Joulukeräysten antia

Olen pienipalkkainen yh, mutta en omasta mielestäni köyhä. En ole hakenut toimeentulotukea (saattaa olla, että saisin sitä muutaman kympin) enkä muutenkaan ole ollut hyväntekeväisyyden varassa. Minulla ja lapsella on kaikkea, mitä tarvitaan. Tänä vuonna päätin säästää omia rahoja ja menin mukaan kaikkiin mahdollisiin joulukeräyksiin.
Ja tavaraa on tullut! Lapselle toivoin alushousuja (myös pitkälahkeisia) tai ulkoilukerrastoa. Ne sain ja paketissa oli lisäksi leikkiautoja ja tarroja. Toisessa keräyksessä toivoin Brio-junaradan veturia - se tuli ja samalla 2 pakettia kiskoja sekä villasukat. Ruokakasseja olen saanut 2 kpl, joten myös osa sukua tulee ruokittua. Rahaa olen saanut vähän yli 100 e (ihan pyytämättä) ja lisäksi palapelin, sukset (käytetyt, mutta hyväkuntoiset), kirjoja, värikyniä, joulukoristeita jne.
Hienoa, että autetaan, mutta aikuisten oikeasti onko tämä nyt mennyt vähän liian pitkälle. Meidän 2-henkinen perheemme ei tarvitse tällaista määrää, joten miten paljon mahtaakaan saada perhe, joka oikeasti on pyytänyt puhelimia, pelikoneita, rahaa, meikkejä jne. ja vielä ruokaa siihen lisäksi. Olen kiitollinen kaikille lahjoittajille, mutta nyt näyttää tavaraa tulvivan niin paljon, että sitä syydetään kaikille, jotka tulevat sen toivepaketin noutamaan. Jos näiden pienten lahjoitusten sijaan olisimme saaneet vain sen veturin ja alushousut, niin muun tavaran arvo vastaisi hyvinkin 300 euron puhelinta. Joten kun joku sitä toivoo, niin eikö olisi järkevämpää antaa se eikä kahta kassillista pikkusälää? (ja minä en siis sitä puhelinta halua, mutta joku teini voisi olla siitä enemmän iloinen kuin herkkukurkuista ja kirjasta).