Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitenhän yleistä on sellainen tyhjän valehtelu?
16.12.2017 |
Eli mies on sellainen. Ainahan se ei myönnä ja kääntää ne jutut ihmeelliseksi. Annan esimerkin valehtelusta. Poikamme sanoi että haluaa käydä jossain vaiheessa kattomassa Staw Wars elokuvan. Mies sanoi siihen harrastuskaverinsa sanoneen ensimmäiseltä viikonlopulta lippujen loppuneen ja sanoi myös ettei tiedä onko se totta sitten. Minä siihen että ei oo, kun oli niitä lippuja kun minä niitä katsoin.
Sen tiedän että mies keksii juttuja, mutta tuohan nyt on että viittaa muidenkin niitä keksivän. Jos joku ei nyt tajunut, mies keksi tuon että harrastuskaveri olisi jotain sanonu. Onko tuollainen yleistä? Itseäni vituttaa tuollainen.
Kommentit (39)
Te naiset aina onnistutte löytymään ne jännimmät miehet!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö kukaan vaikuttaako omaisuus elatusavun määrittämiseen? Käytännössähän mies saa n. 45 000 e rahaa erossa, mutta ei saa ostettua kämppää sillä. Elää tuolla rahalla + työmarkkinatuella. Tuskin asumistukea tulee saamaan kun on tilillä rahaa. Kyllähän se nopeasti menee. Ap
Omaisuus sinänsä ei vaikuta nykyään asumistukeen, vain jos siitä saa tuloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö kukaan vaikuttaako omaisuus elatusavun määrittämiseen? Käytännössähän mies saa n. 45 000 e rahaa erossa, mutta ei saa ostettua kämppää sillä. Elää tuolla rahalla + työmarkkinatuella. Tuskin asumistukea tulee saamaan kun on tilillä rahaa. Kyllähän se nopeasti menee. Ap
Omaisuus sinänsä ei vaikuta nykyään asumistukeen, vain jos siitä saa tuloa.
Entä elatusavun määrittelyyn?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on aina ollut tuota. Eikä ole mitään muita todettuja mielenterveyden häiriöitä tai mitään. Liittyy huonoon itsetuntoon liittyvään itsekorostuksen tarpeeseen ja osin myös käsittämättömän huonoon muistiin jonka takia en aina riittävän nopeasti kerta kaikkiaan muista mikä on totta joten täytän muistiaukon valheella.
No uhkailetko jatkuvasti erolla, jos puolisosi paljastaa valheen? Tai valehteletko lisää, ettei niin kävisi.
Ap
Nyt ukko puhuu että muuttuis että ei erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt ukko puhuu että muuttuis että ei erota.
Niin ne väittää, mutta ihmiset ei juuri muutu. Ammattilaisen avulla voisi kyetä siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ukko puhuu että muuttuis että ei erota.
Niin ne väittää, mutta ihmiset ei juuri muutu. Ammattilaisen avulla voisi kyetä siihen.
Niin minäkin ehdotin, mutta uskoo omin voimin pystyvänsä. Minä en oikein usko, enkä usko meihinkään, enkä tiedä haluanko edes uskoa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ukko puhuu että muuttuis että ei erota.
Niin ne väittää, mutta ihmiset ei juuri muutu. Ammattilaisen avulla voisi kyetä siihen.
Niin minäkin ehdotin, mutta uskoo omin voimin pystyvänsä. Minä en oikein usko, enkä usko meihinkään, enkä tiedä haluanko edes uskoa. Ap
Niin, tuossa on puntarissa se, hukkaatko elämääsi odottamalla, eteenkään kun et enää edes usko teihin. Toisessa vaakakupissa on lapset, joihin ero väistämättä koskee. Tyytyäkö nykytilanteeseen lasten vuoksi, jos suhteessa ei ole toivotonta jatkaa arkea.
Odotin vastaavassa tilanteessa viisi vuotta, enkä kadu sitä.
Itselleni on jäänyt valehtelu lapsuudesta opittuna mekanismina, kun jostakin syystä millään mitä kerroin ei ollut vanhemmilleni arvoa. Siis toden puhumistakin pidettiin valheena.
Aikuisena ymmärsin, että molemmilla vanhemmillani oli ihan jatkuva taoa valehdella kaikesta, mutta molemmilla eri tavoin. Toinen vanhemmistani puhui jatkuvasti niin sanottua muunneltua totuutta, eli kertoi aina asiat itselleen edulliseen tapaan, joka on jossakin määrin ymmärrettävääkin. Ja toinen oli vähän kuvailemasi kaltainen sepittäjä, jonka jutuissa oli harvoin mitään todellisuuspohjaa. Myös exäni oli vastaava sepittäjä, oikeastaan mikään mikä hänen suustaan tuli ei ollut totta.
Itselläni olen huomannut valehtelun lisääntyvän silloin, kun olen ahdistunut. Saatan siis valehdella aivan pienistä ja merkiryksettömistä asioista, esimerkiksi väitää olleeni kaupassa lauantaina kun todellisuudessa olen ollut kotona, ilman että valehtelulle on mitään motiivia.
Ja jonkin verran saatan vääristellä joitakin yksityiskohtia kun kerron jollekkin menneisyyteni tapahtumista, liittyy kai myös jonkin verran siihen, että vaikka haluankin olla avoin ja jakaa asioita, haluan myös pitää tietyn etäisyyden, jotenkin suojella itseäni. Tiedostan asian ja pyrin muuttamaan sitä tietoisesti. Toisena valehtelen myös herkästi silloin, kun en halua loukata muita.
Sitä miten yleistä vastaava on, en osaa kertoa. Niin hassua kun se onkin, pyrin lähtökohtaisesti luottamaan siihen mitä muut sanovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselleni on jäänyt valehtelu lapsuudesta opittuna mekanismina, kun jostakin syystä millään mitä kerroin ei ollut vanhemmilleni arvoa. Siis toden puhumistakin pidettiin valheena.
Aikuisena ymmärsin, että molemmilla vanhemmillani oli ihan jatkuva taoa valehdella kaikesta, mutta molemmilla eri tavoin. Toinen vanhemmistani puhui jatkuvasti niin sanottua muunneltua totuutta, eli kertoi aina asiat itselleen edulliseen tapaan, joka on jossakin määrin ymmärrettävääkin. Ja toinen oli vähän kuvailemasi kaltainen sepittäjä, jonka jutuissa oli harvoin mitään todellisuuspohjaa. Myös exäni oli vastaava sepittäjä, oikeastaan mikään mikä hänen suustaan tuli ei ollut totta.
Itselläni olen huomannut valehtelun lisääntyvän silloin, kun olen ahdistunut. Saatan siis valehdella aivan pienistä ja merkiryksettömistä asioista, esimerkiksi väitää olleeni kaupassa lauantaina kun todellisuudessa olen ollut kotona, ilman että valehtelulle on mitään motiivia.
Ja jonkin verran saatan vääristellä joitakin yksityiskohtia kun kerron jollekkin menneisyyteni tapahtumista, liittyy kai myös jonkin verran siihen, että vaikka haluankin olla avoin ja jakaa asioita, haluan myös pitää tietyn etäisyyden, jotenkin suojella itseäni. Tiedostan asian ja pyrin muuttamaan sitä tietoisesti. Toisena valehtelen myös herkästi silloin, kun en halua loukata muita.Sitä miten yleistä vastaava on, en osaa kertoa. Niin hassua kun se onkin, pyrin lähtökohtaisesti luottamaan siihen mitä muut sanovat.
Kiitos. Oli kiinnostavaa lukea valehteluun taipuvaisen näkemys, ja yrittää ymmärtää. Olen miettinyt tarttuuko valehtelevan puolison tapa lapsille.
Valkoiset valheet ovat varmasti yleisiä kun ei tahdo loukata toista, ja myös harmittomampia.
31 ei ollut ap, mutta samaa pohdin. Kiitos kuitenkin näkökulmistanne 29 & 30 + muut joita tuli ketjuun? Niin se on kumma, luottamus on kyllä niihin asioihin joihin pitää luottaa: rahankäyttö, ei petä...
Mutta esim. äsken kun sanoi että oli kysynyt yhtä tuotetta kaupan työntekijältä (sitä oli siis löytynyt), niin ajattelin heti olikohan edes kysynyt. Tuokin olisi huvikseen valehtelua, ei valkoista. Mutta onhan se merkityksellista suhteessa, miten toisen sanoihin suhtautuu.
Ja nuo miehen erouhkailut painaa kupissa aika paljon, ne ovat vaikuttaneet suhteeseemme,, enkä usko niiden loppuvan..ellen itse lopeta. Miehen kanssa ei voi edes puhua suhteen tilasta. Hänestä kaikki on kunnossa. Itse haluaisin sanoa että mm nuo erouhkailut ovat vaikuttaneet suhteeseen, kiintymykseen...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt mies valehteli, että lämmitti suolaista piirakkaa liikaa. Piti siis vähän aikaa mikrossa, otti käteen ja sano meni liian kuumaksi ja otti sen talouspaperilla. Ihmettelin koko asiaa, kun niin vähän aikaa käytti mikrossa ja koskettelin piirakkaa siitä mistä pitää kiinni. Se oli ihan haalea! Sanoin siitä ja sitten mies sanoi täältä tuli kuumaa rasvaa ja näytti kohtaa josta syödään (ei liity mitenkään piirakan kädessä pitämiseen ja on tuota tyypillistä valheen selittämistä valheella).. katsotaan miten tilanne jatkuu.. pakko olla "mykkäkoulua" kun mies varmaan suuttuu jos alan vääntää. En voi antaa ollakaan.. mies itse lupasi pyytää valheitaan anteeksi.
Ap
Tiedän yhden samanlaisen. Se kertoo lapselle juttuja jostain jumalasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^ Ei ole anteeksipyyntöä kuulunut. Ap
Pataologisia valehtelijoita on. Ihmeellistä on, että valehtelevat aivan mitättömistä ja merkityksettömistä asioista myöskin.
Naapurini mies ennen joulua oli kertonut kotona olleensa talonyhtiön kokouksessa, satun olemaan puheenjohtaja, niin tiedän ettei kokousta ole kuin ensi vuonna.
Hän on myös kertonut vaimolleen löytäneensä kissan tai koiran kakkaa heidän pihaltaan mielenkiintoisista paikoista. Vaimo on asiasta riemastunut ja kirjelmöinyt talonyhtiöön. Kenelläkään ei ole kissaa taikka koiraa tässä talonyhtiössä ja pihansa on kauttaaltaan lauta-aidattu.
Todella erikoista. Mies solkenaan valehtelee. Keväällä ilmoitti, että haluaa reunimmaisen autopaikan, koska on ostanut uuden, isomman auton. Sitä autoa ei ole vieläkään näkynyt.
Kai minä sitten olen itsekin vähän tuollainen tyhjän valehtelija, sekä sellaisten seurassa aikaani viettänyt, koska ei minua moiset haittaa. Ainoastaan valehtelu suurissa asioissa häiritsee, esim. pettäminen jne. Minulla on aina ollut ystäviä, jotka keksivät mitä hurjempia ja hauskempia tarinoita. Kaikki läheisemmät tietävät niiden olevan ainakin suurimmaksi osaksi palturia. Esim. yksi tällainen legendajuttu on kaveri, joka matkusti Espanjaan ja oli pakannut mukaansa hienoa sokeria yksittäispakkauksiin teehetkiä varten. Hän muka jäi tulliin näistä paketeista ja jäi matka tekemättä. Tätä juttua kertoo aina illanistujaisissa jos vaan on yhtään uusia naamoja mukana. Joskus kohdemaakin vaihtuu tarinassa ja sokeripakkaukset vaihtuvat joskus suolaan ja joskus matkalle päästäänkin tullin jälkeen, mutta kaikki matkarahat meni sakkoihin jne.
Mitä sitten, vaikka jutut olisi palturia, mikäli niiden ainut pointti on viihdyttää. Saatan itsekin kaunistella kavereille tehneeni päivän etätöitä, vaikka oikeasti olisin vaan vetänyt lonkkaa. Tai jos on puhetta jostakin aiheesta ja joku kysyy, onko minullakin siitä kokemusta. Saatan sympatian vuoksi sanoa olevan, vaikkei olisi tai jos vaan tahtoisin olevan. Mitään suurempia tarinoita en jaksa alkaa valehtelemaan, koska olisi noloa jäädä niistä kiinni. Muilta sellainen ei vaan haittaa minua mitenkään, joten ihmettelen miksi joitakin haittaa. Esim. joku ap:n miehen kertoma juttu jostakin tutustaan. Se ei teidän kenenkään elämää muuta mihinkään suuntaan, onko juttu totta vai ei. Miksi siitä täytyy joku iso riita repiä?
Itseasiassa muistan asiasta tehdyn tutkimuksiakin, ja se osoitti ihan jokaisen meistä valehtelevan yllättävänkin usein pikkuasioissa. Nimenomaan tilanteissa, joissa yritetään pelastaa joko oman tai toisen kunniaa. Kehutaan hirveältä näyttävää kampausta tai keksitään tekosyy, miksei jaksetakaan nähdä kaveria, koska kaveri suuttuisi jos sanoisi totuuden: en jaksa nyt nähdä sinua. Asiasta varmaan löytyy Googlesta lisää jos kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten, vaikka jutut olisi palturia, mikäli niiden ainut pointti on viihdyttää. Saatan itsekin kaunistella kavereille tehneeni päivän etätöitä, vaikka oikeasti olisin vaan vetänyt lonkkaa. Tai jos on puhetta jostakin aiheesta ja joku kysyy, onko minullakin siitä kokemusta. Saatan sympatian vuoksi sanoa olevan, vaikkei olisi tai jos vaan tahtoisin olevan. Mitään suurempia tarinoita en jaksa alkaa valehtelemaan, koska olisi noloa jäädä niistä kiinni. Muilta sellainen ei vaan haittaa minua mitenkään, joten ihmettelen miksi joitakin haittaa. Esim. joku ap:n miehen kertoma juttu jostakin tutustaan. Se ei teidän kenenkään elämää muuta mihinkään suuntaan, onko juttu totta vai ei. Miksi siitä täytyy joku iso riita repiä?
Itseasiassa muistan asiasta tehdyn tutkimuksiakin, ja se osoitti ihan jokaisen meistä valehtelevan yllättävänkin usein pikkuasioissa. Nimenomaan tilanteissa, joissa yritetään pelastaa joko oman tai toisen kunniaa. Kehutaan hirveältä näyttävää kampausta tai keksitään tekosyy, miksei jaksetakaan nähdä kaveria, koska kaveri suuttuisi jos sanoisi totuuden: en jaksa nyt nähdä sinua. Asiasta varmaan löytyy Googlesta lisää jos kiinnostaa.
No miten se kenenkään kunniaa pelastaa, jos haaleaa piirakkaa väittää niin kuumaksi ettei voi kädessä pitää ja hullulta tilanne tuntui senkin takia että piti varmaan n. 10-15 s huonossa mikrossa. Eikä tuossa ole edes mitään viihdyttävää, itseäni vaan hämmentää. Eikä edes puhu asiasta, vaikka se anteeksipyyntö piti tulla.
Nuo kuvailemasi valkoiset valheet kyllä ymmärrän. Ap
Alue: Aihe vapaa
Mulla on aina ollut tuota. Eikä ole mitään muita todettuja mielenterveyden häiriöitä tai mitään. Liittyy huonoon itsetuntoon liittyvään itsekorostuksen tarpeeseen ja osin myös käsittämättömän huonoon muistiin jonka takia en aina riittävän nopeasti kerta kaikkiaan muista mikä on totta joten täytän muistiaukon valheella.