Onko muita, joiden lapset muuttuu hirviöiksi syötyään sokerisia herkkuja?
Koska meillä on selvä ero lasten käytöksen välillä silloin, kun syödään vähäsokerisesti ja kun ei. Tiedän, että lasten sokerihumalaa ei ole pystytty tieteellisesti todistamaan, mutta silti sokeri saa lapset kiukuttelemaan sekä verensokerin noustessa äkisti että romahtaessa alas. Tämä näkyy raivoamisena, lyhytpinnaisuutena, aggressiivisuutena yms. mutta ilman herkkuja lapset pystyvät käsittelemään tunteitaan ihan eri tavalla.
Pahinta on, että esikoinen on niin perso makealle että jo tieto makean herkun saamisesta saa hänet sekoamaan. Ollaan kokeiltu pitkiä aikoja sekä herkkujen rajoittamista että sallimista, mutta salliva otekaan ei auta tämän käytöksen suhteen. Jopa murot laukaisevat sokerikiukun. Isompi lapsi on jo 10 vuotta, joten kaikki on nähty.
Muita?
Kommentit (5)
Teillä on ilmeisesti sokerin saannista tehty stressaava tilanne? Lapsia hermostuttaa, kun saavat herkkuja harvoin ja teitä jännittää lasten käytös. Itse vain antaisin lasten örveltää, ei aina tarvitse käyttäytyä hyvin
Vähennä kaikesta ruoasta sokeria (murotkin on täynnä sokeria, vaikka pakkauksessa lukisikin: sokeriton) Lisää rasvan käyttöä. Rauhoittaa kummasti.
Vierailija kirjoitti:
Vähennä kaikesta ruoasta sokeria (murotkin on täynnä sokeria, vaikka pakkauksessa lukisikin: sokeriton) Lisää rasvan käyttöä. Rauhoittaa kummasti.
Ja vähentää sokerinhimoa.
Vierailija kirjoitti:
Teillä on ilmeisesti sokerin saannista tehty stressaava tilanne? Lapsia hermostuttaa, kun saavat herkkuja harvoin ja teitä jännittää lasten käytös. Itse vain antaisin lasten örveltää, ei aina tarvitse käyttäytyä hyvin
Ja lässyn, lässyn. Tuo sokerinhimo ja siitä johtuva käytös on pelkkää kemiaa ja siihen auttaa sokerin vähentäminen ja rasvan lisääminen ruokaan.
Ei ihme, että muuttuvat, kun saavat makeaa vain rajoitetusti