Mitä te tekisitte tilanteessani?

Vierailija kirjoitti:

Jos lähden vauvan kanssa kahdestaan jatkamaan opintoja opiskelupaikkakunnalle niin olen yksin vailla tukiverkkoja kaukana kaikista, mutta saisin opinnot nopeasti pois alta.

Miten niin saisit?Joka kerta kun lapsi sairastaa, olet pois koulusta, aina sinä. 

MIES 100 % NARSISTI!

t: AMMATTILAINEN (RUUSUPARANTAJA)

Miksei mies suostu muuttamaan opiskelupaikkakunnalle kun on kerran työttömänäkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lähden vauvan kanssa kahdestaan jatkamaan opintoja opiskelupaikkakunnalle niin olen yksin vailla tukiverkkoja kaukana kaikista, mutta saisin opinnot nopeasti pois alta.

Miten niin saisit?Joka kerta kun lapsi sairastaa, olet pois koulusta, aina sinä. 

Ai miten niin saisin? Onhan se kuule täysin eri asia suorittaa muutamia hassuja kursseja avoimessa AMK:ssa kuin olla täysipäiväisesti koulussa. Ja kuka sanoo, että lapsi sairastaa kokoajan ja aina? Kotonakin voi opiskella, jos sairastaa. ap

Älä jätä koulua kesken.

Minulla oli opiskeluaikana luokkakaveri, jolla oli pieni lapsi ja hän oli totaaliyksinhuoltaja. Lapsi oli päivällä hoidossa. Hän oli ehkä tehokkain opiskelija kenet tiesin, koska oli pakko järjestää arki sujuvaksi.

Opiskelu pienen lapsen kanssa on kyllä mahdollista. Ja ehdottomasti tutkinto kannattaa hankkia. Miestä ei tässä asiassa kannata kuunnella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lähden vauvan kanssa kahdestaan jatkamaan opintoja opiskelupaikkakunnalle niin olen yksin vailla tukiverkkoja kaukana kaikista, mutta saisin opinnot nopeasti pois alta.

Miten niin saisit?Joka kerta kun lapsi sairastaa, olet pois koulusta, aina sinä. 

Toivottavasti saa terveenä pysyvän lapsen. Olin onnekas, kun ei tarvinnut neljän vuoden aikana olla kertaakaan pois lapsen sairastamisen takia. 

Eniten tässä kiinnostaa se, paljonko etäisyyttä on? Minä opiskelin viereisessä kaupungissa ja ajoin joka päivä tunnin suuntaansa, mutta mielummin se, kuin muutto.

Tottakai opintosi ovat tärkeät. Miksi mies ei suostu muuttamaan opintojen ajaksi toiselle paikkakunnalle? Minkä ikäinen vauva? Jos jo yhdeksän kuukautta, voit hakea hänelle hoitopaikkaa.

Voittehan muuttaa takaisin kun opinnot päättyneet. Perhe elämässä tarvitaan joustoa! Voisiko mies viedä ja hakea vauvan (kun siis asutte opiskelupaikkakunnalla) hoitoon. Etsiä työtä lapsen hoitoajan. Sinullahan jokatapauksessa pitkät päivät koulussa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lähden vauvan kanssa kahdestaan jatkamaan opintoja opiskelupaikkakunnalle niin olen yksin vailla tukiverkkoja kaukana kaikista, mutta saisin opinnot nopeasti pois alta.

Miten niin saisit?Joka kerta kun lapsi sairastaa, olet pois koulusta, aina sinä. 

Ai miten niin saisin? Onhan se kuule täysin eri asia suorittaa muutamia hassuja kursseja avoimessa AMK:ssa kuin olla täysipäiväisesti koulussa. Ja kuka sanoo, että lapsi sairastaa kokoajan ja aina? Kotonakin voi opiskella, jos sairastaa. ap

Palataa asiaan kun olet sen pikkulapsen kanssa yksin ilman tukiverkkoja siellä toisella paikkakunnalla ollut vaikka vuodenkin, että kuinka paljon ne opinnot ovat edistyneet siihen verrattuna, että olisit siellä ilman lasta. Tarkoitin, että lapsen kanssa opinnot eivät edisty nopeammin kuin yksinään. Nyt sinulla on lapsi ja tilanne on vaikea, mutta älä kuvittelekaan, että opinnot tuosta vaan sujuvat se lapsukainen jaloissa ilman ketään auttamassa. Kun lapsi sairastaa, siinä on opiskelut aika vähissä siellä kotona. 

Mies vaikuttaa itsekkäältä. Miksi ei tosiaan muuttaisi, kun työkään ei sido nykyiseen paikkakuntaan?

Kysyy mitä tekisin tilanteessasi. Kaivaisi miehestä ulos syyt, miksi ei suostu lähtemään, ja mikäli ne eivät ole hyviä niin sitten lähdettäisiin kahdestaan vauvan kanssa. Eikä mies tosiaan olisi enää tervetullut edes kahdesti kuussa.

Ap, sinä ja lapsesi olette enemmän arvoisia. Parempi ei miestä ollenkaan kuin huono mies.

Eiköhän tämä kerro miehestä kaiken.

Olisin jo muuttaut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lähden vauvan kanssa kahdestaan jatkamaan opintoja opiskelupaikkakunnalle niin olen yksin vailla tukiverkkoja kaukana kaikista, mutta saisin opinnot nopeasti pois alta.

Miten niin saisit?Joka kerta kun lapsi sairastaa, olet pois koulusta, aina sinä. 

Ai miten niin saisin? Onhan se kuule täysin eri asia suorittaa muutamia hassuja kursseja avoimessa AMK:ssa kuin olla täysipäiväisesti koulussa. Ja kuka sanoo, että lapsi sairastaa kokoajan ja aina? Kotonakin voi opiskella, jos sairastaa. ap

Palataa asiaan kun olet sen pikkulapsen kanssa yksin ilman tukiverkkoja siellä toisella paikkakunnalla ollut vaikka vuodenkin, että kuinka paljon ne opinnot ovat edistyneet siihen verrattuna, että olisit siellä ilman lasta. Tarkoitin, että lapsen kanssa opinnot eivät edisty nopeammin kuin yksinään. Nyt sinulla on lapsi ja tilanne on vaikea, mutta älä kuvittelekaan, että opinnot tuosta vaan sujuvat se lapsukainen jaloissa ilman ketään auttamassa. Kun lapsi sairastaa, siinä on opiskelut aika vähissä siellä kotona. 

Toivottavast ap:n arki lapsen kanssa on kuitenkin hieman helpompaa, kuin yllä kuvatussa tilanteessa. Itse valmistuin luokaltani ainoana ajallaan ja minä olin myös ainut luokallani, kenellä oli lapsi.

Jättäisin opinnot kesken. Parisuhde ja vauvan hyvinvointi etusijalle

Oudoimmalta tuossa kuulostaa se että mies on työttömänä, eikä suostu muuttamaan kanssasi. Mitä siellä omalla paikkakunnalla on sellaista mitä opiskeluaikkakunnallasi ei ole, että mies ei halua sinne muuttaa? Sinun tilanteessasi yrittäisin kaikin keinoin selventää hyvin tarkasti miehelle, miten tärkeä se tutkinto sinulle on ja miten tärkeä mies on niin, että vakuutat hänet että ehdottomasti haluat tehdä töitä parisuhteen eteen ja että pysytte perheenä. Muuttaminen yksin tarkoittaisi perheen rikkomista, onko hän mies, joka ei halua kantaa vastuuta lapsestaan ja hoivata perhettään? onko lapsen saaminen ollut hänelle niin raskasta että jos sinä muuttaisit lapsen kanssa pois olisi se hänelle kuin lomaa? Jos mies ei keskusteluista huolimatta haluaisi muuttaa kanssasi ja se muutto olisi ainoa vauíhtoehto (jos matka kouluun on niin pitkä) muuttaisin ja eroaisin. 

Siinä vaiheessa kun uskallat pistää muksun hoitoon niin jatkat opintoja toisella paikkakunnalla. Elät lottovoittajien maassa nimeltä suomi, jossa yhteiskunta kustantaa sinulle kaiken kivan. Ruokkojen ja tukien jälkeen elät huomattavasti paremmin kuin opiskelukaverisi. Ainoat haasteet ovat ajankäyttö ja psyykepuoli, pirun raskasta olla yksin muksun kanssa ja tehdä koulutyöt siinä ohessa.

Kun ahdistaa niin pidät tavoitteen mielessä ja hoet, että tämä on vain tilapäistä.

Tsemppiä!!!

vieras. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lähden vauvan kanssa kahdestaan jatkamaan opintoja opiskelupaikkakunnalle niin olen yksin vailla tukiverkkoja kaukana kaikista, mutta saisin opinnot nopeasti pois alta.

Miten niin saisit?Joka kerta kun lapsi sairastaa, olet pois koulusta, aina sinä. 

Ai miten niin saisin? Onhan se kuule täysin eri asia suorittaa muutamia hassuja kursseja avoimessa AMK:ssa kuin olla täysipäiväisesti koulussa. Ja kuka sanoo, että lapsi sairastaa kokoajan ja aina? Kotonakin voi opiskella, jos sairastaa. ap

Palataa asiaan kun olet sen pikkulapsen kanssa yksin ilman tukiverkkoja siellä toisella paikkakunnalla ollut vaikka vuodenkin, että kuinka paljon ne opinnot ovat edistyneet siihen verrattuna, että olisit siellä ilman lasta. Tarkoitin, että lapsen kanssa opinnot eivät edisty nopeammin kuin yksinään. Nyt sinulla on lapsi ja tilanne on vaikea, mutta älä kuvittelekaan, että opinnot tuosta vaan sujuvat se lapsukainen jaloissa ilman ketään auttamassa. Kun lapsi sairastaa, siinä on opiskelut aika vähissä siellä kotona. 

Toivottavast ap:n arki lapsen kanssa on kuitenkin hieman helpompaa, kuin yllä kuvatussa tilanteessa. Itse valmistuin luokaltani ainoana ajallaan ja minä olin myös ainut luokallani, kenellä oli lapsi.

Toivottavasti. Olitko sinä yksin lapsen kanssa? En minä tarkoita, ettei ap:n pitäisi jatkaa opintojaan, tai että se olisi mahdotonta, mutta on naivia kuvitella, että lapsen kanssa saisi opinnot nopeasti alta pois. Ehkä tavallista tahtia, mutta nopeasti. Aika harvalta se onnistuu. 

Vierailija kirjoitti:

vieras. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lähden vauvan kanssa kahdestaan jatkamaan opintoja opiskelupaikkakunnalle niin olen yksin vailla tukiverkkoja kaukana kaikista, mutta saisin opinnot nopeasti pois alta.

Miten niin saisit?Joka kerta kun lapsi sairastaa, olet pois koulusta, aina sinä. 

Ai miten niin saisin? Onhan se kuule täysin eri asia suorittaa muutamia hassuja kursseja avoimessa AMK:ssa kuin olla täysipäiväisesti koulussa. Ja kuka sanoo, että lapsi sairastaa kokoajan ja aina? Kotonakin voi opiskella, jos sairastaa. ap

Palataa asiaan kun olet sen pikkulapsen kanssa yksin ilman tukiverkkoja siellä toisella paikkakunnalla ollut vaikka vuodenkin, että kuinka paljon ne opinnot ovat edistyneet siihen verrattuna, että olisit siellä ilman lasta. Tarkoitin, että lapsen kanssa opinnot eivät edisty nopeammin kuin yksinään. Nyt sinulla on lapsi ja tilanne on vaikea, mutta älä kuvittelekaan, että opinnot tuosta vaan sujuvat se lapsukainen jaloissa ilman ketään auttamassa. Kun lapsi sairastaa, siinä on opiskelut aika vähissä siellä kotona. 

Toivottavast ap:n arki lapsen kanssa on kuitenkin hieman helpompaa, kuin yllä kuvatussa tilanteessa. Itse valmistuin luokaltani ainoana ajallaan ja minä olin myös ainut luokallani, kenellä oli lapsi.

Toivottavasti. Olitko sinä yksin lapsen kanssa? En minä tarkoita, ettei ap:n pitäisi jatkaa opintojaan, tai että se olisi mahdotonta, mutta on naivia kuvitella, että lapsen kanssa saisi opinnot nopeasti alta pois. Ehkä tavallista tahtia, mutta nopeasti. Aika harvalta se onnistuu. 

Lapsellani "ei ole isää". Olin kyllä tuolloin jo yhdessä nykyisen puolisoni kanssa, mutta vasta niin alussa, ettei hän lastani hoitanut. Eli periaatteessa olin yksin lapsen kanssa. Meillä on aina ollut tarkka rytmi, joten joka ilta tiesin, että 20-21 jälkeen minulla on omaa aikaa opiskelulle. Uhmaiän aikoihin arki oli rankempaa, mutta opiskella ehdin silti ihan hyvin iltaisin lapsen mentyä nukkumaan.

Tavalliseen tahtiin tosiaan opiskelin, en valmistunut suunniteltua aiemmin.

Hakisin ehkä toiseen kouluun. Perheen rikkominen koulun takia ei kuulosta oikein hyvältä. Varsinkin kun nykyään se koulutus ei edes takaa mitään. Eikö koulutuksessasi ole mitään joustoja?