Selvittämätön asia/tapahtuma joka on jäänyt vaivaamaan?
Itsellä on useampia, mutta laitan tähän yhden noin niinkuin esimerkin vuoksi.
Olin n. 15-vuotias kun aloin saada kännykkääni soittoja joltain naiselta joka syytteli minua siitä että olen hänen miehensä panopuu. Olin ujo ja hiljainen enkä tiennyt miten reagoida, joten ilmoitin vain että naisella taitaa nyt olla väärä henkilö kyseessä. Nainen raivostui tästä ja aloitti "niin varmaan" -raivoamisen ja että tietenkin kiellän tekoseni, kuinkas muutenkaan!
Mitä tuohon voi sanoa?
Tämä nainen soitti aina silloin tällöin ja kysyi jotain tyyliin "Niin voisiks kertoa missä mun mies oli tiistaina?". Oli sellainen poissaoleva häiriintyneisyys aina äänessä joka jotenkin kylmäs. Tuli mieleen oma äitini joka oli todella epävakaa.
Viimeisen kerran kuulin tästä naisesta kun olin perheeni kanssa lomalla Espanjassa. Nainen sanoi että on nyt tulossa minua vähän moikkaamaan. Sanoin että tulee pitkä matka (ja kallis puhelu) kun ollaan ulkomailla. Kerroin vielä viimeisen kerran olevani teinityttö jolla ei ole ollut suhdetta kehenkään vastakkaisen sukupuolen edustajaan, ja että isäni sattuu olemaan tässä vieressä jos hän haluaa rupatella. Puhelu katkesi enkä kuullut hänestä enää toiste.
Tässä jäi vaivaamaan kaksi asiaa:
1) Numeroni oli salainen. Sitä ei löytyisi kenenkään kaiman nimellä numeropalvelusta. Kuka antoi numeroni?
2) Nainen tiesi etunimeni, eli soitti minulle nimen perusteella. Onko liian uskomaton sattuma että nainen oli näppäillyt numeron väärin mutta jahtasi samannimistä tyyppiä?
3) Jos olisikin käynyt niin ettei numero jostain syystä olisikaan salainen, liittymä oli isäni nimissä, ei minun.
Tästä kohta 20 vuotta aikaa mutta joskus tulee mieleen mitä häirikölleni kävi. Mistä hän tuli ja minne hän meni? Oliko nörtin näköinen teinityttö hänestä oikeasti uhka, vai olinko väärä henkilö? En edes tuntenut ketään aikuista miestä joka ei olisi ollut minulle sukua. Ja tämä nainen oli selvästi vanhempi, ja naimisissa.
Millaisia mysteerejä ja selvittämättömiä teillä on?
Kommentit (7964)
Meillä toistui kymmenisen kertaa muutamia vuosia sitten selittämätön tapahtuma. Astianpesukoneen vesihana alkoi sulkeutua itsestään. Jätimme toisinaan illalla nukkumaanmennessä astianpesukoneen päälle ja aamulla noustessamme oli hana väännetty kiinni. Lapset olivat pari-kolmevuotiaita, jotka eivät hanasta tienneet mitään ja me miehen kanssa kyselimme toisiltamme, että oletko käynyt yöllä laittamassa hanan kiinni. Monesti toistui, eikä kumpikaan ollut käynyt. Eräänä myöhäisiltana kone oli taas päällä ja olin nukkumaan menossa, mutta kun pesuaikaa oli jäljellä enää jotain 10 minuuttia, päätin jäädä odottamaan, jotta saan sulkea hanan ja avata luukun koneen pysähdyttyä. Menin olohuoneen sohvalle pitkäkseni, torkahdin ja nousin noin vartin päästä. Yllätys oli melkoinen, kun huomasin hanan jo taas väännetyksi kiinni. Tämän jälkeen kyseinen juttu tapahtui vielä pari kertaa, sitten loppui. Sama kone on meillä edelleen, eikä sen kanssa ole enää muuta kummenpaa tullut.
Jos joku keksii tälle selityksen, olen kiitollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin 3-4 vuotiaana olin aamulla vielä sängyssäni kun muut olivat aamupalalla. Nousin istumaan sängylläni hämärässä huoneessa ja yhtäkkiä sänkyni edessä alkoi kulkemaan valkoinen hahmo edes takaisin. Hahmo oli perinteisen kummituksen muotoinen mutta ei kuitenkaan realistinen vaan "yliluonnollisen" näköinen. Menin kauhusta kankeana peiton alle ja kun tulin pois niin hahmo oli kadonnut
Minäkii oon nähny 5-vuotiaana juurikin sellaisen perinteisen kummituksen hahmon. Vaikka tapauksesta on yli kakskymmentä vuotta niin pelkään vieläkin pimeää sen takia.
Useimmissa tapauksissa hahmoja nähdään unisena tai väsyneenä mutta minä olin ollut siis ihan iloinen lapsonen vaan minding my own business ja yhtäkkiä näin tämän valkoisen hahmon pimeässä. Traumat jäi.
Näin pinnasängystä huoneeseen päin vaalean "hahmon" liikkuvan, jota pelästyin. Myöhemmin tajusin että se oli naapurin pihaan kääntyvän auton valot.
Vierailija kirjoitti:
Meillä toistui kymmenisen kertaa muutamia vuosia sitten selittämätön tapahtuma. Astianpesukoneen vesihana alkoi sulkeutua itsestään. Jätimme toisinaan illalla nukkumaanmennessä astianpesukoneen päälle ja aamulla noustessamme oli hana väännetty kiinni. Lapset olivat pari-kolmevuotiaita, jotka eivät hanasta tienneet mitään ja me miehen kanssa kyselimme toisiltamme, että oletko käynyt yöllä laittamassa hanan kiinni. Monesti toistui, eikä kumpikaan ollut käynyt. Eräänä myöhäisiltana kone oli taas päällä ja olin nukkumaan menossa, mutta kun pesuaikaa oli jäljellä enää jotain 10 minuuttia, päätin jäädä odottamaan, jotta saan sulkea hanan ja avata luukun koneen pysähdyttyä. Menin olohuoneen sohvalle pitkäkseni, torkahdin ja nousin noin vartin päästä. Yllätys oli melkoinen, kun huomasin hanan jo taas väännetyksi kiinni. Tämän jälkeen kyseinen juttu tapahtui vielä pari kertaa, sitten loppui. Sama kone on meillä edelleen, eikä sen kanssa ole enää muuta kummenpaa tullut.
Jos joku keksii tälle selityksen, olen kiitollinen.
Unissakävelyyn en usko, olen hyvin herkkäuninen, kuulisin jos mies kävelisi ja itse en kävele.
Kaksi hyvin häiritsevää asiaa on jäänyt mieleen.
Olin valmistunut lukiosta ja siirtynyt armeijan vihreisiin, lomilla ollessa kävin kuitenkin säännöllisesti lukiolla moikkaamassa kavereita ja vaihtamassa kuulumisia tuttujen opettajien kanssa. Istuttiin kaveriporukalla kuvataiteen luokassa ja kerroin muille nähneeni viime yönä unta, jossa multa hiljalleem irtoilee ja putoaa kaikki hampaat. Kuvataiteen opettaja vierestä kuunneltuaan totesi puoliääneen: "Tollanen kyllä ennustaa kuolemaa". Ei pidetty minään, vaan laitettiin se opettajan värikkään persoonan piikkiin. Palasin seuraavana päivänä kasarmille. Olin palannut maanantaina ja keskiviikkona sain puhelun äidiltäni, jossa hän kertoi isäni joutuneen sairaskohtauksen vuoksi sairaalaan täysin yllättäen. Kaksi päivää myöhemmin isä nukkui pois ja päässä kaikui opettajan sanat.
Toinen oli kohtalokas joulu 2004. Jo edeltävänä keväänä oli varattu perheloma Thaimaaseen, viiden tähden hotelli aivan rannan vierestä. Joululoman kolkuttaessa oltiin jo kavereillekkin muistettu koulussa lesoilla. Lähtöön oli aikaa enää pari viikkoa, kun isä pyysi minut ja siskon olohuoneeseen, jossa kertoi meille vaihtaneensa kohteen Espanjaan, koska hänellä oli ollut "huono fiilis" kohteesta. Siskon kanssa kiukuteltiin ja läimittiin ovia, vaikka ihan mieluinen se vaihtokohde lopulta oli. Kun Tapanin päivänä katsottiin televisiosta, kuinka meidän alkuperäisestä hotellista ei ollut jäljellä enää mitään, vaihdettiin siskon kanssa pelokkaat ja epäluuloiset katseet..
Joskus teininä olin yksin kotona kun vanhemmat olivat joissain juhlissa, olin omassa huoneessa tietokoneella ja sitten kuulin ihan selvästi kun ovi aukesi ja kuulin selvästi äitini puhetta. No olin sitten vielä jonkun tunnin varmaan huoneessani, ja sitten olin menossa sanomaan äidille jotain mutta ihmetyksekseni huomasin että koko talo oli ihan tyhjä ja pimeä. Soitin sitten äidille että mitä ihmettä eivätkö he äsken tulleet kotiin, niin äiti ihmetteli ja sanoi että eivät he siinä välissä kotona käyneet, että olivat vielä juhlissa. Muistan sen kuumotuksen siinä vaiheessa. En uskaltanut olla enää yksin kotona, vaan lähdin ulos odottamaan vanhempia.
Vieläkin pyörii tämä mielessä.
Kadonneen (ja löytyneen) juustohöylän arvoitus: asuimme talonrakennusprojektin aikana pienessä vuokrayksiössä, ja meillä oli vain välttämättömimmät tavarat käytössä, loput laatikoissa tai varastossa. Juustohöyliä oli käytössä vain yksi. No, eräänä päivänä se katosi. Ei löytynyt mistään, vaikka kuinka haimme. Höylä oli ollut kadoksissa ehkä pari-kolme viikkoa ja aamulla sängyssä mietin, että pitäisi alkaa tehdä maalaustalkooporukalle voileipiä, mutta onpa hankalaa, kun ei ole juustohöylääkään käytössä. Menin keittiöön ja aloin ottaa leipätarpeita esiin. Vedin leikkuulaudan esiin ja siinä juustohöylä odotti, siististi leikkuulaudan reunalla. Varmasti olin useampana päivänä etsinyt leikkuulaudan alta ja päältä ja sivusta.
Samassa asunnossa kadotin kultaisen kaulaketjun. Se katosi kädestäni, eikä ole sen koommin löytynyt. Olimme muuttamassa ja anoppi oli auttamassa pakkaamisessa. Otin kaulakorun pöydältä käteeni aikomuksena laittaa se käsilaukkuuni, ettei huku muutossa. Anoppi kysyi jotain, menin hänen viereensä juttelemaan ja kun palasin takaisin viedäkseni korun sinne laukkuun, ei sitä ollut enää missään. Ei löytynyt sen koommin, aikaa nyt 13 vuotta. Anoppi ei korua napannut :)
Ei oikeastaan selvittämätön asia. Usein bussipysäkillä näen maassa huulipunia, kulmakyniä ja ajattelen mielessäni, että kohta joku taas etsii niitä laukustaan ja ihmettelee minne on hävinnyt. Olen itsekin kadottanut jotain meikkejä bussiin noussessani ja matkakorttia laukusta kaivaen.
Käytän astmalääkkeenä Symbicourt-nimistä lääkettä. Juoksulenkeillä en pidä lääkettä yleensä mukana, mutta juoksukisoissa kyllä. Yksi ilta olin lähdössä lyhyelle lenkille. Noin 500 metrin päästä kotoa näin maassa Symbicourt-lääkeannostelijan. Kyllä vähän aikaa mietin, että olinko kenties pudottanut sen käsilaukustani kun tulin aiemmin kotiin sitä kautta. Mutta olin varma, että omani kotona. Palasin lenkiltä samaa kautta kotiin, ja se oli edelleen siinä maassa ja omani tietenkin kotona.
Mietin vain myöhemmin, että Symbicourt-lääkeannostelija on aika isokokoinen, että miten joku voi pudottaa sen huomaamatta? Vai olisiko joku vain tiputtanut sen tahalleen siihen maahan loppuunkäytettynä, eikä olisi vaivautunut viemään roskikseen?
Mielenkiintoisia kokemuksia täällä!
Olen itse ehkä vähän skeptikko, mutta silti ehdoton tieteeseen vetoaminen erilaisissa selittämättömissä tapahtumissa on outoa. Jos tämän päivän tieteellinen tieto olisi absoluuttinen totuus, mihin tarvittaisiin enää tieteellistä tutkimusta? Kaikki tietohan olisi jo olemassa, eli kaikki tieteellisesti todentamaton tosiaan olisi huuhaata ja mielikuvituksen tuotetta. Esim. aivotutkijat tunnustavat ihan ääneen, että aivojen toiminnasta tiedetään vasta hyvin vähän.
Vanhempani asuvat yli 100 vuotta vanhassa maalaistalossa, jossa tapahtuu kummia asioita. Minulla siellä oma huone käytössä. Aina kun menen nukkumaan, alkavat selittämättömät kolahdukset kuulua. IKään kuin jokin lentelisi päin seiniä ja kolisisi. Pari kertaa olen herännyt noihin ääniin, verhot heiluivat ja ikään kuin jokin eläin olisi juossut lattialla. Mitään ei ikinä huoneesta poistunut, olin tuolloin peloissani ja en uskaltanut pariin tuntiin lähteä huoneesta. Toisella kertaa kuului kuin jokin olisi laahannut seinää pitkin huoneessani. Se jokin leijui seinää pitkin. Otin tuosta kuvia yöllä ja siinä näkyy valopalloja. Myös kasvi huoneessa on liikutellut yöllä oksiaan ja senkin sain videolle. Kerran näin jopa mustan oudon varjon ulkona, jolle ei ollut aiheuttajaa. Minulla on myös tuolta maatilalta tuotu vanha piironki, se piironki omalla asunnollani kolahtelee omituisesti.
@ 102: pliis käy kuvauttaa pääsi,tutulla oli aivokasvain (onneksi hyvänlaatuinen) samoilla oireilla
Meillä on tällainen seinäkellon/kellojen arvoitus. Keittiössämme oli seinäkello, joka ihan uudesta alkaen edisti 5 min. Manailimme, että ei pitäisi ostaa halpoja kelloja ja jonkin aikaa jaksoimme siirrellä kelloa oikeaan aikaan, mutta viimeistään viikossa se oli taas sen 5 min. etuajassa. Vaihdoimme olohuoneessa (aina ajassa pysyneen) kellon ja keittiön "edistävän" kellon paikkoja keskenään. Noh, kuinka ollakaan, ei mennyt kuin pari päivää ja taas tämä keittiöön siirretty kello oli (kuinka ollakaan) sen 5 min. aikaansa edellä. Samaan aikaan olohuoneessa vanha kello pysyi ajassa.
Samaan paikkaan on kokeiltu useita talossa olevia kelloja, ostettu jopa uusia. Aina sama edistäminen tapahtuu. Ja jos kellon siirtää muualle alkaa pysyä ajassa. Melko mystinen juttu. Ei ole selvästikään kelvollinen paikka kellolle tuo, mutta syytä emme ole keksineet. Voisiko ovien aukominen vaikuttaa? Eli seinä jotenkin tärähtäisi ja samalla siirtäisi viisareita kun ovi paiskataan kiinni? Entä kellon alla oleva jääkaappi, voiko siitä nousta jotakin kylmää ilmaa ylöspäin joka vaikuttaisi noin? Ihmeellinen juttu, jos joku osaa kertoa mistä voisi johtua niin kuulisin mielelläni.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tällainen seinäkellon/kellojen arvoitus. Keittiössämme oli seinäkello, joka ihan uudesta alkaen edisti 5 min. Manailimme, että ei pitäisi ostaa halpoja kelloja ja jonkin aikaa jaksoimme siirrellä kelloa oikeaan aikaan, mutta viimeistään viikossa se oli taas sen 5 min. etuajassa. Vaihdoimme olohuoneessa (aina ajassa pysyneen) kellon ja keittiön "edistävän" kellon paikkoja keskenään. Noh, kuinka ollakaan, ei mennyt kuin pari päivää ja taas tämä keittiöön siirretty kello oli (kuinka ollakaan) sen 5 min. aikaansa edellä. Samaan aikaan olohuoneessa vanha kello pysyi ajassa.
Samaan paikkaan on kokeiltu useita talossa olevia kelloja, ostettu jopa uusia. Aina sama edistäminen tapahtuu. Ja jos kellon siirtää muualle alkaa pysyä ajassa. Melko mystinen juttu. Ei ole selvästikään kelvollinen paikka kellolle tuo, mutta syytä emme ole keksineet. Voisiko ovien aukominen vaikuttaa? Eli seinä jotenkin tärähtäisi ja samalla siirtäisi viisareita kun ovi paiskataan kiinni? Entä kellon alla oleva jääkaappi, voiko siitä nousta jotakin kylmää ilmaa ylöspäin joka vaikuttaisi noin? Ihmeellinen juttu, jos joku osaa kertoa mistä voisi johtua niin kuulisin mielelläni.
Jääkaapin tärinä, tms? Talon rakenteiden mikroliike? Olisiko tuo 5 minuutin raja kiinni ihan kellon mekaniikasta?
Tämä tapahtui muutama viikko sitten ja on vielä tuoreessa muistissa eli olen "aivan varma" tekosistani.
Olin lähdössä iltaharrastukseeni ja meille oli tullut lapsenvahti (joka huom. osaa lämmittää meillä). Sytytin itse takan koska aikaa oli. Kuten aina, vedin ensin tarkasti pellin auki ja ryhdyin puuhiin. Takka sammui hetken päästä. Joten uusiksi: pellin tarkistus ja sytytys. Takka paloi huonosti. Olin lähdössä mutta palasin eteisestä päällysvaatteissa katsomaan kuinka kävi. Tiesin että pelli on varmasti auki, koska olin katsonut kahdesti, mutta koska tuli hiipui, tarkistin sen rutiininomaisesti vielä kerran. Kiinnihän se tällä kolmannella kertaa oli. Inhottava ajatus, että olisin lähtenyt ja jättänyt muut kaasuihin. Tokkopa lapsenvahti olisi pelliä käynyt tsiikamassa, kun olin sen kanssa talonomistajana jo näkyvästi puuhailut. Mutta oman pöhlöyden piikkiin tämä kait menee. (Pelti oli "varmasti" auki aiemmin!)
Vierailija kirjoitti:
Kävelin kerran Turun torilla ja mieleeni tuli koulukaverini ala-asteelta, vuosikymmenien takaa. Hän ei edes käväise mielessäni kuin kerran viidessä vuodessa, mutta silloin käväisi. Ja muutaman sekunnin päästä näin kun hän ylitti risteyksen kadun toisella puolella n. 200 m päässä.
Tää tuli kans mun mieleen. Monesti ajattelee jotakuta jota ei ole nähnyt aikoihin ja hups parin päivän päästä tepastelee hän vastaan jossakin. Ihmejuttu.
Kerran kun olin menossa pankkiin niin sulkiessani auton ovea sain pienen sähköiskun siinä samalla. No sitten kun menin pankin ovesta sisälle niin samalla kaikki vuoronumerotaulut meni pimeäksi. Henkilökunta sitä sitten ihmetteli ja mietin että enhän sitä minä kai voinut aiheuttaa. Aika kumma juttu kyllä.
Remontoin mökin saunaa laittamalla uutta paneelia seinään. No siinä miettiessäni mitä seuraavaksi tekisin päätti pesuvati pompata penkiltä lattialle. No ei se vielä mitään, voihan sitä olla aina joku pieni tuulen vire mutta pari sekuntia siitä niin löylykauha hyppäsi saunan puolella alas seinältä. Ajattelin sitten että ehkei edesmennyt isäni halunnut saunaan sellaista remonttia.
Kummitustalo kirjoitti:
Vanhempani asuvat yli 100 vuotta vanhassa maalaistalossa, jossa tapahtuu kummia asioita. Minulla siellä oma huone käytössä. Aina kun menen nukkumaan, alkavat selittämättömät kolahdukset kuulua. IKään kuin jokin lentelisi päin seiniä ja kolisisi. Pari kertaa olen herännyt noihin ääniin, verhot heiluivat ja ikään kuin jokin eläin olisi juossut lattialla. Mitään ei ikinä huoneesta poistunut, olin tuolloin peloissani ja en uskaltanut pariin tuntiin lähteä huoneesta. Toisella kertaa kuului kuin jokin olisi laahannut seinää pitkin huoneessani. Se jokin leijui seinää pitkin. Otin tuosta kuvia yöllä ja siinä näkyy valopalloja. Myös kasvi huoneessa on liikutellut yöllä oksiaan ja senkin sain videolle. Kerran näin jopa mustan oudon varjon ulkona, jolle ei ollut aiheuttajaa. Minulla on myös tuolta maatilalta tuotu vanha piironki, se piironki omalla asunnollani kolahtelee omituisesti.
Videot sitten vaan skepsikselle ja rikastut!
Eräs vaivaamaan jäänyt juttu on sellainen, joka tapahtui ollessani kasi- tai ysiluokalla kuviksen tunnilla. Teimme savitöitä ja mielestäni opettaja sanoi ohjeistuksena selkeästi, että pitää tehdä realistinen ihmishahmo. Aloin sitten muovailemaan sellaista tyttöhahmoa, eikä minulla ollut yhtään kaveria siellä silloin, jonka kanssa olisin voinut jutella ja muutenkin olin yleensä vähän omissa mailmoissani. Sitten kun työt oli saatu valmiiksi parin viikon päästä niin opettaja kiersi luokassa katsomassa minkälaisia SATUhahmoja olimme saaneet aikaiseksi. Muut olivat tehneet merenneitoja, keijuja yms, minulla oli ainoa ihmishahmo.. En millään muista mitä opettaja sanoi työstäni, mutta vaikutti yhtä hämmentyneeltä kuin minäkin, enkä edes viitsinyt ruveta selittämään että olin ymmärtänyt ohjeistuksen ihan väärin. En tiedä mikä ihmeen aivohäiriö mulla tuli, jos jollain olisi joku teoria niin kertokoon :D Vähän saman tapaisia väärin ymmärryksiä on kyllä tullut joskus muulloinkin, mutta tää varmaan erikoisin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tällainen seinäkellon/kellojen arvoitus. Keittiössämme oli seinäkello, joka ihan uudesta alkaen edisti 5 min. Manailimme, että ei pitäisi ostaa halpoja kelloja ja jonkin aikaa jaksoimme siirrellä kelloa oikeaan aikaan, mutta viimeistään viikossa se oli taas sen 5 min. etuajassa. Vaihdoimme olohuoneessa (aina ajassa pysyneen) kellon ja keittiön "edistävän" kellon paikkoja keskenään. Noh, kuinka ollakaan, ei mennyt kuin pari päivää ja taas tämä keittiöön siirretty kello oli (kuinka ollakaan) sen 5 min. aikaansa edellä. Samaan aikaan olohuoneessa vanha kello pysyi ajassa.
Samaan paikkaan on kokeiltu useita talossa olevia kelloja, ostettu jopa uusia. Aina sama edistäminen tapahtuu. Ja jos kellon siirtää muualle alkaa pysyä ajassa. Melko mystinen juttu. Ei ole selvästikään kelvollinen paikka kellolle tuo, mutta syytä emme ole keksineet. Voisiko ovien aukominen vaikuttaa? Eli seinä jotenkin tärähtäisi ja samalla siirtäisi viisareita kun ovi paiskataan kiinni? Entä kellon alla oleva jääkaappi, voiko siitä nousta jotakin kylmää ilmaa ylöspäin joka vaikuttaisi noin? Ihmeellinen juttu, jos joku osaa kertoa mistä voisi johtua niin kuulisin mielelläni.
Onko kyseessä heilurikello? Heilurikellot voivat synkronoitua seinän kautta esim. naapurin kelloon. Ilmiö löydettiin jo 1600-luvulla.
Itselläni on hyvin samanlainen kokemus avainnipustani. Parisen vuotta sitten aloin vapaapäivän iltana laittaa työaamua varten laukkuani valmiiksi, mutta en löytänyt mistään avainnippuani. Etsin ja etsin. Ensin kaikki tavanomaiset paikat, eli avainlaatikon, pöydänkulmat ja takin taskut, kaikki useaan kertaan. Tongin roskapussin, kävin ulkona taskulampun kanssa etsimässä, jos olisi tippunut pihaan. Ja vielä kerran takin taskut ja siellähän se nippu oli, takintaskussa, jonka olin jo useaan kertaan tarkastanut.