Lue keskustelun säännöt.
Selvittämätön asia/tapahtuma joka on jäänyt vaivaamaan?
Itsellä on useampia, mutta laitan tähän yhden noin niinkuin esimerkin vuoksi.
Olin n. 15-vuotias kun aloin saada kännykkääni soittoja joltain naiselta joka syytteli minua siitä että olen hänen miehensä panopuu. Olin ujo ja hiljainen enkä tiennyt miten reagoida, joten ilmoitin vain että naisella taitaa nyt olla väärä henkilö kyseessä. Nainen raivostui tästä ja aloitti "niin varmaan" -raivoamisen ja että tietenkin kiellän tekoseni, kuinkas muutenkaan!
Mitä tuohon voi sanoa?
Tämä nainen soitti aina silloin tällöin ja kysyi jotain tyyliin "Niin voisiks kertoa missä mun mies oli tiistaina?". Oli sellainen poissaoleva häiriintyneisyys aina äänessä joka jotenkin kylmäs. Tuli mieleen oma äitini joka oli todella epävakaa.
Viimeisen kerran kuulin tästä naisesta kun olin perheeni kanssa lomalla Espanjassa. Nainen sanoi että on nyt tulossa minua vähän moikkaamaan. Sanoin että tulee pitkä matka (ja kallis puhelu) kun ollaan ulkomailla. Kerroin vielä viimeisen kerran olevani teinityttö jolla ei ole ollut suhdetta kehenkään vastakkaisen sukupuolen edustajaan, ja että isäni sattuu olemaan tässä vieressä jos hän haluaa rupatella. Puhelu katkesi enkä kuullut hänestä enää toiste.
Tässä jäi vaivaamaan kaksi asiaa:
1) Numeroni oli salainen. Sitä ei löytyisi kenenkään kaiman nimellä numeropalvelusta. Kuka antoi numeroni?
2) Nainen tiesi etunimeni, eli soitti minulle nimen perusteella. Onko liian uskomaton sattuma että nainen oli näppäillyt numeron väärin mutta jahtasi samannimistä tyyppiä?
3) Jos olisikin käynyt niin ettei numero jostain syystä olisikaan salainen, liittymä oli isäni nimissä, ei minun.
Tästä kohta 20 vuotta aikaa mutta joskus tulee mieleen mitä häirikölleni kävi. Mistä hän tuli ja minne hän meni? Oliko nörtin näköinen teinityttö hänestä oikeasti uhka, vai olinko väärä henkilö? En edes tuntenut ketään aikuista miestä joka ei olisi ollut minulle sukua. Ja tämä nainen oli selvästi vanhempi, ja naimisissa.
Millaisia mysteerejä ja selvittämättömiä teillä on?
Kommentit (7965)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin kummaan kynsisaksia on metsässä tarvittu ?
Siltä idiootilta saattoi odottaa mitä vain ja juuri tämän takia en ensin epäillytkään mitään, mutta hän oli ilmeisesti leikellyt varpaankynsiään siellä ilmeisen päissään. Löytyi monta muutakin asiaa mitä omituisimmista paikoista hänen järjenjuoksunsa jäljiltä.
Tai sit saksinu pajarii niil?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isäni heräsi yöllä alakerran makuuhuoneessa siihen, kun raskaat, jymisevät askelet lähestyivät käytävää pitkin makuuhuoneen ovea. Isä, joka lukitsee ulko-oven joka ilta neuroottisen tarkasti, säikähti ääntä ja hyppäsi hereille. Pimeässä askelet kulkivat makuuhuoneen ovesta sisälle ja kuulostivat menevän vaatehuoneeseen, johon oli pääsy vain makuuhuoneesta.
Isäsi omat sydämenlyönnit kuuluivat korvissa ja syke kohosi jännityksestä, jolloin askeleet kuuluivat lähempää. Itsekin olen joskus lapsena saanut samanlaisen paniikin aikaiseksi, kun koulussa oli kerrottu kummitusjuttuja.
Ei varsinaisesti mikään mysteeri, mutta laitan silti.
Vietin kesäni mummolassa ja samalla pihoilla leikki mun paras kaveri. Jos oikein muistan olimme molemmat noin 6v, kumpikaan ei ollut vielä koulussa. Tiesimme ettei kaupasta saa ottaa mitään maksamatta. Joku vanhempi poika kuitenkin uskotteli kirkkain silmin, että joo joo voi sieltä ottaa vaan. Me hömöt lapset tietenkin uskottiin. Lähes talossa kiinni oli Spar-kauppa mikä oli tosi pieni. Yleensä oli vain yksi kassa käytössä ja vakkarimyyjiä muutama. Kävimme sen kesän aikana rehellisesti sanottua varmasti yli kymmennen ellei kaksikymmentä kertaa hakemassa sipsiä, karkkia ja limua hyllyistä. Mentiin ne kädessä joka kerta kassojen ohi ulos. Miten myyjä ei muka ole voinut huomata tätä asiaa? Kaksi pikkalasta kävelee ostokset sylissä maksamatta. Kukaan ei koskaan sanonut mitään emmekä jääneet kiinni. Sen takia ihmettelen, kun olen itse ollut myöhemmin töissä kaupan kassalla ja tulee helposti huomattua, jopa näitä piilovarkaita. Tuskin myyjä makseli tuotteita omasta pussista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni heräsi yöllä alakerran makuuhuoneessa siihen, kun raskaat, jymisevät askelet lähestyivät käytävää pitkin makuuhuoneen ovea. Isä, joka lukitsee ulko-oven joka ilta neuroottisen tarkasti, säikähti ääntä ja hyppäsi hereille. Pimeässä askelet kulkivat makuuhuoneen ovesta sisälle ja kuulostivat menevän vaatehuoneeseen, johon oli pääsy vain makuuhuoneesta.
Isäsi omat sydämenlyönnit kuuluivat korvissa ja syke kohosi jännityksestä, jolloin askeleet kuuluivat lähempää. Itsekin olen joskus lapsena saanut samanlaisen paniikin aikaiseksi, kun koulussa oli kerrottu kummitusjuttuja.
Tv:n Tarinateltta- sarjassa eräs vanhempi mies kertoi kuulleensa askeleet autiotalossa ihan valveilla ollessaan. Mukana ollut koira reagoi vahvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni heräsi yöllä alakerran makuuhuoneessa siihen, kun raskaat, jymisevät askelet lähestyivät käytävää pitkin makuuhuoneen ovea. Isä, joka lukitsee ulko-oven joka ilta neuroottisen tarkasti, säikähti ääntä ja hyppäsi hereille. Pimeässä askelet kulkivat makuuhuoneen ovesta sisälle ja kuulostivat menevän vaatehuoneeseen, johon oli pääsy vain makuuhuoneesta.
Isäsi omat sydämenlyönnit kuuluivat korvissa ja syke kohosi jännityksestä, jolloin askeleet kuuluivat lähempää. Itsekin olen joskus lapsena saanut samanlaisen paniikin aikaiseksi, kun koulussa oli kerrottu kummitusjuttuja.
Tv:n Tarinateltta- sarjassa eräs vanhempi mies kertoi kuulleensa askeleet autiotalossa ihan valveilla ollessaan. Mukana ollut koira reagoi vahvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin 11-vuotiaana yksin kotona koulun jälkeen kun kuulin kummallisen korkean, musikaalisen äänen kuin jääpuikkoja olisi soitettu. Ääni ei ollut pelottava, vaan kaunis mutta mystinen sillä se tuli samasta huoneesta!
Tuon ikäisenä kuulee helposti harhoja. Aivot on kypsymis- ja muutosvaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin asuin vielä lukioaikana pienemmässä kaupungissa ja kesäisin joskus kävin läheisessä puistossa lueskelemassa kirjaa kesäpäivisin. Puistossa samalle penkille istui mies, johon en kiinnittänyt muuten huomiota kuin hajuun, sillä haju oli kuin maakellarista. Vilkaisin miestä, jolla oli vanhahtavat vaatteet.
Hän nosti hattuaan ja tervehti, alkoi juttelemaan ja kyselemään mitä kuuluu jne. Keskustelimme pitkään, n. 30 minuuttia ihan yleisesti kaikista asioista. Muistan vieläkin miehen sanat, kun hän lopuksi sanoi, että "vielä on mahdollisuus vaikuttaa ihmiskunnan kohtaloon, yritä keksiä oikea keino". Ja vaikka tämä kuulostaa huonolta provolta, katsoin muualle ja mies oli kadonnut.
No, muutama vuosi tämän jälkeen näin unta, jossa olin taas tuolla penkillä lukemassa, mutta unessa oli eräänlainen "kaaos" maailmassa. Sama mies tuli penkille, ja kysyi muistanko mitä hän sanoi minulle. Sanoin muistavani, että vielä on aikaa muuttaa ihmiskunnan kohtalo. Mies sanoi, että aika käy vähiin ja hän toivoisi, että yrittäisin tehdä parhaani asian eteen, nyt heti. Kysyin mitä voisin tehdä, ja mies antoi vinkin, joka lopulta vaikutti ratkaisevasti siihen, mihin jatko-opintoihin hain.
Myöhemmin olen törmännyt oman opintoalani kautta miestä koskevaan wikipedia-artikkeliin, josta mies on täysin tunnistettavissa. Myöhemmin olen törmännyt häneen luonnollisesti myös muussa kirjallisuudessa. Viimeisen kerran törmäsin mieheen silloin, kun tein gradua. Hän unessa pyysi vaihtamaan aihetta erääseen toiseen aiheeseen. Näin tein. Olen keskustellut asiasta psykologin kanssa useita kertoja ja vaikka kuulostaa keksityltä, on tarina tosi.
Arkkityypiltä kuulostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin asuin vielä lukioaikana pienemmässä kaupungissa ja kesäisin joskus kävin läheisessä puistossa lueskelemassa kirjaa kesäpäivisin. Puistossa samalle penkille istui mies, johon en kiinnittänyt muuten huomiota kuin hajuun, sillä haju oli kuin maakellarista. Vilkaisin miestä, jolla oli vanhahtavat vaatteet.
Hän nosti hattuaan ja tervehti, alkoi juttelemaan ja kyselemään mitä kuuluu jne. Keskustelimme pitkään, n. 30 minuuttia ihan yleisesti kaikista asioista. Muistan vieläkin miehen sanat, kun hän lopuksi sanoi, että "vielä on mahdollisuus vaikuttaa ihmiskunnan kohtaloon, yritä keksiä oikea keino". Ja vaikka tämä kuulostaa huonolta provolta, katsoin muualle ja mies oli kadonnut.
No, muutama vuosi tämän jälkeen näin unta, jossa olin taas tuolla penkillä lukemassa, mutta unessa oli eräänlainen "kaaos" maailmassa. Sama mies tuli penkille, ja kysyi muistanko mitä hän sanoi minulle. Sanoin muistavani, että vielä on aikaa muuttaa ihmiskunnan kohtalo. Mies sanoi, että aika käy vähiin ja hän toivoisi, että yrittäisin tehdä parhaani asian eteen, nyt heti. Kysyin mitä voisin tehdä, ja mies antoi vinkin, joka lopulta vaikutti ratkaisevasti siihen, mihin jatko-opintoihin hain.
Myöhemmin olen törmännyt oman opintoalani kautta miestä koskevaan wikipedia-artikkeliin, josta mies on täysin tunnistettavissa. Myöhemmin olen törmännyt häneen luonnollisesti myös muussa kirjallisuudessa. Viimeisen kerran törmäsin mieheen silloin, kun tein gradua. Hän unessa pyysi vaihtamaan aihetta erääseen toiseen aiheeseen. Näin tein. Olen keskustellut asiasta psykologin kanssa useita kertoja ja vaikka kuulostaa keksityltä, on tarina tosi.
Kerro ihmeessä kuka, että voin käydä Wikissä katsomassa! Mielenkiintoista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua on vuosia vaivannut, miksi extyttöystäväni jätti minut. Kun en ole vastausta saanut vaikka olen kysynyt, pääasiallisesti "vika on mussa ei sussa" selitys. Mutta musta on mussakin pakko jotain olla, parisuhteen aloitukseen kun tarvii kaksi, myös sen lopetukseen tarvii kaksi eli syy ei oo vaan toisessa. Ei ainakaan tälläsessä tapauksessa jossa en oikeasti keksi mikä meni väärin.
Lisäksi kun vaan heräsi yksi aamu ja käyttäyty mua kohtaan ihan erilailla (kylmästi) vähän aikaa ja jätti sitten. Ennen sitä aamua ei käynyt mielessäkään että erottaisiin, kaikki oli ainakin mun silmiin tosi hyvin. Oon kyllä miettinyt että jos sillä olikin paha olo mun kanssa mutta olin niin sokea etten sitä nähnyt, mutta kun se oli niin onnellisen oloinen silloin kun seurusteltiin eikä antanut mitään syytä ajatella toisin. Tähän liittyy paljon outoja yksityiskohtia mitä en tänne kirjoita. Mutta kun tivasin syytä niin kyllä se jotain selitti, ne vaan oli niin omituisia ja järjenvastaisia syitä etten voinut niitä uskoa.
Myöhemmin kun nähtiin ja kysyin niistä vastauksista mitä oli mulle antanut, se myönsi ettei ollut oikea syy. Luulen tietäväni oikean syyn ja luulen ettei vaan kehdannut sitä mulle sanoa. Mutta koska tuo oli niin omituinen tapahtuma yksityiskohtineen niin se vaivaa edelleen ja vaikka syyn keksisinkin en olisi sitä häneltä kuullut ja vain hän voi tietää oikean syyn.
Toivoisin vain että kertoisi mulle rehellisesti miksi mut jätti, kaipaan häntä edelleen ja ero tuli yllättäen, lisäksi kyseessä on mun ensirakkaus. Haluaisin myös tietää että hänellä on kaikki hyvin nykyään, toivon kaikkea hyvää.
Sama juttu tapahtui mulle kuukausi sitten, todella ahdistavaa olla epätietoisuudessa. Jotain vastauksia myös saanut, mutta ei käy järkeen.
Newsflash: Se ei rakastanut sua! Tämä on se yleisin syy. En ole itsekään sitä kenellekään antanut, koska mielestäni se on kamalan julmaa. Helpompi keksiä verukkeita.
Kyllä jätetty sen ymmärtää, että rakkaus on loppunut. Sehän on yleensä itsestäänselvää, jos tulee jätetyksi. Epäselväksi voi silti jäädä, miksi rakkaus on loppunut. Selityksiä kaivataan varsinkin silloin, jos kaikki on vaikuttanut olevan hyvin ja ero on tullut täysin puun takaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin bileissä ja tapasin ensimmäistä kertaa mieheni työkaverin vaimon. Hän sanoi suurinpiirtein heti kättelyssä että tulen ihan kohta raskaaksi. Kolmen viikon päästä tein positiivisen raskaustestin. Tätä ei voi selittää millään sellaisella että olisimme jotenkin yrittäneet lasta ja kertoneet muille. Tapasin naisen uudelleen noin vuoden päästä ja hän kertoi että on nähnyt muutakin tapahtumia. En periaatteessa usko tällaiseen mutta aika omituista.
Vierailija kirjoitti:
Jos maksa lakkaa toimimasta, kuolee muutamassa tunnissa. I call bullshit.
Ei välttämättä. Perna saattaa ottaa maksan tehtävät hoitaakseen ja potilas voi elää suhteellisen kauankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jälkikäteen pääteltiin, että olen varmaan nukahtamut sormi kännykän näytöllä, mutta silti jääny vaivaamaan. Olin yöllä lähettänyt kaksi pitkää (n 20min) ääniviestiä poikaystävälle whatsappissa. En itse uskaltanut kuunnella niitä mutta poikaystävä sanoi että jotain pientä rapinaa niissä välillä kuului (lakanoista? kissa rapistellut jotain esim?). Poistin ne heti ja olin tosi säikkynä vähän aikaa. En muista missä kännykkä oli kun heräsin, ehkä lattialla, mutta olin voinut laittaa sen unissani sinne. En ole koskaan unissakävellyt tms.
Ennustettu kirjoitti:
Olin bileissä ja tapasin ensimmäistä kertaa mieheni työkaverin vaimon. Hän sanoi suurinpiirtein heti kättelyssä että tulen ihan kohta raskaaksi. Kolmen viikon päästä tein positiivisen raskaustestin. Tätä ei voi selittää millään sellaisella että olisimme jotenkin yrittäneet lasta ja kertoneet muille. Tapasin naisen uudelleen noin vuoden päästä ja hän kertoi että on nähnyt muutakin tapahtumia. En periaatteessa usko tällaiseen mutta aika omituista.
Minulla oli joskus tämmöinen työkaveri, joka vaan totesi aina ääneen ohimennen juttuja, jotka toteutuivat/paljastuivat sitten joko heti tai viimeistään parin vuorokauden sisällä. Kaikki työpaikalla olivat niin tottuneet häneen, että pitivät asiaa täysin normaalina.
Pyytämällä hänestä ei mitään irti saanut, mutta kannatti olla korva tarkkana esimerkiksi kahvitauolla. Hän tiesi etukäteen niin kuolemat, onnettomuudet kuin syntymätkin, eikä erehtynyt ainakaan minun kyseisessä paikassa työskentelyni aikana kertaakaan. Ja oli hirmu kiva ja symppis ihminenkin, mitähän hänelle nykyään kuuluu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun olin 5. tai 6. luokalla, teknisissä töissä joku toisen ryhmän oppilas käytti jotain konesahaa, eikä sitä ollut kukaan valvomassa. Ihmettelen, että minkä takia. Eikö yleensä ole niin, että 7. luokkaa alemmalla luokalla olevat eivät saa teknisissä töissä käyttää koneita missään tapauksessa? Minun luokkani ei ainakaan saanut, ja tuntui epäreilulta, että tuo mainitsemani oppilas sai käyttää. Ja kun sitä ei kukaan valvonutkaan, niin mitäs sitten, jos olisikin sattunut vahinko?
Tämä on siis selittämätön asia joka on jäänyt vaivaamaan? ;) Jos tämä tapahtui Sarkolan koulussa n. 2002-2004, asialle on olemassa selitys!
Vierailija kirjoitti:
Ei varsinaisesti mikään mysteeri, mutta laitan silti.
Vietin kesäni mummolassa ja samalla pihoilla leikki mun paras kaveri. Jos oikein muistan olimme molemmat noin 6v, kumpikaan ei ollut vielä koulussa. Tiesimme ettei kaupasta saa ottaa mitään maksamatta. Joku vanhempi poika kuitenkin uskotteli kirkkain silmin, että joo joo voi sieltä ottaa vaan. Me hömöt lapset tietenkin uskottiin. Lähes talossa kiinni oli Spar-kauppa mikä oli tosi pieni. Yleensä oli vain yksi kassa käytössä ja vakkarimyyjiä muutama. Kävimme sen kesän aikana rehellisesti sanottua varmasti yli kymmennen ellei kaksikymmentä kertaa hakemassa sipsiä, karkkia ja limua hyllyistä. Mentiin ne kädessä joka kerta kassojen ohi ulos. Miten myyjä ei muka ole voinut huomata tätä asiaa? Kaksi pikkalasta kävelee ostokset sylissä maksamatta. Kukaan ei koskaan sanonut mitään emmekä jääneet kiinni. Sen takia ihmettelen, kun olen itse ollut myöhemmin töissä kaupan kassalla ja tulee helposti huomattua, jopa näitä piilovarkaita. Tuskin myyjä makseli tuotteita omasta pussista.
Ajatteli ehkä, että kyllä sen teille lapsille voi sallia, tai sitten Isoäitini tai joku muu aikuinen kävi maksamassa ne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varsinaisesti mikään mysteeri, mutta laitan silti.
Vietin kesäni mummolassa ja samalla pihoilla leikki mun paras kaveri. Jos oikein muistan olimme molemmat noin 6v, kumpikaan ei ollut vielä koulussa. Tiesimme ettei kaupasta saa ottaa mitään maksamatta. Joku vanhempi poika kuitenkin uskotteli kirkkain silmin, että joo joo voi sieltä ottaa vaan. Me hömöt lapset tietenkin uskottiin. Lähes talossa kiinni oli Spar-kauppa mikä oli tosi pieni. Yleensä oli vain yksi kassa käytössä ja vakkarimyyjiä muutama. Kävimme sen kesän aikana rehellisesti sanottua varmasti yli kymmennen ellei kaksikymmentä kertaa hakemassa sipsiä, karkkia ja limua hyllyistä. Mentiin ne kädessä joka kerta kassojen ohi ulos. Miten myyjä ei muka ole voinut huomata tätä asiaa? Kaksi pikkalasta kävelee ostokset sylissä maksamatta. Kukaan ei koskaan sanonut mitään emmekä jääneet kiinni. Sen takia ihmettelen, kun olen itse ollut myöhemmin töissä kaupan kassalla ja tulee helposti huomattua, jopa näitä piilovarkaita. Tuskin myyjä makseli tuotteita omasta pussista.
Ajatteli ehkä, että kyllä sen teille lapsille voi sallia, tai sitten Isoäitini tai joku muu aikuinen kävi maksamassa ne.
Siis isoäiti, ei Isoäitini. Tämä muutteleva kirjoitusohjelma pitäisi saada pois päältä...
Pari päivää sitten sattui outo juttu. Söin lapsen kanssa ruokapöydässä kun jääkaapin ja hellan suunnalta kuului kummallisia kovia ääniä. Ne olivat vähän niin kuin lasimaisia tai jäämäisiä ja lapsen kanssa etsimme ihmeissämme aiheuttajaa. Pelkäsin että jääkaappipakastin on hajonnut, mutta mistään sellaisesta ei ollut merkkejä eikä ääni muutenkaan tuntunut tulevan laitteesta vaan ikään kuin. Päädyin siihen että ehkä syypää oli hellalla kattilassa jäähtyvä ruoka, vaikka en ole koskaan kuullut kattilan pitävän tuollaista "lasimaista" ääntä. Seuraavana päivänä vähän ruokailun jälkeen ääni kuului jälleen ja olin ihan että NO NIIN, nyt selviää mikä se on, ja katsoin sinne mistä tismalleen sama ääni oli edellisenäkin päivänä kuulunut - siellä oli pakastinrasia jonka alle olin laittanut kylmäkallen että ruoka jäähtyisi mahdollisimman nopeasti, ja kylmäkallen päällä oli iso klöntti jäätä jonka oletin napsahtaneen halki lämpimän rasian takia. Kun se ääni oli juuri sellainen jäänapsahdus! Mutta edellisenä päivänä sitä jäätä ei ollut olemassakaan siellä napsahtelemassa. What...
No hyi hitto. Nousi ihokarvat pystyyn kun tätä luin. Paras kummitusjuttu vähään aikaan. Leikillisesti sanon, että ehkäpä kopistelija oli itse Paholainen pukinsorkkineen.