Pystytkö sanomaan 4 syytä miksi olet puolisosi kanssa?
Kysyin tätä kavereilta ja he menivät hiljaiseksi.
Kommentit (78)
1. Rakastan häntä ja hän rakastaa minua.
2. Olisin hukassa ilman hänen tukea ja hän saa vuorostaan tukea minulta, kun tarvitsee sitä.
3. Voin kertoa hänelle kaiken kaikesta ja hän ei tuomitse.
4. Haluamme tulevaisuudelta samoja asioita.
Keksin vaikka kuinka monta kohtaa lisää, mutta nuo ovat varmaan tärkeimmät. Yhdessä ollaan oltu kymmenen vuotta, neljä vuotta naimisissa. Toivon, että olemme yhdessä loppu elämämme ja että kuolen ennen häntä, en osaisi elää ilman häntä.
Rakkaus, ystävyys, lapset, pitkä yhteinen historia.
O kirjoitti:
Yhteinen lapsi.
Hyvätuloinen, matkustamme muutaman kerran perheenä ja yksinämme - mulla ei olisi omilla tuloillani matkustaa niin usein.
Siivoaa ahkerasti.
Hoitaa lasta ahkerasti töidensä jälkeen ja viikonloppuisin, joten itse pääsen urheilemaan aktiivisesti ja voin myös panostaa töihini luottaen mieheni ja hänen vanhempiensa hoitavan poikaamme mielellään.En keksi muita syitä. En oikeasti rakasta, mutta haitanneeko tuo? Elämä on näin helppoa eikä tartte enää seksiäkään harrastaa, kun mies lopetti jo vonkaamisen. Lapsi ja arjen pyöritys suunnilleen sovussa riittää molemmille.
Mies on siis sun piika? Ja sua ei haittaa yhtään vaikka teillä kummallakaan ei ole rakkautta elämässä, ja elämänne menee täysin hukkaan? Kohta poika on lähtenyt kotoa ja kumpikin olette vanhoja kurppia eikä rakkautta, mitäs sitten? Eroatte ja yritätte epätoivoisesti etsiä uutta puolisoa kurttunaamoillanne? Vietätte yksinäisen ja katkeran vanhuuden?
Vierailija kirjoitti:
Syitä ei ole. Akka on kusipää.
No lähde menemään. Sulla on vain yksi elämä ja sekin helvetin lyhyt.
Vierailija kirjoitti:
Lapset, taloudellinen turva, pääsääntöisesti mukava ihminen ja saa läheisyyttä.
Rakkaus kuolee aikanaan.
Ei kuole jos ei anna kuolla. Normaalit ihmiset osaavat rakastaa kuolemaan asti.
Vierailija kirjoitti:
O kirjoitti:
Yhteinen lapsi.
Hyvätuloinen, matkustamme muutaman kerran perheenä ja yksinämme - mulla ei olisi omilla tuloillani matkustaa niin usein.
Siivoaa ahkerasti.
Hoitaa lasta ahkerasti töidensä jälkeen ja viikonloppuisin, joten itse pääsen urheilemaan aktiivisesti ja voin myös panostaa töihini luottaen mieheni ja hänen vanhempiensa hoitavan poikaamme mielellään.En keksi muita syitä. En oikeasti rakasta, mutta haitanneeko tuo? Elämä on näin helppoa eikä tartte enää seksiäkään harrastaa, kun mies lopetti jo vonkaamisen. Lapsi ja arjen pyöritys suunnilleen sovussa riittää molemmille.
Mies on siis sun piika? Ja sua ei haittaa yhtään vaikka teillä kummallakaan ei ole rakkautta elämässä, ja elämänne menee täysin hukkaan? Kohta poika on lähtenyt kotoa ja kumpikin olette vanhoja kurppia eikä rakkautta, mitäs sitten? Eroatte ja yritätte epätoivoisesti etsiä uutta puolisoa kurttunaamoillanne? Vietätte yksinäisen ja katkeran vanhuuden?
Mies mahdollistaa mulle hyvän elämän monella tapaa ja meille molemmille riittää perhe-elämän, työn ja harrastusten parissa oleminen. En kaipaa romantiikkaa enkä seksiä ja toivottavasti mieskään ei niitä enää niin kaipaa, jolloin uskon meidän pysyvän yhdessä lopun ikäämme. Miehelle poikamme on kaikki kaikessa ja hempeilee ja höpöttää sille paljon, mitä arvostan ja mies tuntuu nauttivan elämästään ainakin siltä osin. Miksi meidän vanhempien tulisi hempeillä toisillemme, jos kumpaakaan ei huvita? Meillä on järkiavioliitto, jotka usein kestävämpiä kuin rakkausavioliitot.
Hyvä isä enkä halua särkeä perhettä, ei ole varaa erota (kummallakaan), saan olla paljon yksin, siedän sitä silmissäni.
-Mies on ystäväni ja kumppanini, aivan loistavaa seuraa
-Loistava seksielämä
-Ihana ja mielekäs arki yhdessä
-Elämä mieheni kanssa on kiinnostavaa ja tapahtumarikasta
+
-Mieheni on aivan tolkuttoman komea, hyvinvarustettu, pitkä ja hyväkroppainen
-Yhteiset kiinnostuksenkohteet ja elämäntavoitteet
-Puolisoni ei halua lapsia
1 Fyysinen kemia ja seksi.
2 Isähahmo ja myös mukana tulevat miehen lapset eli sisar-ja velipuoli lapselleni, jolla ei ole isää itsellään.
3 Yleinen hyväksytttävyys lapsen vanhempien silmissä, että on naimisissa.
Mietin nelosta vielä.
Nuo ovat ne syyt, että en ole eronnut, vaikka mies on vähän kontrolloiva ja alistava, itsetuntoni on laskenut suhteessa. Rahaa miehellä ei ole yhtään eli sinkkuna olisi sama elintaso. Kyllä meillä on myös usein hauskaa yhdesdä ja paljon hyviä hetkiä, mutta oman itsetuntoni takia luultavasti eroaisin ilman noita kolmea kohtaa.
Lapset ja yhteinen asuntolaina, kahta muuta ei ole.
Jos ei olisi noita, tuo ahne ja itsekäs nainen olisi saanut aikoja sitten kenkää. Kun ei vaan nähnyt ajoissa millaisen kanssa pisti hynttyyt yhteen...
Enemmänkin kuin neljä syytä. Mies on kaikkia näitä vähintään: rakastava, kunnioittava, hyvä isä, hyvä sängyssä, komea, luotettava, kannustava, kultainen, ei mustasukkainen, hyvä keskustelija, positiivinen, hyvä lohduttamaan, huumorintajuinen, hellä, osallistuva....
Yhdessä 10v.
- raha, olemme hyvätuloisia molemmat, joten lasten elintaso laskisi erotessamme, tosin voi olla, että elatusmaksujen myötä pärjäisin samalle en kuin nytkin. Joutuisin otetaan asuntolainaa, nyt asumme maksetussa mörskässä. Ja todennäköisesti lapset asuisivat kanssani 3-4 v.
- oisin kohta kuitenkin taas jonkinlaisessa parisuhteessa, vaikka mieluiten olisin sinkku. Selkärangattomana vätyksenä ajaudun suhteisiin, eikä lasteni isässä ole mitään varsinaista vikaa
- laiskuus
- pitäisi päättää, alkaisinko alani yrittäjäksi vai jatkanko duunarina,
Lapset
Asuntolaina
Laiskuus (eroaminen on työlästä)
??? (neljättä en keksi)
Mulla on vain yksi syy: heti tavatessamme tunsimme molemmat, että tässä tää ihminen on, jota olen koko ikäni odottanut. Tältä tuntuu edelleen 10 yhteisen vuoden jälkeen, joten miksipä ei tuntuisi vastakin.
Valtava rakkaus
Luottamus
Huumori
Intohimo
Elämämme yhdessä ei ole helppoa, mutta ylläolevat seikat auttavat jaksamaan. Syitä olisi löytynyt paljon enemmänkin, ehkä päällimmäisenä mieleen tulee kokonaisvaltainen hyvä ja rakastettu olo, joka kumppanin kanssa ollessa on.
Lapset, taloudellinen turva, pääsääntöisesti mukava ihminen ja saa läheisyyttä.
Rakkaus kuolee aikanaan.