Lue keskustelun säännöt.
vietän joulua Pohjois-Englannissa kumppanini suvun luona, haluatko kysyä jotain?
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalinen nousu alemmesta ylempään luokkaan vie siellä kai sukupolvia mutta entä luokkaretki alaspäin? Voiko alamäkeä valuneen omaisuutensa menettäneen raha-aateli tai aatelissuvun jäsen koskaan vajota alaluokkaan. Mistä pienistä ykstiyiskohdista voi lukea henkilön yhteiskuntaluokan. Tietysti puhetapa mutta luin että savukemerkkikin paljastaa jo.
No tämä on just se pointti, että on vaikea listata piirteitä jotka määrittelee ihmisen johonkin luokkaan! Köyhtynyt aatelinen on ainakin minun mielestäni edelleen yläluokkaa. Henkinen perintö on yhtä tärkeää tai jopa tärkeämpää kuin maallinen. Alaluokkaan vajoaminen kuulostaa kyllä jo aika mahdottomalta.
Täällä on myös tärkeää onko old vai new-money. Täällä on myös tosi yleistä että naiset laitattaa rintaimplantteja ja tietyissä piireissä se on aivan hyväksyttyä ja normaalia. Vanhemmat usein osallistuu kuluihin. Tätä harrastaa alempi keskiluokka. Ulkonäkö ja puitteet on monille todella tärkeitä asioita. Katie Price - tyylinen 'glamourelämä' on aika yleistä. Ja taas voi todeta, että en henkilökohtaisesti tunne ketään tälläistä henkilö, mutta miehen firmassa useampi sihteeri (voi miten kliseistä!) on juuri tälläinen.
Lontoossa toimii edelleen useampi 'klubi' joiden jäsenmaksut ovat tuhansia puntia vuodessa. Mieheni sattui vähän vahingossa 'kahville' tämmöiseen paikkaan aiemmin syksyllä ja oli kuulemma aikamoinen kokemus. Kertoo paljon, että täällä on paljon ihmisiä joille klubijäsenyys on aivan arkipäiväinen asia. Yhteiskunta on todella polarisoitunut ja se näkyy. Voin ihan suoraan sanoa, että ei minulla ole mitään käsitystä siitä miten se alin luokka täällä elää ja se on jotenkin aika kauheaa. Mitään kosketuspintaa ei alimman luokan ja keskiluokan välillä ole.
Pieniä asioita mistä saa osviittaa luokasta: puhetyyli ja sanasto, vaatteet ja olemus yleensä, huumorintaju. Nyt muistuu mieleen tämän Etonin käyneen työkaverin jutut - hän ei koskaan maininnut käyneensä Etonia mutta puhui usein 'my school this and that' ja esimerkiksi että hänen koulunsa järkesti rugbyottelun ym. tapahtumia joihin vanhoja oppilaita myös osallistuu. Tälläisistä jutuista voi päätellä henkilön käyneen yksityiskoulua vaikkei hän mitään suoraan sanoisikaan.
-ap
Ovatko nuo klubit samanlaisia kuin esim. Pörssiklubi täällä? Vapaamuurarit ovat kai Suomessa hienoin klubi. Kuvittelisin että loosit ovat siellä vielä yläluokkaisempia koostumukseltaan kuin Suomessa missä niissä on ylempää keskiluokkaa. Entä Roundtable? Olen joskus törmännyt Suomessa tuon jäseneen mutta siellä se on kai isompi juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpas kiva ja mielenkiintoinen ketju :)
Terkkuja ja hyvää joulua sinne Englantiin!
T. Toinen ulkosuomalainen eteläisestä Euroopasta
Kiitos, mukavaa Joulua sinne missä lienetkin :)
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalinen nousu alemmesta ylempään luokkaan vie siellä kai sukupolvia mutta entä luokkaretki alaspäin? Voiko alamäkeä valuneen omaisuutensa menettäneen raha-aateli tai aatelissuvun jäsen koskaan vajota alaluokkaan. Mistä pienistä ykstiyiskohdista voi lukea henkilön yhteiskuntaluokan. Tietysti puhetapa mutta luin että savukemerkkikin paljastaa jo.
No tämä on just se pointti, että on vaikea listata piirteitä jotka määrittelee ihmisen johonkin luokkaan! Köyhtynyt aatelinen on ainakin minun mielestäni edelleen yläluokkaa. Henkinen perintö on yhtä tärkeää tai jopa tärkeämpää kuin maallinen. Alaluokkaan vajoaminen kuulostaa kyllä jo aika mahdottomalta.
Täällä on myös tärkeää onko old vai new-money. Täällä on myös tosi yleistä että naiset laitattaa rintaimplantteja ja tietyissä piireissä se on aivan hyväksyttyä ja normaalia. Vanhemmat usein osallistuu kuluihin. Tätä harrastaa alempi keskiluokka. Ulkonäkö ja puitteet on monille todella tärkeitä asioita. Katie Price - tyylinen 'glamourelämä' on aika yleistä. Ja taas voi todeta, että en henkilökohtaisesti tunne ketään tälläistä henkilö, mutta miehen firmassa useampi sihteeri (voi miten kliseistä!) on juuri tälläinen.
Lontoossa toimii edelleen useampi 'klubi' joiden jäsenmaksut ovat tuhansia puntia vuodessa. Mieheni sattui vähän vahingossa 'kahville' tämmöiseen paikkaan aiemmin syksyllä ja oli kuulemma aikamoinen kokemus. Kertoo paljon, että täällä on paljon ihmisiä joille klubijäsenyys on aivan arkipäiväinen asia. Yhteiskunta on todella polarisoitunut ja se näkyy. Voin ihan suoraan sanoa, että ei minulla ole mitään käsitystä siitä miten se alin luokka täällä elää ja se on jotenkin aika kauheaa. Mitään kosketuspintaa ei alimman luokan ja keskiluokan välillä ole.
Pieniä asioita mistä saa osviittaa luokasta: puhetyyli ja sanasto, vaatteet ja olemus yleensä, huumorintaju. Nyt muistuu mieleen tämän Etonin käyneen työkaverin jutut - hän ei koskaan maininnut käyneensä Etonia mutta puhui usein 'my school this and that' ja esimerkiksi että hänen koulunsa järkesti rugbyottelun ym. tapahtumia joihin vanhoja oppilaita myös osallistuu. Tälläisistä jutuista voi päätellä henkilön käyneen yksityiskoulua vaikkei hän mitään suoraan sanoisikaan.
-ap
Ovatko nuo klubit samanlaisia kuin esim. Pörssiklubi täällä? Vapaamuurarit ovat kai Suomessa hienoin klubi. Kuvittelisin että loosit ovat siellä vielä yläluokkaisempia koostumukseltaan kuin Suomessa missä niissä on ylempää keskiluokkaa. Entä Roundtable? Olen joskus törmännyt Suomessa tuon jäseneen mutta siellä se on kai isompi juttu.
Näistä en tiedä mitään. Vapaamuurareiden tilat on miehen työpaikan lähellä ja kuulemma siellä kulkeva porukka ei näytä erityisen menestyneeltä. Klubit on siis vanhoja miesten 'kerhoja' joilla on hienot tilat Lontoon paremmilla alueilla ja missä ainakin ennen miehet viettivät vapaa-aikaa ja tekivät politiikka/bisnestä. Pukudraamoissa näitä usein näytetään tai ainakin mainitaan ja ovat edelleen olemassa.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalinen nousu alemmesta ylempään luokkaan vie siellä kai sukupolvia mutta entä luokkaretki alaspäin? Voiko alamäkeä valuneen omaisuutensa menettäneen raha-aateli tai aatelissuvun jäsen koskaan vajota alaluokkaan. Mistä pienistä ykstiyiskohdista voi lukea henkilön yhteiskuntaluokan. Tietysti puhetapa mutta luin että savukemerkkikin paljastaa jo.
Periaatteessa mahdollista, mutta paljon harvinaisempaa luulen. Rahat on monella aatelistosuvulla menneet, mutta tavat, puhetyyli jne. pysyvät. Ja sitten yritetään pysyä avioliittojen avulla ylhäällä.
Oon jonkin kerran käynyt Briteissä ja järkyttynyt asuntojen huonosta kunnosta ja suunnittelusta. Mikä siinä on että eivät osaa rakentaa taloja? Vissiin suomalaisena tottunut liian hyvälle 😕
Puhutko englantia autenttisen hyvin? Kuinka kauan kesti että pystyit osallistumaan keskusteluihin kuin keskusteluihin kepeästi? Mulla on muutama ihana ystävä Lontoossa mutta harmittaa kun en ymmärrä heidän paljon käyttämiään fraaseja/sanontoja. Tuntuu monesti kiusalliselta kun jutut menee ohi enkä aina kehtaa pyytää selittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotin kerran ystävääni keskienglantilaisessa työvoimatoimistossa. Sisään lapannut porukka oli aika... mielenkiintoista. Sellaista jota näkee Jeremy Kylen showssa. Oli kyllä hieno brtittikokemus :).
Esim. n. 18-vuotias äiti kahden lapsen kanssa. Päällä pinkki karvatakki, kultaiset aurinkolasit, strassilegginsit, uggsit... puhkiblondatut hiustenpidennykset ja kirkkaan oranssi tekorusketus.
Isällä verkka-asu ja ketju kaulassa ja joka lause päättyi "you know what I'm saying/what I mean". Kiroilikin muutamaan kertaan. Lapset mankuivat koko ajan jotain eivätkä näyttäneet tuntevan alkeellisimpiakaan käytöstapoja.
Ystäväni (suomalainen ammattikorkeakoulun käynyt) työllistyi kolmessa päivässä. Tuo perhe elää varmasti edelleen tuilla, ihan tarkoituksella.
Kuinka pikkuporvarillista moralisointia syyttää työttömiä näiden kohtalosta.
Britannian työttömyysprosentti on noin 4 ja miljoonia työntekijöitä muualta Euroopasta. Kyllä se on omaa syytä. Tai paremminkin kulttuuriperintöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalinen nousu alemmesta ylempään luokkaan vie siellä kai sukupolvia mutta entä luokkaretki alaspäin? Voiko alamäkeä valuneen omaisuutensa menettäneen raha-aateli tai aatelissuvun jäsen koskaan vajota alaluokkaan. Mistä pienistä ykstiyiskohdista voi lukea henkilön yhteiskuntaluokan. Tietysti puhetapa mutta luin että savukemerkkikin paljastaa jo.
No tämä on just se pointti, että on vaikea listata piirteitä jotka määrittelee ihmisen johonkin luokkaan! Köyhtynyt aatelinen on ainakin minun mielestäni edelleen yläluokkaa. Henkinen perintö on yhtä tärkeää tai jopa tärkeämpää kuin maallinen. Alaluokkaan vajoaminen kuulostaa kyllä jo aika mahdottomalta.
Täällä on myös tärkeää onko old vai new-money. Täällä on myös tosi yleistä että naiset laitattaa rintaimplantteja ja tietyissä piireissä se on aivan hyväksyttyä ja normaalia. Vanhemmat usein osallistuu kuluihin. Tätä harrastaa alempi keskiluokka. Ulkonäkö ja puitteet on monille todella tärkeitä asioita. Katie Price - tyylinen 'glamourelämä' on aika yleistä. Ja taas voi todeta, että en henkilökohtaisesti tunne ketään tälläistä henkilö, mutta miehen firmassa useampi sihteeri (voi miten kliseistä!) on juuri tälläinen.
Lontoossa toimii edelleen useampi 'klubi' joiden jäsenmaksut ovat tuhansia puntia vuodessa. Mieheni sattui vähän vahingossa 'kahville' tämmöiseen paikkaan aiemmin syksyllä ja oli kuulemma aikamoinen kokemus. Kertoo paljon, että täällä on paljon ihmisiä joille klubijäsenyys on aivan arkipäiväinen asia. Yhteiskunta on todella polarisoitunut ja se näkyy. Voin ihan suoraan sanoa, että ei minulla ole mitään käsitystä siitä miten se alin luokka täällä elää ja se on jotenkin aika kauheaa. Mitään kosketuspintaa ei alimman luokan ja keskiluokan välillä ole.
Pieniä asioita mistä saa osviittaa luokasta: puhetyyli ja sanasto, vaatteet ja olemus yleensä, huumorintaju. Nyt muistuu mieleen tämän Etonin käyneen työkaverin jutut - hän ei koskaan maininnut käyneensä Etonia mutta puhui usein 'my school this and that' ja esimerkiksi että hänen koulunsa järkesti rugbyottelun ym. tapahtumia joihin vanhoja oppilaita myös osallistuu. Tälläisistä jutuista voi päätellä henkilön käyneen yksityiskoulua vaikkei hän mitään suoraan sanoisikaan.
-ap
Ovatko nuo klubit samanlaisia kuin esim. Pörssiklubi täällä? Vapaamuurarit ovat kai Suomessa hienoin klubi. Kuvittelisin että loosit ovat siellä vielä yläluokkaisempia koostumukseltaan kuin Suomessa missä niissä on ylempää keskiluokkaa. Entä Roundtable? Olen joskus törmännyt Suomessa tuon jäseneen mutta siellä se on kai isompi juttu.
Näistä en tiedä mitään. Vapaamuurareiden tilat on miehen työpaikan lähellä ja kuulemma siellä kulkeva porukka ei näytä erityisen menestyneeltä. Klubit on siis vanhoja miesten 'kerhoja' joilla on hienot tilat Lontoon paremmilla alueilla ja missä ainakin ennen miehet viettivät vapaa-aikaa ja tekivät politiikka/bisnestä. Pukudraamoissa näitä usein näytetään tai ainakin mainitaan ja ovat edelleen olemassa.
-ap
Olen ollut (kutsuttuna vieraana) Reform Clubilla. Sielta alkoi elokuva 80 paivassa maailman ympari ja nain kuvauspaikkoja.
Ulkoapain ihan niinkuin mika tahansa saman kadun varrella oleva talo, ei mitaan kylttia piti vain tietaa osoite.
Vierailija kirjoitti:
Oon jonkin kerran käynyt Briteissä ja järkyttynyt asuntojen huonosta kunnosta ja suunnittelusta. Mikä siinä on että eivät osaa rakentaa taloja? Vissiin suomalaisena tottunut liian hyvälle 😕
Puhutko englantia autenttisen hyvin? Kuinka kauan kesti että pystyit osallistumaan keskusteluihin kuin keskusteluihin kepeästi? Mulla on muutama ihana ystävä Lontoossa mutta harmittaa kun en ymmärrä heidän paljon käyttämiään fraaseja/sanontoja. Tuntuu monesti kiusalliselta kun jutut menee ohi enkä aina kehtaa pyytää selittämään.
Muutin tänne opiskelujen perässä ja kirjalliset taidot oli oikein hyvät samoin kuullun ymmärtäminen, puhuminen kankeaa. Kirjoitin englannista E aikanaan. Nykyään kielitaito on kaksikielisen tasolla, joskin sanavarasto voisi olla paljon parempi. Mieheni puhuu todella hyvää englantia (luokkajuttu jälleen) enkä ole hänen tasollaan, ulkomaalaiseksi kielitaitoni on kyllä varsin hyvä.
Suomenkieli on edelleen paljon parempi kuin englanti. Meni noin n. 6kk muutosta että itsevarmuus kehittyi ja uskalsin puhua rennosti ja noin vuosi ettei sitä kieltä enää juurikaan ajatellut.
Tekstitykset pois leffoista ja sarjoista taikka kirja käteen niin sanasto pääsee kehittymään.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon jonkin kerran käynyt Briteissä ja järkyttynyt asuntojen huonosta kunnosta ja suunnittelusta. Mikä siinä on että eivät osaa rakentaa taloja? Vissiin suomalaisena tottunut liian hyvälle 😕
Puhutko englantia autenttisen hyvin? Kuinka kauan kesti että pystyit osallistumaan keskusteluihin kuin keskusteluihin kepeästi? Mulla on muutama ihana ystävä Lontoossa mutta harmittaa kun en ymmärrä heidän paljon käyttämiään fraaseja/sanontoja. Tuntuu monesti kiusalliselta kun jutut menee ohi enkä aina kehtaa pyytää selittämään.
Monet englantilaiset talot ovat monta sataa vuotta vanhoja eivatka siksi tayta nykyajan rakennusnormeja.
Suomessa rakennetaan ja taas revitaan maan tasalle joku 50 vuotta vanha talo.
Ulkosuomalaisena näkee monia hauskoja tapoja - esim. Tsekissä ostetaan joulukala elävänä ja sitä pidetään kylpyammeessa ateriaan asti. Sitten karppiparka lahdataan, leivitetään ja uppopaistetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vielä olet siellä, niin minä olen ihmetellyt, ovatko ihmiset oikeasti sellaisia, kuin esimerkiksi Come dine with me-sarjassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän tuli ikävä englantilaista joulua, vaikka itse en mikään sukuihminen olekaan. Omakin mieheni on Pohjois-Englannista kotoisin, ja itse tykkään eniten sen suvun pippaloissa siitä, miten pingottamaton meininki siellä on. Ihmiset tulee ja menee niin kuin tykkäävät, eikä kukaan tunnu ottavan mitään paineita pakkoperinteistä kuten Suomessa on tapana. Hauskanpito on tärkein juttu.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on joulun mielenkiintoisin ketju, kiitos ap!
Todellakin. Asiallisia vastauksia. Kiitos!
Olin vuoden 80-luvun alussa vuoden Englannissa. Silloin kylpyammeissa oli kuuma ja kylmä vesihana puolen metrin päässä toisistaan. Se oli outoa suomalaiselle, piti hankkia erillinen suihku, joka sitten sekotti nämä vedet. Onko vieläkin niin?
Millaista paikallinen koirakulttuuri on? Miten se eroaa suomalaisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko kertoa jotain?
Noh, tuli tässä mieleen, että täällä joulu ei ole mitään erityistä hiljentymisen aikaa. Oli pakko paeta vierashuoneeseen kun keittiö/olkkarissa pauhaa telkkarissa joku BBC:n jouluspektaakkeli enkä kerta kaikkiaan enää kestänyt kuunnella sitä. Vauvapalstailukin on hartaampaa.
Iski koti-ikävä vaikka tiedän että Suomessa oma perheeni on hermot kireällä joulustressin takia ja täällä on paljon leppoisampaa.
Hyi hitto! Haluat Suomeen jouluksi! Tuohan on mahtavaa, ettei ole tätä pystyynkuolleitten maan oksettavaa itsekkäiden ihmisten joulua muualla kuin Suomessa!!!
Kuinka pikkuporvarillista moralisointia syyttää työttömiä näiden kohtalosta.