Hoitoalan ilkeät naiset

Sama valitettavasti (päiväkoti)hoitoalalla, muutama mulkku saattaa pilata mainion yksikön ja työvireen.

Liian vähän töitä niin on aikaa kaksnaamaiseen kieroiluun ja piruiluun.

Vittuuntuminen ja ilkeys ovat eri asioita, mutta ilkeys varmaan johtuu siitä, että on väärällä alalla. Ja väärällä alalla ollaan, koska näköalattomuuden ja erityislahjakkuuden puuttumisen takia ei ole päästy tai osattu mennä muualle, missä jaksaisi. Sitten inhotaan omaa elämää ja saadaan nautintoa muiden kärsimyksistä, kun ei muuten voi tuntea itseään vahvemmaksi ja onnellisemmaksi.

Hoitajan täytyy olla sadistinen luonteeltaan, koska hoitotoimenpiteet sattuvat.

Huonoa johtamista ja typeriä alaisia. Pahin ongelma on hoitajien näköalattomuus ja pienuus ihmisinä. Pöljät haukkuu ja valittaa, vaikka voisivat osoittaa lempeyttä ja tukea positiivista muutosta.

Olen ollut harjoittelussa yhdessä hyvässä hoitoalan työpaikassa. Yhteistä sen työntekijöille oli, että suurin osa oli ollut ulkomailla töissä. Pomo oli lisäksi hyvin epätyypillinen suomalainen: helposti lähestyttävä, energinen ja reilu.

Niin, arvatkaapa vaan, millaista oli olla laitoshuoltajana sairaalassa. :) Kestin 10 vuotta, kunnes asuntolaina oli maksettu, paksuntaen nahkaa ja keräten sisua uuteen alkuun. Valmistun ensi vuonna FM:ksi, jatko-opinnot suunnitteilla.

naisylilääkäreiksi hakeutuu kaiken lisäksi ne vttumaisimmat oman egon pönkittäjät. meinaan kokemusta on. voi sitä omahyväisyyden määrää....

sääli näiden lapsia ja aviomiehiä. :(

En tiennyt pääsykokeitten jälkeen ja opiskeluaikana, minkälaista hoitajaa on olemassa.

Ala johon leipääntyy hyvin nopeasti. Ei kauheasti etenemismahdollisuuksia ja työkin ihan tavallista suorittajaportaan duunarirypemistä.

Syitä viihtymättömyyteen itsepetoksen omaisesti haetaan usein esimiehistä, vuoroista tai palkasta, eikä tajuta sitä että ehkä se oma palo siihen ammattiin on jo sammunut.

leipääntyminen varmaan yksi syy. Yleinen luonnevikaisuus, halu olla jonkun pomo, mutta mitkään tälläisen työntekijän ominaisuudet eivät soveltuisi todellisuudessa esimiestehtävään. Yleinen kyynisiyys ja pahansuopuus, halu luoda kuppukuntia ja huonoa työilmapiiriä. Kohdistuuko tälläinen käyttäytyminen yleensä keski-ikäsiltä hoitajan " uraa" aloitteleville henkilöille? Tosiaan, niitä on muitakin aloja. Alaa voi vaikka vaihtaa, mutta veikkaan että monilla muilla aloilla on vielä enemmän kilpailua ja kateusmieltä.

Mielenterveyspuolella mieshoitajat ovat pahimpia selkäänpuukottajia. Tietävät omasta mielestään kaikesta kaiken. Haukkuvat naisia, varsinkin nuoria ja vastavalmistuneita. Siihen kun sattuu vielä laiska ja mielistelevä esimies, joka hyppää näiden jyrien mielen mukaan. Ei ne naiset suinkaan ole niitä aina niitä pahimpia.

Kilpailuhenkisyys vallitsee.

Tyypillinen epäreiluus ruskeakielisten kanssa joulupalkoissa on, että joku tekee aattoillan ja joulupäivä aamun, toinen tapsaillan ja saa päälle loppiaisen. On pikkuisen eroa saada tuplapalkka joltain joulupäivältä tai loppiaiselta. Loppiaisen ottaa jokainen mielellään, jouluaattoilta on esimerkiksi ihan kamala, niin sille uhrautujalle voisi antaa ne mukavatkin pyhät kuten loppiaisen samalla.

Tai vaikka uudenvuodenpäivä oli lauantai. Toisella on siinä lauantaina aamuvuoro, toisella sunnuntaina iltavuoro. Sama palkka kummastakin. Jotenkin aina samat saa ne mukavat ja samoille jää paskat.

Pelottaa mennä iltavuoroon, kun ei koskaan tiedä työpaikan tunnelmaa. Kun on haukkumista ja selän takana puhumista, nokittelua ja piikittelyä, niin ei ole helppo mennä töihin.

Naiset on kasvatettu ylikilteiksi ja sitten se katkeruus, patoutunut viha, purkautuu toisia naisia kohtaan.  Sen sijaan että yhdessä toimittaisiin ja yritettäisiin muuttaa olosuhteita, niin nokitaan toisia oman pahoinvoinnin vuoksi. Siinä tiivistyy yleensäkin naisten elämä.

Vanhustyössä osastolla oli miespuolinen lähihoitaja. Oli pahin juoruaja ja veti mattoa niitten alta, jotka eivät olleet yhtä mieltä hänen kanssaan. Ei tervehtinyt .Pomoille osasi olla mieliksi kyllä ja oli sitä kautta hyvässä maineessa.

11v työura takana 4 eri työpaikkaa.

1. paikassa hyvä esimies, oli alaistensa puolella ja kannusti ja rohkaisi. Mitään pikkupiirejä ei päässyt syntymään, esimies oli konkreettisesti läsnä joka arkipäivä (toimisto asiakkaiden huoneiden keskellä, ovi auki ja aina sai mennä juttelemaan ja hän osallistui myös hoitotyöhön jos vaan ehti, oli kuulolla koko ajan) kannusti tiimityöskentelyyn niin että kaikilla oli oikeus puhua ja sanoa mielipiteensä, asioista päätettiin yhdessä.

2. paikassa esimies etäinen mutta tiukka, ei juurikaan mitään hankaluuksia, mitoitus oli kohdillaan ja työvuorot joustavia ja henkilökunnan jaksamista tukevia

3. paikassa esimiestä ei juuri näkynyt, ei vuoden jälkeenkään muistanut nimeäni, havitteli "kuktaa ja kunniaa" ja päällepäin kaiken piti näyttää hyvälle mutta tosiasia oli se että kaikki oli ihan sekaisin koko ajan ja epävarmuus söi henkilökunnan voimavaroja ja keskinäisiä suhteita. Pikkupomoja oli, mistään ei päätetty yhdessä vaan joku saneli miten tehdään. Kauhea kiire oli koko ajan kun töitä ei oltu organisoitu oikein vaan kaikki sähelsi jokapuolella.

4. esimies liian kiltti, antoi kaikille kaikki periksi, ihana ihminen kyllä mutta johtamisessa töytyy olla jämäkämpi, teki kyllä paljon uudistuksia ja hankkeita että saatiin homma pyörimään (uusi yksikkö) kunnolla, sitten vaihtui esimies sellaiseen hajamieliseen ja homma taas kusee vähän mutta nyt on jämäkkä hyvä tiimi koossa ja töissä hyvä olla kuitenkin

Mielestäni kaikki lähtee esimiehestä, täytyy ola oikeanlainen ja usein mietin että monet esimiehet tulee vaan puskista ilman asianmukaista koulutusta tai kokemusta hoitoalalta (on ollut esim. kaupan alan esimiehenä) tai käsitystä siitä mitä se työ kentällä on

Vierailija kirjoitti:

Tyypillinen epäreiluus ruskeakielisten kanssa joulupalkoissa on, että joku tekee aattoillan ja joulupäivä aamun, toinen tapsaillan ja saa päälle loppiaisen. On pikkuisen eroa saada tuplapalkka joltain joulupäivältä tai loppiaiselta. Loppiaisen ottaa jokainen mielellään, jouluaattoilta on esimerkiksi ihan kamala, niin sille uhrautujalle voisi antaa ne mukavatkin pyhät kuten loppiaisen samalla.

Tai vaikka uudenvuodenpäivä oli lauantai. Toisella on siinä lauantaina aamuvuoro, toisella sunnuntaina iltavuoro. Sama palkka kummastakin. Jotenkin aina samat saa ne mukavat ja samoille jää paskat.

Miten niin jouluaattoilta on kamala? Mulla on ollut se pari kertaa eikä ole ollut mitään kamalaa. Pääsee vieläpä taksilla kotiin

Niin ja sitten he purkavat potilaisiin pahaa oloaan kirjoittamalla potilasasiakirjoihin asioita joita ollaan keskusteltu eri synonyymeissa ja tietyn kaavan mukaan yhdistettyjä lauserakenteita, että koko potilaskertomus muistuttaa lauantaiviihde ohjelman tarjontaa, joka on ilmeisesti "huvittaa" sh:ta.

Sillä kuitenkin voi olla pitkäkantoiset seuraukset kun jotkun lääkärit todellakin tekevät niistä johtopäädelmiä ja huonolla tuurilla voidaan "pakkolääkitä" potilasta seuraavat 10 vuotta. Kaikki vain sen takia kun ammattikoululaisen tasolle jäänyt harppu oli ollut sinä päivänä huonolla päällä.

Kaksinaamaisuus tekee sen. Potilaille ja omaisille ollaan yliystävällisiä ja mieleisiä, mutta työkavereille sitten veemäisiä juoruajia ja kilpailuhenkisiä. Aitous on kadoksissa monelta.