Miksei vanhemmat ole enää lastensa kanssa ulkona?

Koittakaa nyt päättää, että ollaanko me ulkoiluhulluja vai sisällä kökkijöitä.

Eli olet aina hereillä ja katselet ulos? Vai kiertelet puistoja koko päivän? Ehkä vanhempia kummastuttaa outo hiippari joka on aina ulkona ja ovat siirtyneet toisiin puistoihin.

Omien lasten kans kun ollaan ulkona, niin jos nyt ei ole hirveän aikainen aamu tai tyyliin yleinen lounas- ja päiväuniaika, niin joka paikka täynnä lapsia.

Itsekseen ulkoilevat lapset ovat ehkä siirtyneet muualle, kun joka paikasta heitä käsketty poistumaan, taloyhtiöiden pihoilla palloleikit kielletty ja omakotitaloalueella kiukkuiset vanhemmat naapurit käskeneet lasten olla hiljaa ja poissa sotkemasta lumikasoja lasten omilla pihoilla.

Kaikkialla on niin vaarallista. Ulkona voi liukastua, vieras koira voi purra tai vieras setä jutella. Sisällä stressi ja liikunnan puute jumittaa niskan, ummehtunut ilma lyö astman ja muut diagnoosit päälle, ja älypuhelimen kyttääminen aiheuttaa jännetupen tulehduksen. Oho, siinä sivussa unohtui elää ja olla vapaasti.

Niin ja lisään vielä, että me kun asutaan ihan koulun vieressä niin sen pihalla ja viereisellä korispaikalla sekä urheilukentällä on isompia lapsia. Viime kesänä pelasivat korista ja kuuntelivat musiikkia, siitäkin joku varmaan valitti. Hauskaa näytti olevan.

Vierailija kirjoitti:

Eli olet aina hereillä ja katselet ulos? Vai kiertelet puistoja koko päivän? Ehkä vanhempia kummastuttaa outo hiippari joka on aina ulkona ja ovat siirtyneet toisiin puistoihin.

Omien lasten kans kun ollaan ulkona, niin jos nyt ei ole hirveän aikainen aamu tai tyyliin yleinen lounas- ja päiväuniaika, niin joka paikka täynnä lapsia.

Itsekseen ulkoilevat lapset ovat ehkä siirtyneet muualle, kun joka paikasta heitä käsketty poistumaan, taloyhtiöiden pihoilla palloleikit kielletty ja omakotitaloalueella kiukkuiset vanhemmat naapurit käskeneet lasten olla hiljaa ja poissa sotkemasta lumikasoja lasten omilla pihoilla.

Negaation kautta voittoon? :D

Kaikki on sisällä näpräämässä puhelinta.

Kaksi syytä: päivähoito ja kodin ulkopuoliset harrastukset. Ennen isommat lapsetkin olivat kotona, jos äiti oli vauvan kanssa kotona. Nykyisin lapset ovat päiväkodissa ja ulkoilevat siellä. Monethan laittavatkin isomman lapsen päiväkotiin, jotta lapsella olisi ikäistään seuaa. Nykyisin on myös aiempaa enemmän kodin ulkopuolisia harrastuksia, joten vanhemmat kuskaavat lapsiaan niissä työpäivänsä jälkeen. Teinit taas hengailevat toistensa luona sekä kahviloissa ja kauppakeskuksissa, jos eivät ole harrastuksissaan.

Lapsemme liikkuvat urheiluseurojen järjestämässä toiminnassa  sekä kavereiden kanssa ulkona vapaassa käytössä olevassa urheilupuistossa. Oma piha ei kiinnosta tarpeeksi, kun asuinalueeltamme löytyy nämä.

Ap kiukkuisena alapekuttaa! Oisit nyt edes haukkunut nuoret äidit vielä laiskoiksi, niin lähtisi kunnolla mylly pyörimään! Lisännyt vielä kuinka sinä ulkoilit 40 asteen kuumeessakin, lunta satoi metrin, myrsky repi puita ja oli ulkonaliikkumiskielto, mutta sinä ulkoilit lasten kans! Olethan Parempi Äiti (tm)

Se on aivokuolleille :D Onnittelut ap, läpäisit testin positiivisena, koska kannatat eli selkeästikin edustat aivokuolleisuutta eli lasten kanssa ulkoilua.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on sisällä näpräämässä puhelinta.

Juurikin näin. Se on se somekoukku.

Oikeesti oot sitä mieltä että 80-90-luvulla vanhemmat ulkoili enemmän lastensa _seurana_? Hevonkukkua. 3-5-vuotiaat ulkoili sujuvasti itsekseen tai isompien lasten seurassa eikä todellakaan ollut äiti tai isä vieressä vahtimassa ja ohjaamassa joka minuutti. Nykyään katsotaan kieroon jos eskari-ikäinen ulkoilee osat ulkoiluistaan yksin - ja kuitenkin hän voi olla kuukautta nuorempi kuin se toinen ekaluokkalainen jonka odotetaan yhtäkkiä pärjäävän aika itsenäisesti.

Mun täytyy pitkän linjan kotiäitinä sanoa että kyllä se nyt vaan on pirun tylsää hengata joka päivä 3h katsomassa sitä kiven ja kepin kaivelua - vaikka olisikin kiinnostunut lapsistaan ja jakaisikin usein innostua heidän mielikuvitusmaailmastaan niin 21h/vko on aika paljon 😁 Meillä lapset ulkoilee yksinkin omalla pihalla (sen lisäksi että ulkoillaan yhdessä laajemmalla reviirillä).

Vierailija kirjoitti:

Oikeesti oot sitä mieltä että 80-90-luvulla vanhemmat ulkoili enemmän lastensa _seurana_? Hevonkukkua. 3-5-vuotiaat ulkoili sujuvasti itsekseen tai isompien lasten seurassa eikä todellakaan ollut äiti tai isä vieressä vahtimassa ja ohjaamassa joka minuutti. Nykyään katsotaan kieroon jos eskari-ikäinen ulkoilee osat ulkoiluistaan yksin - ja kuitenkin hän voi olla kuukautta nuorempi kuin se toinen ekaluokkalainen jonka odotetaan yhtäkkiä pärjäävän aika itsenäisesti.

Mun täytyy pitkän linjan kotiäitinä sanoa että kyllä se nyt vaan on pirun tylsää hengata joka päivä 3h katsomassa sitä kiven ja kepin kaivelua - vaikka olisikin kiinnostunut lapsistaan ja jakaisikin usein innostua heidän mielikuvitusmaailmastaan niin 21h/vko on aika paljon 😁 Meillä lapset ulkoilee yksinkin omalla pihalla (sen lisäksi että ulkoillaan yhdessä laajemmalla reviirillä).

Tuo on aivan totta. Omat lapseni ovat syntyneet 1980- ja 1990-luvuilla eikä silloin vanhemmat oleet lapsen kanssa ulkona kuin lapsen ollessa ihan pieni. Esikoisenikin alkoi ulkoilla ilman aikuista 3-vuotiaana. Katselin vain keittiön ikkunasta, että napero pysyy pihassa. 

Ennen tekeminen oli ulkona, nykyään sisällä. Teknologian kehittyminen ja isommat/paremmat asunnot.

Lapset kasvoivat isoiksi eikä uusia perheitä tullut tilalle. Ulos ei ole pakko mennä huonolla ilmalla. Perheiden rytmi ja elämäntyyli on erilainen kuin ennen, mm. koska työelämän ja koulujen rytmikin on. Leikkikenttä on Eu-pakollinen, perheet käy niissä.

Mä  en mitään vihaa niin paljon kuin ulkoilua. Sain siitä tarpeekseni 70-ja 80-luvuilla. Mikään ei saa mua tuhlaamaan aikaani ulkona värjöttelemiseen.

Samaa mieltä niiden näkemysten kanssa, että vanhempien ulkoilu yhdessä pienten lasten kanssa oli 1990-2000 -luvun tilapäinen ilmiö. Ns. ennenvanhaan niin ei nyt ainakaan tapahtunut. Ja kyllä vaikuttaisi siltä, että leikkipuistot ovat hiljaisempia kuin vielä muutama vuosi sitten.

Ja se on oikea havainto, että vanhemmat lapset, teinit ja nuoriso näkyvät katukuvassa vähän verrattuna 1900-lukuun. Paikkakuntakohtaisia eroja voi olla, mutta yleisesti "Suomessa".

Täh? Ei silloin kun minä olin pieni (90-luvun alkupuoli) vanhemmat todellakaan ulkoilleet lasten kanssa. Kyllä mut vaan potkaistiin keskenäni ulos leikkimään, joskus naapurin lasten kanssa, joskus leikin yksin. Mutta ei siellä todellakaan vanhemmat olleet mukana, äiti vilkaisi vaan välillä ikkunasta että kaikki on ok. :D

Ei teinit ole ulkona koska eivät pidä talvikenkiä, ulkohousuja, pipoa tai hanskoja.

Omani täyttää 14 vuotta ja ei suostu lämpimiin vaatteisiin ja sanoo että on aina sisällä.

Ulkoilu alkaa keväällä.

Tavallaa olen tyytyväinen, kun on kotona eikä notkumassa kavereiden kanssa.

Taas keväällä alkaa se huoli, tekeekö tyhmyyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä niiden näkemysten kanssa, että vanhempien ulkoilu yhdessä pienten lasten kanssa oli 1990-2000 -luvun tilapäinen ilmiö. Ns. ennenvanhaan niin ei nyt ainakaan tapahtunut. Ja kyllä vaikuttaisi siltä, että leikkipuistot ovat hiljaisempia kuin vielä muutama vuosi sitten.

Ja se on oikea havainto, että vanhemmat lapset, teinit ja nuoriso näkyvät katukuvassa vähän verrattuna 1900-lukuun. Paikkakuntakohtaisia eroja voi olla, mutta yleisesti "Suomessa".

Omat lapseni ovat nyt kolmekymppisiä. Kun he olivat 10-15 -vuotiaita ja liikkuivat ulkona kaveriporukoissa, ei tällaisia porukoita siedetty oikein missään. Leikkipuistot oli tarkoitettu pienille lapsille, taloyhtiöiden pihoilla ei saanut "norkoilla", koulujen pihoiltakin tuon ikäiset häädettiin pois, jos olivat siellä koulupäivän jälkeen. En siis yhtään ihmettele, jos tuon ikäisiä ei näy ulkona...eihän heillä ole paikkaa, jossa saisivat olla.