Alan erakoksi
Olen siis huono pärjäämään ihmisten kanssa. työpaikoilla tuun helposti kiusatuksi, samoin korkeakoulussa. Ryhmätyöstä mut suljetaan ulos ja ollaan vain kaveria, jos heidän pirtaansa se sopii. Olenkin katkaissut välini näihin "kavereihin".
Ongelma on myös oikeat kaverit, he eivät kunnioita mua. Esim. parinkin kaverin kanssa ollaan tutustuttu porukalla, mutta monesti nämä muut kamut näkevät keskenään, eivätkä pyydä mukaan. SItten kun mua nähdään, niin silloin vain kuin heille sopii. Silloinkin tullaan myöhässä. Tämähän on selkeä merkki itsekkyydestä. Millä ihmeen ilveellä saisin ihmiset kunnioittamaan mua. Yhdellekin ystävälle, joka myöhästelee olen sanonut, että voisi ilmoitellakin joskus jotain. Vastauksena vain: Ei tullut mieleen. Mitä tämä nyt on? Ainoa ihminen joka kohtelee mua ees jotenkin inhimillisesti on mies, mutta haluan muitakin kavereita.
Kommentit (17)
Erakkona on ihan huippua. Täyteen erakkouteen on vaikea mennä tässä maailmassa, mutta jos asuu yksin ja tekee yksinäistä työtä, se on varmaan mahdollista. Kuulostaa täydelliseltä. Erakkous on parasta.
Mies ei ole ystävä, vaan mies ja elämänkumppani. Puhuin lähinnä erakoksi ystävistä
ap
Ootko jotenkin liian kaunis nainen..ne jätetään yleensä tahalleen huomioimatta(naisten puolesta)
Ap on valheellinen. Hän sanoo viimeisessä lauseessaan, että haluaa muitakin kavereita kuin miehensä, mutta otsikkona on että hän alkaa erakoksi. Epärehellistä.
Aloitus osoittaa, millainen venkula ap on. En ihmettele, jos kavereiden kanssa on ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Ootko jotenkin liian kaunis nainen..ne jätetään yleensä tahalleen huomioimatta(naisten puolesta)
En osaa tuohon sanoa, jos sanoisin, että olen hyvännäköinen ois se omakehua. Mutta oon ihan tyytyväinen mun ulkonäköön. Oon hoikka, nuorekas ja urheilullinen.
Painajaismaista on olla työyhteisössä jossa valtava märä ihmisiä ja joukossa ihmisiä joista heudän miellyttämisensä on ensiarvoisen tärkeää, tärkeämpää kuin itse työ.
Erakkous houkuttaa.
Ihana ajatus, että ei tarvitse miellyttää, ei huomioida, ei arvailla.
Vierailija kirjoitti:
Olen siis huono pärjäämään ihmisten kanssa. työpaikoilla tuun helposti kiusatuksi, samoin korkeakoulussa. Ryhmätyöstä mut suljetaan ulos ja ollaan vain kaveria, jos heidän pirtaansa se sopii. Olenkin katkaissut välini näihin "kavereihin".
Ongelma on myös oikeat kaverit, he eivät kunnioita mua. Esim. parinkin kaverin kanssa ollaan tutustuttu porukalla, mutta monesti nämä muut kamut näkevät keskenään, eivätkä pyydä mukaan. SItten kun mua nähdään, niin silloin vain kuin heille sopii. Silloinkin tullaan myöhässä. Tämähän on selkeä merkki itsekkyydestä. Millä ihmeen ilveellä saisin ihmiset kunnioittamaan mua. Yhdellekin ystävälle, joka myöhästelee olen sanonut, että voisi ilmoitellakin joskus jotain. Vastauksena vain: Ei tullut mieleen. Mitä tämä nyt on? Ainoa ihminen joka kohtelee mua ees jotenkin inhimillisesti on mies, mutta haluan muitakin kavereita.
Kuulostat vaativalta. Mitä jos opettelisit olemaan kiitollinen siitä mitä sinulla on. Sinulla on mies, tosi moni kärsii miehettömyydestä. Sinulla on ystäviä, jotka silloin tällöin pyytävät sinua mukaan. Kun on paljon sellaisiakin, joita ei kukaan koskaan pyydä. Ja pyydätkö sinä? Ja myöhässä tulemista ei tarvitse ottaa niin vakavasti, jos ei sentään ole tuntia myöhässä. Annat tuolla myöhästymiselle ihan liikaa merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Erakkona on ihan huippua. Täyteen erakkouteen on vaikea mennä tässä maailmassa, mutta jos asuu yksin ja tekee yksinäistä työtä, se on varmaan mahdollista. Kuulostaa täydelliseltä. Erakkous on parasta.
Erakkouteen vaaditaan tietynlainen asennoituminen. Ajatus loppuelämän kestävästä yksinäisyydestä ei saa ahdistaa tippaakaan ja täytyy luopua niistä vähistäkin toiveista ja tarpeista löytää kavereita/kumppani. Silloin on täydellisen sinut itsensä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siis huono pärjäämään ihmisten kanssa. työpaikoilla tuun helposti kiusatuksi, samoin korkeakoulussa. Ryhmätyöstä mut suljetaan ulos ja ollaan vain kaveria, jos heidän pirtaansa se sopii. Olenkin katkaissut välini näihin "kavereihin".
Ongelma on myös oikeat kaverit, he eivät kunnioita mua. Esim. parinkin kaverin kanssa ollaan tutustuttu porukalla, mutta monesti nämä muut kamut näkevät keskenään, eivätkä pyydä mukaan. SItten kun mua nähdään, niin silloin vain kuin heille sopii. Silloinkin tullaan myöhässä. Tämähän on selkeä merkki itsekkyydestä. Millä ihmeen ilveellä saisin ihmiset kunnioittamaan mua. Yhdellekin ystävälle, joka myöhästelee olen sanonut, että voisi ilmoitellakin joskus jotain. Vastauksena vain: Ei tullut mieleen. Mitä tämä nyt on? Ainoa ihminen joka kohtelee mua ees jotenkin inhimillisesti on mies, mutta haluan muitakin kavereita.
Kuulostat vaativalta. Mitä jos opettelisit olemaan kiitollinen siitä mitä sinulla on. Sinulla on mies, tosi moni kärsii miehettömyydestä. Sinulla on ystäviä, jotka silloin tällöin pyytävät sinua mukaan. Kun on paljon sellaisiakin, joita ei kukaan koskaan pyydä. Ja pyydätkö sinä? Ja myöhässä tulemista ei tarvitse ottaa niin vakavasti, jos ei sentään ole tuntia myöhässä. Annat tuolla myöhästymiselle ihan liikaa merkitystä.
Oon kiitollinen miehestä. Fakta on, että jokaiselle naiselle ois mies, jos naiset laskisivat hieman rimaansa. Enkä tarkota luonnetta, vaan ulkonäkö ei tarvii olla tiptop ja jos ukko on työtön mitä sitten jos ei oo asuntolaina jo maksettu. Mua ärsyttää jotkut emännät, kun eka ne valittaa että ei oo miestä, mutta tarjolla ois vaikka ja mitä, mutta ku mikään ei kelpaa. Ja tää on ihan taivaan tosi. Toinen on se, että paksu ja tylsä KYLLÄ PAKSU, haluaa timmin ukon. Ei ja ei ja ei. Paksu ottaa paksun ja hoikka hoikan. Miehet eivät ole sen naaman suhteen niin nirsoja, vaan onko elämäntavat samat. Makkaransyöjämies ja sohvalla mieluiten loikoileva, ei välttämättä haaveile fitnesspimusta ja vice versa.
Toinen seikka on se, että oon kiitollinen parista ystävästä, tuntuu vaan, että ite annan välillä niin paljon mutta vastana saan vähän. Siksi vaihtoehto oman itsensä ystävystymisestä ainoastaan kuullostaa houkuttelevalta :P
Vierailija kirjoitti:
Ootko jotenkin liian kaunis nainen..ne jätetään yleensä tahalleen huomioimatta(naisten puolesta)
Ja millä perusteella tuo kauneus ois se kortti joka vaikuttas käytökseen. Alkaessa miettimään asioita niin oon aika kaunis ja jos kaverina on kaunis itsekin niin tätä asetelmaa ei ole. Miksi naiset ei siedä kauniita naisia?
Kyllä asia on niin että erakkous edellyttää sen että luovut miehestä. Ihmetyttää nämä av:n yksinäisten kirjoitukset missä aina paljastuu että kuitenkin se parisuhde löytyy. Ei näin. Ei saa olla edes sitä parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Ap on valheellinen. Hän sanoo viimeisessä lauseessaan, että haluaa muitakin kavereita kuin miehensä, mutta otsikkona on että hän alkaa erakoksi. Epärehellistä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä asia on niin että erakkous edellyttää sen että luovut miehestä. Ihmetyttää nämä av:n yksinäisten kirjoitukset missä aina paljastuu että kuitenkin se parisuhde löytyy. Ei näin. Ei saa olla edes sitä parisuhdetta.
Luovuin just parisuhteesta, ku käskitte, mutta miksi joillain akoilla on niin että heti sitten ottavat yhteyttä ja ovat mukavia kun vaativat ja tarvitsevat jotain. Miksi nainen on niin ilkeä toiselle naiselle. Se on edelleen jäänyt mulle mysteeriksi elämässä.
ap
Aloita se erakoituminen, vaikka lopettamalla omasta elämästäsi valittaminen julkisesti. Se on jo hyvä alku.
Eli alat erakoksi. Selvä, mutta sitä varten sinun pitää erota miehestäsi. Erakoksihan sinä sanoit alkavasi. Niin onkin varmaan parempi.