Miksi vauvojen täytyy opetella motoriikkaa ruoalla?

Ei täydykään. Nykyajan hömpötystä. Oma äitini oli juuri tuota koulukuntaa, ettei todellakaan olisi antanut vauvojensa perseillä ja leikkiä jollain keitetyllä porkkanalla, vaan syötti meidät siististi siihen asti, että oli edellytyksiä itse opetella siististi syömistä. Silti olemme lapsesta asti olleet taitavia mm. käsitöissä ja kuvataiteissa.

Tuskin jää taidot oppimatta, vaikka syöttäisi 5v. asti. Kai ideana on varhainen luontainen oppiminen. Jo vauva kykenee oppimaan syömään itse tarttuen siihen ja viemällä suuhun. Jos vauvalle tarjoaa aina soseita voi pureskelun oppiminen viivästyä. Myös itse syömisen oppiminen viivästyy, kun syötetään. Suun motoriikan kehittäminen jo varhaisella iällä on suotuisia vaikutuksia myös puhumisen oppimisen kannalta. Mutta lapsi ei kyllä mielestäni mene pilalle, vaikka syötettäisiin. Näyttäisi, että aikuisiällä kaikki olisi ihan samalla viivalla syömis- ja puhumistaitojen osalta, oli metodina mikä hyvänsä.

En kyllä lähtisi pelleilemään vauvan oppimisen kanssa.

Pienelle vauvalle ei saa antaa kovin pieniä leluja joten esim. pinsettiotetta on helpompi opetella vaarattomalla ruoalla.

Suun motoriikka harjaantuu myös paremmin syödessä kun imeskellessä leluja.

Eihän voi antaa pieniä ruokapalojakaan ettei tukehdu. Ja kai silloin oppii pureskelemaan yhtä lailla, jos ruoka on tarpeeksi karkeaa? Sama kai kuka sitä lusikkaa pitelee.

Uskon että oppii puhumaan hyvin, tavuttaa jo kuitenkin.

Jos olet viemässä lastasi päiväkotiin niin anna hyvä ihminen sen harjoitella syömistä itse. Siellä ei montaa syömätaidotonta ehditä syöttää.

Ja voihan sitä itseopiskelua harrastaa siisteillä ruuilla?Mustikat ja muut sotkut voi sitten syöttää...

Siksi, koska ruoka on huomattavasti helpompaa siivota kuin punainen öljymaali...

Jostain systä nykyäidit haluavat tehdä kaiken vaikeimman kautta. Eilen FB:ssä joku äiti valitti sitä, että oli vienyt 6 kk ikäisen lapsensa mummolle hoitoon, että saivat itse tehdä rauhassa remonttia ja nyt vauvan vaatteista 80% on tahraisia (mikään pesu edes sappisaippualla ei auta) ja lapsi on tammikuun loppuun asti kuin mikäkin rääsyläinen. Kaiken lisäksi siellä isoäidin luona oli tuhottu vaatteita, joilla olisi ollut jälleenmyyntiarvoa!

Siis haloo, miksi kukaan laittaa pahasti tahraavaa ruokaa syövälle/syötettävälle vauvalle mummolaan mukaan vaatteen, jonka tärkein tehtävä on tulla myydyksi edelleen hyvään hintaan? Miksi ei hyväksytä sitä, että tuossa iässä vauva sotkee ja todennäköisesti vaatteet tahriintuvat vielä vuosia. Pinsettiotetta ja motoriikkaa oppii paljon siistimmin jollain muulla kuin banaaninpalasilla ja sen vauvan käteen annettavan lusikan ei aluksi tarvitse edes käydä lähellä lautasta.

Ja miksi muiden perheiden toimintamallit aiheuttavat niin kovin paljon ärtyneisyyttä ulkopuolisissa? Tehkää te niinkuin parhaaksi näette ja toiset tekevät niinkuin he näkevät parhaaksi. Kaikki lapset oppivat syömään lopulta. Sama homma imetys/pulloruokinta -hommassa.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet viemässä lastasi päiväkotiin niin anna hyvä ihminen sen harjoitella syömistä itse. Siellä ei montaa syömätaidotonta ehditä syöttää.

Päiväkodissa täytyy varmistaa, että lapset saavat tarpeeksi ruokaa. Kyllä siellä syötetään.

Siksi koska simppeli sormiruokakeittiö ja sen palvovat fanit.

Siellä ne kilpailevat siitä, kenen lapsi syö aikaisimmin ihan itse. Postailevat kuvia lapsistaan mustikat naamassa, vaatteilla, seinillä ja lattialla ja lisäävät jonkun 🤣-hymiön perään. Tosi hauskaa...

Sitten siellä valitetaan, kun lapsi 6 kk on meinannut tukehtua johonkin ruokaan ja vastaukseksi annetaan vain ”printtaa ensiapuohjeet jääkaapin oveen *hymiö*”.

Ruoka antaa onnistuneesta toiminnasta palkkion ->vahvistaa oppimista.

Omat lapset ei koskaan viskoneet ruokaa seinille, kattoon tai edes pöydän toiseen päähän. Vahinkoja sattui eli ei se lusikka aina suuhun mennyt, mutta jotenkin tuntuu, että nykyäidin gloria vain kasvaa siitä, että lapsi sotkee oikein kunnolla. Ei käynyt edes mielessä, että 8 kk ikäinen söisi itse mustikkasosetta, vaikka kaurapuurolusikan sujuvasti suuhunsa osasi laittaa.

Nyt nämä täysin vaille ruuallasotkemiskokemusta jääneet lapset ovat kaikki jo yliopistossa enkä ole huomannut, että heiltä puuttuisi joku tärkeä motorinen tai siihen liittyvä taito.

Mun lapsi osasi syödä siististi n.1 v. lähtien. Siihen asti syötin häntä. Ruoalla ei leikitä.

Vierailija kirjoitti:

Ja voihan sitä itseopiskelua harrastaa siisteillä ruuilla?Mustikat ja muut sotkut voi sitten syöttää...

Mustikkakiisselipäivä päiväkodissa pienten ryhmässä on kyllä semmoinen show aina.

Toki hyvä raaka-aine, mutta voisi jättää mustikkasopat kotien vastuulle 😄

Tärkeitä juttuja on hyvä opetella kiinnostavalla tavalla, jotta asiat tulevat opittua. Voihan vauva opetella motoriikkaa myös kitaransoitolla, mutta hän tuskin löytää siitä mitään samalla perusteellisella tavalla kiinnostavaa kuin ruoasta.

Vierailija kirjoitti:

Tärkeitä juttuja on hyvä opetella kiinnostavalla tavalla, jotta asiat tulevat opittua. Voihan vauva opetella motoriikkaa myös kitaransoitolla, mutta hän tuskin löytää siitä mitään samalla perusteellisella tavalla kiinnostavaa kuin ruoasta.

Toisaalta aika mielenkiintoista, että meillä on kokonaisia sukupolvia kasvanut niin, että hei eivät ole saaneet harjoitella motoriikkaa sotkemalla ruualla. Näillä sukupolvilla on kaiken lisäksi varsin siedettävä kaunokirjoituskäsiala.

No meillä on kolme lasta syönyt itse puoli vuotiaasta, mutta tahallista sotkemista ei ole silti suvaittu. Toki ruokaa putoaa jonkin verran lattialle, koira huolehtii niistä, mutta kun syöminen on mennyt tahalliseksi sotkemiseksi, on kielletty ja jos se ei ole auttanut, niin pois pöydästä. Nälkäinen lapsi ei tahallaan sotke. Ovat syöneet n. 1-vuotiaasta sujuvasti lusikalla tai haarukalla ja niin siististi, että on kehdannut viedä ravintolaankin.

Kyllä alle 2 vuotiaatkin voi jo syödä hyvin siististi. Ja juuri siksi sitä itse syömistä pitää opetella jo ennen sitä: Lapset ovat yksilöitä ja oppivat asioita eri tahtiin, toinen syö varsin siististi jo vaikka 1v 3kk ikäisenä, kun taas toinen on sottapytty vielä kolmevuotiaanakin.