Miten kova merenkäynti on täytynyt olla, että luotsivene L242 uppoaa?

Taidatkin olla melkonen insinööri =)

Talviveneilijä kirjoitti:

Veneen kannelle ja katolle kertyvä jää nostaa painopistettä, jolloin vene kaatuu helpommin. En tosin osaa ravioida paljonko jäätä pitää kertyä tuollaisen veneen kaatumiseen.

Harvemmin tuota on jäätä aluksen rakenteisiin +5 asteessa kertynyt!

Tuon luokan alus ei tuollaisessa kelissä kaadu ajoi sitä miten tahansa, ellei aluksessa ole reipasta vesivuotoa joka kerryttää nopeasti ja paljon vettä joka liikkuessaan saa aluksen vakauden heikkenemään oleellisesti. Vettä taas voi tulla alukseen joko yläkautta luukuista, joita taas tuskin pidellään auki ajossa. Toinen ja minun olettama reitti on runkoläpiviennin pettäminen tai pakoputken pettäminen ja veden pääsy alukseen tätä kautta...

Suunnittelija kirjoitti:

Kuka tuon laivan on suunnitellut? Veneessä kaikki mahdolliset viat. Pohjan muoto, kajuutta liian takana, kannen veden poistoaukot olemattomat. Vene ei ole kelluvaa laivarautaa vaan alumiiniä.

Ensinnä, kyseessä ei ole laiva. Pohjan muoto on niin kuin pitääkin olla nopeassa keliveneessä. Miten niin kajuutta liian takana? Mukavampi kyyti kun kajuutta on takana ja keulalle jää työskentelytila jolle näkyvyys kajuutasta on esteetön. KELLUVAA LAIVARAUTAA =) Ei per........ =)

Paukutettu menemään terävässä aallokossa. Mitä vain on voinut käydä. Alushan kaatui oli syy mikä hyvänsä niin uutisessa sanottiin että luotsi näki aluksen kaatuvan aallokossa.

Veti käsijarrukäännöksen liian kovassa vauhdissa. 

Vesillä vuodesta 1985 kirjoitti:

Tuon luokan alus ei tuollaisessa kelissä kaadu ajoi sitä miten tahansa, ellei aluksessa ole reipasta vesivuotoa joka kerryttää nopeasti ja paljon vettä joka liikkuessaan saa aluksen vakauden heikkenemään oleellisesti. Vettä taas voi tulla alukseen joko yläkautta luukuista, joita taas tuskin pidellään auki ajossa. Toinen ja minun olettama reitti on runkoläpiviennin pettäminen tai pakoputken pettäminen ja veden pääsy alukseen tätä kautta...

Eikös runkoläpiviennin pettäminen olisi toiminut toisinkin päinvastoin, eli vene olisi täyttynyt vedestä ja uponnut ilman päästyä pakenemaan samasta reiästä. Nythän vene oli pohja ylöspäin pinnalla 6 tuntia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mitä moni tosta tuulesta on päättelevinään, mutta siitä on kyllä leppoisuus kaukana, etenkin jos/kun tuulee lounaasta. Edellisellä Viron reissulla tuuli n. 9m/s ja aivan järkyttävät olot laivalla. Jengi oksenteli pitkin ravintolaa, ikkunoista ei nähnyt ulos kun aallot löivät niin korkealle, hissit käyttökiellossa jne.

Ettei olisi ollut 19m/s? 9 m/s tuulta ei vähäkään isommalla Viron paatilla edes huomaa, katamaraaneilla ehkä. Eikä aallot takuulla 9m/s tuulilla iske kuin vähän vesirajan yllä oleviin ikkunoihin...

Nimimerkki 25m/s tuulessa matkannut perus autolautalla Puolaan, ja sen huomasi juuri noin, kuin kuvasit.

Täältä tuulen nopeuksista ja sen vaikutuksista merellä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Boforiasteikko

Tuolta 9 m/s tuulesta: "5Navakka tuuli8,0–10,7Pienet lehtipuut heiluvat.Aallonharjat kauttaaltaan valkoisina vaahtopäinä; meri kohisee jatkuvasti."

Tuuli oli 9m/s, kiitos kysymästä. Tosin satamassa. Otaksun, että avomerellä saattanut olla jonkin verran kovempi. Ja anteeksi huono kuvailuni, aallonHARJA ei toki yltänyt ikkunoihin asti, lähimainkaan. Vaan kun tuulta vasten matkasimme, oli aaltojen vastus niin kova että vesi pärskyi sen voimasta erittäin korkealle ja peitti ikkunat. Pelkkä tuulennopeus ei kerro varsinaisista "veneilyolosuhteista" mitään, siihen vaikuttaa aika moni muukin seikka.

Mutta kiitos sivistävästä analyysistä!

Nimim. Muutaman kerran vesillä vieraillut

Miksi valehtelet? 9 m/s tuulella on MAHDOTONTA olla tuollaisia aaltoja. Eikä pärskeitä tai keinuntaa. Soutuveneellä sen voi tuntea, mutta ei isommalla.

Terveisin Kauppalaivan 2. perämies

Vierailija kirjoitti:

Luonto ei ole ihmisen hallinnassa, vaikka nykyihminen teknologiaan uskookin. Teknologiausko on luja, mutta tulee vielä tiensä päähän.

Ennemminkin ihminen on vieraantunut luonnosta, että monet luonnolliset tilanteet tuottavat nykyihmiselle ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mitä moni tosta tuulesta on päättelevinään, mutta siitä on kyllä leppoisuus kaukana, etenkin jos/kun tuulee lounaasta. Edellisellä Viron reissulla tuuli n. 9m/s ja aivan järkyttävät olot laivalla. Jengi oksenteli pitkin ravintolaa, ikkunoista ei nähnyt ulos kun aallot löivät niin korkealle, hissit käyttökiellossa jne.

Ettei olisi ollut 19m/s? 9 m/s tuulta ei vähäkään isommalla Viron paatilla edes huomaa, katamaraaneilla ehkä. Eikä aallot takuulla 9m/s tuulilla iske kuin vähän vesirajan yllä oleviin ikkunoihin...

Nimimerkki 25m/s tuulessa matkannut perus autolautalla Puolaan, ja sen huomasi juuri noin, kuin kuvasit.

Täältä tuulen nopeuksista ja sen vaikutuksista merellä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Boforiasteikko

Tuolta 9 m/s tuulesta: "5Navakka tuuli8,0–10,7Pienet lehtipuut heiluvat.Aallonharjat kauttaaltaan valkoisina vaahtopäinä; meri kohisee jatkuvasti."

Tuuli oli 9m/s, kiitos kysymästä. Tosin satamassa. Otaksun, että avomerellä saattanut olla jonkin verran kovempi. Ja anteeksi huono kuvailuni, aallonHARJA ei toki yltänyt ikkunoihin asti, lähimainkaan. Vaan kun tuulta vasten matkasimme, oli aaltojen vastus niin kova että vesi pärskyi sen voimasta erittäin korkealle ja peitti ikkunat. Pelkkä tuulennopeus ei kerro varsinaisista "veneilyolosuhteista" mitään, siihen vaikuttaa aika moni muukin seikka.

Mutta kiitos sivistävästä analyysistä!

Nimim. Muutaman kerran vesillä vieraillut

Miksi valehtelet? 9 m/s tuulella on MAHDOTONTA olla tuollaisia aaltoja. Eikä pärskeitä tai keinuntaa. Soutuveneellä sen voi tuntea, mutta ei isommalla.

Terveisin Kauppalaivan 2. perämies

Tuulennopeus 9 m/s on sitä luokkaa, ettei se todellakaan tunnu missään. Itsekin ihmettelen tuon kirjoittajan kuvailua kyseisestä risteilystä. En ole ikinä nähnyt ihmisten voivan pahoin, jos on ollut tuollainen normaali tuuli ja matkaa on tehty vastatuuleen. Tuolla tuulella aallonkorkeuskaan ei ole mikään huima. Vasta- ja myötätuuli ovat ne parhaimmat tuulensuunnat autolautoilla. Keinuttaa vähiten ja vastatuulessa vauhti on monesti maltillisempi. Tuulelle on vähemmän tartuntapintaa, jos tulee edestä tai takaa.

Suunnittelija kirjoitti:

Kuka tuon laivan on suunnitellut? Veneessä kaikki mahdolliset viat. Pohjan muoto, kajuutta liian takana, kannen veden poistoaukot olemattomat. Vene ei ole kelluvaa laivarautaa vaan alumiiniä.

0/5 - ei oikein kunnon yritystä tällä trollilla. Pari täkyä kylläkin heitti meille, mutta en usko tämän provon kantavan pitkälle ja korkealle, kun yksi täkyistä on noin lapsellinen. Trolli paljasti korttinsa liian aikaisin.

Kalastajakalle kirjoitti:

Suunnittelija kirjoitti:

Kuka tuon laivan on suunnitellut? Veneessä kaikki mahdolliset viat. Pohjan muoto, kajuutta liian takana, kannen veden poistoaukot olemattomat. Vene ei ole kelluvaa laivarautaa vaan alumiiniä.

Ensinnä, kyseessä ei ole laiva. Pohjan muoto on niin kuin pitääkin olla nopeassa keliveneessä. Miten niin kajuutta liian takana? Mukavampi kyyti kun kajuutta on takana ja keulalle jää työskentelytila jolle näkyvyys kajuutasta on esteetön. KELLUVAA LAIVARAUTAA =) Ei per........ =)

Alanuoli ilmiselvään trolliin lankeamisesta.

Veneen pohjan peräosa muodoltaan liian pyöreä, pitäisi olla melko tasainen ja etuosa peräosaa jonkinverran alempana. Rungon muoto keulassa saisi olla terävämpi. Kaatunut alus käy kyllä sisävesille muttei merelle. Olen muuten puuveneiden rakentaja ja tehnyt puusta kaatumattomia veneitä.

Tämä kaatunut vene toimi ilmeisesti kahdella potkurilla ja nämä potkurivoimat pitivät veneen suunnassa ja vauhdissa pystyssä. Haverissa toinen potkuriaksila tai sen jokin osa hajosi ja vene kaatui kyljelleen.

Miksi näillä merimiehillä ei ollut pelastusliivejä?

Vierailija kirjoitti:

Miksi näillä merimiehillä ei ollut pelastusliivejä?

Luultavasti ns. kevyet paukkuliivit.

Ei sellaisia aluksia olekaan joita ei saisi nurin(osa tosin nousee takaisin pystyy).

1. Merikelpoinen runko ja propulsio

2. Toimiva luotettava tekniikka.

3. Hyvä osastointi

4. Tärkein ammattitaitoinen kokenut ja nöyrä miehistö joka ymmärtää riskit ja myöntää ne itselleen.

Onnettomuus ei ikinä ole yhden tekijän summa mutta jos yksi lenkki näistä on heikko voi yllättävä uusi asia aiheuttaa onnettomuuden.

Niin. Nykyään ei osata tehdä ydinvoimaloita, metroa tai edes betonia saada kovaksi. Onko tässä nyt yksi tämän nykyisen inkompetenssin ilmentymä.

Sukellusveneeseen törmännyt. Varmaan kovimmissa myrskyis ajettu /ajetaan ?

Vierailija kirjoitti:

Miksi näillä merimiehillä ei ollut pelastusliivejä?

W

Mitä hyötyä liiveistä jos on jumis laivassa ?