Ikää 42 vuotta ja nyt iski kauhee vauvakuume.

Mun äiti sai mut 40-vuotiaana. Vieläkin kysyn, et miksi ihmeessä niin myöhään. Helvetti.

Kysyt vaan itseltäsi haluatko sitoutua taas lapseen seuraavaksi 18-20 vuodeksi. Pärjäisitkö yh:na? Vai olisiko kiva tehdä vapaasti jo omia juttuja?

Vanhempasi alkavat olla kohta iäkkäitä. Mitä jos huolehtisit heistä.

Vierailija kirjoitti:

Kaksi työkaverini sai juuri lapset, toinen heistä on 40 ja toinen 42. Nuoremman lapsi on terve, toisella oli semmoinen kasvain selkärangassa joka piti leikata heti syntyessä, lapsi halvaantui jaloista. Molemmat ovat kuitenkin erittäin onnellisia tuoreita vanhempia. Kannattaa tarkasti pohtia jaksamista myös erityislapsen kanssa, mutta jos tuntuu että pärjää ja suhde on vakaalla pohjalla niin siitä vaan!

Aika vanhoja lapsia jos 40 ja 42. Työkaverisi varmaan reilusti yli 60?

Up

Tuossa iässä minä huokaisin, ettei kukaan enää odota minun tekevän lapsia.

Jos syy on se, että miesystävä haluaa kuusivuotiaalleen sisarpuolen, niin vastaus on että ei kannata. Lapsi pitää haluta hänen itsensä takia, ei miesystävän tai miesystävän lapsen. Kyseinen lapsi on jo koulussa, kun vauva syntyy, valvottaa koululaista siinä missä muitakin. Mitä yhteistä heillä olisi tuollaisella ikäerolla?

Yhteistä on millä hyvänsä ikäerolla.

Tai sitten ei ole. Joillekin ihmisille sisarus on ollut koko elämän pahin kiduttaja.

Vierailija kirjoitti:

Jos syy on se, että miesystävä haluaa kuusivuotiaalleen sisarpuolen, niin vastaus on että ei kannata. Lapsi pitää haluta hänen itsensä takia, ei miesystävän tai miesystävän lapsen. Kyseinen lapsi on jo koulussa, kun vauva syntyy, valvottaa koululaista siinä missä muitakin. Mitä yhteistä heillä olisi tuollaisella ikäerolla?

Meidän uusperheessä lapsilla on yli kymmenen vuotta ikäeroa. Ei sisaruksilla välttämättä ole mitään yhteistä, vaikka ikäeroa olisi vuosi.

Itse en enää jaksaisi vauvarumbaan, nyt saa olla jo rauhassa ja tehdä omia juttuja.