa vaihtaa. Sen hajun kyllä tunnisti, ei tarvinnut edes arvailla itkun ja ähinän syytä. Ei tuosta lasua kannata tehdä, mutta yritetään nyt pitää pientä välimatkaa, ettei tarvitse olla samaa uudestaan todistamassa.
Loistavaa idiotismia.
Ei tullut mieleen auttaa, että saataisiin vaippa vaihtoon ja polttava kakka pois polttamasta vauvan herkkää ihoa.
Tämä ei tullut mieleen. Mutta hyvä, "ettei tarvitse olla samaa uudestaan todistamassa".
Pistää vihaksi tämä ihmisten tyhmyys ja itsekeskeisyys, kuhan ei itse tarvitse ihan TODISTAA - mitäpä avuttomasta vauvasta.
Eikö tuosta juuri pitäisi tehdä lasu (miniä/äiti ei ymmärrä perusasioita), mutta te päädyitte välimatkan pitämiseen. Ihan kun se vauvaa auttaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä hyssytteli lasta eikä saanut sitä rauhoittumaan, joten lähdettiin miehen kanssa ensin toiseen huoneeseen ja sitten kokonaan pois. Turha sinne oli jäädä kahvia odottelemaan, kun ei edes lapselle tajunnut vaippaa vaihtaa. Sen hajun kyllä tunnisti, ei tarvinnut edes arvailla itkun ja ähinän syytä. Ei tuosta lasua kannata tehdä, mutta yritetään nyt pitää pientä välimatkaa, ettei tarvitse olla samaa uudestaan todistamassa.
Minusta olisi kiusallista jos appivanhemmat tulisi kahvittelemaan ilman, että mieheni on paikalla.
Oikeesti? :O
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä hyssytteli lasta eikä saanut sitä rauhoittumaan, joten lähdettiin miehen kanssa ensin toiseen huoneeseen ja sitten kokonaan pois. Turha sinne oli jäädä kahvia odottelemaan, kun ei edes lapselle tajunnut vaippaa vaihtaa. Sen hajun kyllä tunnisti, ei tarvinnut edes arvailla itkun ja ähinän syytä. Ei tuosta lasua kannata tehdä, mutta yritetään nyt pitää pientä välimatkaa, ettei tarvitse olla samaa uudestaan todistamassa.
Minusta olisi kiusallista jos appivanhemmat tulisi kahvittelemaan ilman, että mieheni on paikalla.
Öö... siis oikeestiko lasten mummi ja vaari ei ole tervetulleita kyläilemään, jos miehesi ei ole paikalla? Aika pelottavaa! Mä en kummemmin pidä anopistani (appiukko on ok) mutta pystyn tuntemaan jopa helliä tunteita häntä kohtaan, kun muistutan itselleni, että hän on omien rakkaiden lasteni mummi.
Teistäkö tässä oli välimatkan pitäminen tai kahvittelu se hämmästystä herättävä pääasia!!??
Ei Jumal a uta.
Kasva aikuiseksi