Mihin perustuu tervehtiminen? Miksi pitää tervehtiä?
Ollaanko jossain sokeusilluusiossa, että luullaan että ei huomata toisiaan jos ei käytetä siihen jotain sanoja? Kyllähän ihmisten täytyy ensin huomata toisena että voi sanoa jotain, joten miksi pitää sanoa jotain jos on jo huomattu?
Kommentit (20)
Moukkamaisinta käytöstä on olla vastaamatta tervehdykseen.
Aina ei tarvita sanoja, voi nyökätä tai kättää heilautta. Ajaa saman asian.
Ihmebantun pohdintaa aiheesta moikkailu
Varmaan joskus sotaisampina aikoina oli tapana näyttää vieraalle tyhjät kädet todistaakseen, että ei tule nuija tai kivi kädessä. Elin jonkinlainen rauhan ele alunperin.
Tää ”terve” perustuu niinkin pitkälle kun ruttoon.
Sillon oli tapana toisen kohdatessaan ilmoittaa olevansa terve.
Jos et tervehdi saatat olla melko nopeasti porukasta ulkona.
Vierailija kirjoitti:
Ollaanko jossain sokeusilluusiossa, että luullaan että ei huomata toisiaan jos ei käytetä siihen jotain sanoja? Kyllähän ihmisten täytyy ensin huomata toisena että voi sanoa jotain, joten miksi pitää sanoa jotain jos on jo huomattu?
Elämän syvää filosofiaa. Kannattaa käydä päivystyksessä ihan varmuuden vuoksi
AP, ahdistaako tervehtiminen sinua jotenkin? Minusta tervehtiminen on toisen huomioonottamista.
Tervehtimätön liitelee alta aikayksikön ulos.
Jep jep ihan kuin tuossa jo aiemmin kirjoitettiin, ihmiset kättelevät tai tervehtivät heiluttamalla avonaista kättä (aikoinaan) osoittaakseen olevansa aseettomia. Tai ainakaan he eivät käyttäisi astaloa vastaantulijaan.
Luojan kiitos on naapuri joka osaa tervehtiä. Sitä on odotettu kymmenisen vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Huomioidaan toisen olemassaolo.
No mutta eihän suomalaiset ota muita huomioon muutenkaan. Meidän työpaikalla tulee joka päivä vastaan noin 30 eri ihmistä. Pitäisikö niitä oikeasti moikata? En moikkaa ketään, koska en viitsi moikata vain tiettyjä (se olisi epäreilua) ja kaikkia en jaksa moikata.
Minusta moikkailu on turhaa. Kunhan muuten on asiallinen, niin moikkaamattomuus on ihan ok!
Alunperin tervehtiminen oli rauhanele. Eli se joka tervehtii, ei ole ainakaan vihollinen.
Eiköhän se tule jo luontaisesti. Simpanssitkin halaa ja antaa suukkoja kohdatessaan toisensa ja nimenomaan rauhaneleenä. Hienovaraisempia tervehtimistapoja niillä on esim. nyökkääminen.
Työkaveri ei koskaan tervehdi eikä vastannut tänäänkään tervehdykseen, näin kahden vietämme jouluaaton töissä vierekkäin. Yksi mätä omena muuten hyvässä työporukassa.. pelle mikä pelle..
Liittyy monikulttuuriin. Kun yhteiskunnan sisäinen koheesio ja luottamus toisiin ihmisiin on alhainen on tervehtiminen muodostunut käytännölliseksi tavaksi viestiä ettei ole uhka ja voit ohittaa vastaantulijan suht turvallisesti
Sillä katotaan onko vastaantuleva balanssissa joka osaa tervehtiä vaiko hullu kirvesmurhaaja joka on valmis pilkkomaan päitä. Ehtii vielä vetää miekan esiin kaavusta ja miekattaa tämän kirvesmurhaajan ennenkuin itselle käy hassusti.