Olen lapseton, yksinäinen ja onneton
Kun tätä palstaa lukee, tulee tunne, että lapsettomuus on ehdoton onnen lähde.
Miksi minä en ole edes melko tyytyväinen saati onnellinen, enkä tunne ketään muutakaan onnea pulppuavaa lapsetonta ikäluokastani?
Ilmeisesti nämä velat täällä ovat järjestään alle viisikymppisiä. Minulla on hyvä työ, varallisuutta kohtalaisesti.... se kissakin löytyy :)
Matkusteluun ja ns. itsensä kehittämiseen olen kyllästynyt ja parikymmentä vuotta sitten.
Mutta en sano, että kaikilla näin olisi. Jotenkin valheellisen kuvan elämästä antaa tämä velojen hehkutus täällä. Olisi avartavaa nähdä heidät parinkymmenen vuoden kuluttua. Epätoivoisen vakuuttelun tuntu monissa postauksissa.
(Olen lapseton liki kuusikymppinen siksi, etten ole löytänyt sopivaa miestä. En ole varma siitäkään, olisinko tullut raskaaksi. Huolehdin ehkäisystä. )
Kommentit (45)
Kai sitä saa olla onnellinen, oli lapsia tai ei. Elämässä ei aina saa sitä mitä haluaa, mutta niillä mennään mitä on.
Harvoin tapaa yhtä ahdasmielistä ihmistä kuin aloittaja. Hänelle tuntuu olevan sietämätön ajatus, että ihmiset voivat tulla onnelliseksi eri tavoilla. Hän ei kykene käsittämään muita tapoja kuin omansa. Todella ikävä ihmistyyppi.
hLapsettomalla naisella on erityistehtävä tässä maailmassa, hän on muuta kuin perheen perustaja, imettäjä ja kasvattaja. Nauti olostasi ja etsi erityistehtäväsi. Olet poikkeuksellinen yksilö ja sinulla on mahdollisuuksia vaikka mihin.
Tästäkin aloituksesta on jo yli kuusi vuotta. toivottavasti ap on löytänyt levollisuuden.
Jaa, eli sinulle perhe olisi ollut elinkautista rääkkäystä..törkeästi sanottu kylläkin mutta mahtuuhan maailman jos jonkinlaisia ihmisiä. Mutta minulle perhe oli haave joka toteutui, en ikinä tahtoisi heistä eroon. Rakkainta maailmassa.