Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Mikä vaivaa ihmistä, joka haluaa eristää puolisonsa puoleisen suvun täysin ulkopuolisiksi elämästään?
08.12.2017 |
Kyseessä ihan tavalliset ihmiset, mutta vain tämän oma suku kelpaa. Kaikessa tehdään rivien välissä selväksi että toiset ovat kelvottomia. Ja selvästi osoitetaan että yhteydenpito sen oman suvun kanssa on mukavaa, toiset vain riippakiviä, jotka vaivoin kutsutaan jotta ei menetetä tulevaa perintöä.
Kommentit (31)
Siinähän ei ole mitään outoa jos haluaa etäisyyttä omaan tai puolison sukuun mutta outoa tietysti jos perinnön vuoksi roikkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai sitä mikään vaivaa. Ei ihmisiä aina vaivaa joku, vaikka ne tekisi jotain mitä paheksut tai et "ymmärrä".
Pitäisi tietää syy, miksi toinen suku on niin "huono".
Meillä oli toisinpäin, mieheni ei ollut tekemisissä oman perheensä ja sukunsa kanssa oikestaan ollenkaan, mutta mun suku on kelvannut kyllä.
Ei välttämättä vaivaa mikään, mutta sitä eristettyä sukua voi vaivata jokin hyvinkin paha juttu. Toki sellaiset pitävät itseään normaaleina, TÄYSIN normaaleina, vaikka mitä olisi tapahtunut ja olisivat tehneet vaikka mitä. Henk. koht. tiedän yhden tällaisen tapauksen enempää asiaa avaamatta ja ovat ihan itse tilanteensa aiheuttaneet, vaikka eivät tietenkään näe itsessään mitään vikaa...
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä vaivaa mikään, mutta sitä eristettyä sukua voi vaivata jokin hyvinkin paha juttu. Toki sellaiset pitävät itseään normaaleina, TÄYSIN normaaleina, vaikka mitä olisi tapahtunut ja olisivat tehneet vaikka mitä. Henk. koht. tiedän yhden tällaisen tapauksen enempää asiaa avaamatta ja ovat ihan itse tilanteensa aiheuttaneet, vaikka eivät tietenkään näe itsessään mitään vikaa...
Tai suvusta voi olla joku eristetty, joka ei ole mennyt suvun vaivojen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin tiedän tällaisen tapauksen, sen enempää avaamatta. Eristetty suku joutunut syylliseksi vaikka asioilla aina kaksi puolta. Riidoissakin kun yleensä on aina kaksi osapuolta joten asiat eivät ole aina niin mustavalkoisia. Toinen osapuoli on vaan olevinaan niin oikeassa näkemättä omaa osuuttaan. Kaiken kaikkiaan kypsymätön tapa hoitaa asioita tuo eristäminen, ala-arvoista käytöstä.
Jotkut suvut määräävät koko suvun asiat puolisoita, koulutusta, seksuaalisuutta ja puoluekantaa myöten. Tällaiseen sukuun en haluaisi pitää yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tiedän tällaisen tapauksen, sen enempää avaamatta. Eristetty suku joutunut syylliseksi vaikka asioilla aina kaksi puolta. Riidoissakin kun yleensä on aina kaksi osapuolta joten asiat eivät ole aina niin mustavalkoisia. Toinen osapuoli on vaan olevinaan niin oikeassa näkemättä omaa osuuttaan. Kaiken kaikkiaan kypsymätön tapa hoitaa asioita tuo eristäminen, ala-arvoista käytöstä.
Ymmärrän. Millä tavalla eristetty suku on yrittänyt selvittää asioita? Eristäminen on henkistä väkivaltaa, joka kohdistuu usein yksilöön tai yhteen perheeseen. Mutta että koko sukuun?
Joo, mä olen tällainen "hirviöminiä". Sujuvasti on anoppi unohtanut ettei ollut poikansa kanssa tekemisissä edes ennen minua. Ekan lapsen synnyttyä yritettiin pari vuotta, mutta meno niillä miehen sukulaisilla oli niin kauheaa, että mieheni halusi laittaa välit toistaiseksi poikki. Tästä tietenkin syyllistetään ja haukutaan minua, mutta oikeastaan ihan sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan olla, että eristäydytään ihan omasta halusta?
Jos tuo suku on käytökseltään epänormaalia tai haluaa olla tekemisissä aina vain oman hyödyn vuoksi?
Meillä sukuun tuli henkilö, joka on pilannut kaikkien välit ahneudellaan ja hyödyn tavoittelullaan. Henkisesti sairas ja pahantahtoinen yksilö, josta on parempi olla erossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus voi käydä niinkin, että sieltä "rivien välistä" lukee vähän liikaakin, kun ei vaan pidä toisesta ihmisenä tai toinen ei käyttäydykään niin kuin itse toivoisi.
Minusta on ihan luonnollista pitää omasta suvusta enemmän, vaikka olisi kaksi normaalia sukua kyseessä.
On myös oikeastaan ihan normaalia olla epämieluisan suvun kanssa vain hieman tekemisissä, esimerkiksi sosiaalisen paineen tai puolison miellyttämisen vuoksi. Ei siinä minkään perinnön perässä täydy olla, että näin käy. Tai ehkä tuollainen perinnön himoamisesta syyttäminen kertoo vähän siitä suvustakin, en itsekään jaksaisi..
Minun äitini on tuollainen ja yrittää epätoivoisesti levittää sitä minuun. Aikoinaan kun menin naimisiin hän valitti siitä ettei kaikkia hänen pikkuserkkujen serkkujaan oltu kutsuttu ja oli sitä mieltä ettei isäni tai mieheni sukua tarvitsisi kutsua kuin korkeintaan pari lähintä perheenjäsentä muodon vuoksi. Aivan älytöntä touhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, mä olen tällainen "hirviöminiä". Sujuvasti on anoppi unohtanut ettei ollut poikansa kanssa tekemisissä edes ennen minua. Ekan lapsen synnyttyä yritettiin pari vuotta, mutta meno niillä miehen sukulaisilla oli niin kauheaa, että mieheni halusi laittaa välit toistaiseksi poikki. Tästä tietenkin syyllistetään ja haukutaan minua, mutta oikeastaan ihan sama.
Sama juttu, mies ei halua pitää yhteyttä sukuunsa ja suurin syyllinen tähän olen luonnollisesti minä eli miniä, jolla ei ole mitään osuutta asiaan. Päinvastoin olen kannustanut miestä pitämään harvoihin sukulaisiinsa yhteyttä, mutta minkä minä voin jos mies ei sitä tee.
Me emme ole toisen suvun kanssa tekemisissä. Näen anoppiani vain pari kertaa vuodessa, ja sama toisinpäin. Meillä ei ole yhteisiä lapsia, mutta omia lapsia on.
Ei meitä mikään vaivaa. Ihan riittävästi on hommaa omien sukulaisten kanssa, ei siihen enää jaksa ylimääräisiä ihmisiä. Emme ole naimisissa suvun kanssa, vaan toistemme kanssa. En myöskään raahaa miestäni mukaan omien kavereideni luo. Sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tiedän tällaisen tapauksen, sen enempää avaamatta. Eristetty suku joutunut syylliseksi vaikka asioilla aina kaksi puolta. Riidoissakin kun yleensä on aina kaksi osapuolta joten asiat eivät ole aina niin mustavalkoisia. Toinen osapuoli on vaan olevinaan niin oikeassa näkemättä omaa osuuttaan. Kaiken kaikkiaan kypsymätön tapa hoitaa asioita tuo eristäminen, ala-arvoista käytöstä.
Ymmärrän. Millä tavalla eristetty suku on yrittänyt selvittää asioita? Eristäminen on henkistä väkivaltaa, joka kohdistuu usein yksilöön tai yhteen perheeseen. Mutta että koko sukuun?
Ai henkistä väkivaltaa? Kuule, lapsena ja nuorena on pakko olla suvun kanssa tekemisissä vaikkei niistä ihmisistä juuri välittäisikään koska vanhemmat niin velvoittavat. Täysikäisenä voi sitten laittaa välit poikki koska - tää tulee varmaan sulle yllätyksenä - epämiellyttävien ihmisten kanssa ei ole pakko olla tekemisissä. Eikä se että on samaa sukua velvoita yhtydenpitoon mitenkään mikäli siitä koituu ihmiselle vaivaa ja mielipahaa. Ihan turha inistä henkisestä väkivallasta, ei tuo sitä ole.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sukuun tuli henkilö, joka on pilannut kaikkien välit ahneudellaan ja hyödyn tavoittelullaan. Henkisesti sairas ja pahantahtoinen yksilö, josta on parempi olla erossa.
Niin tuttua, mutta kokemuksesta ei tuo loputtomiin kestä.. Se on sitten eri asia haluaako perheeseen/sukuun vielä olla yhteydessä kun muutkin ovat nähneet asioiden oikean laidan.
Jos arvomaailmat eivät kohtaa. Esim. jos puolison äiti on tupakoinut tai juonut raskausaikana, niin se arvoristiriita yksinkertaisesti vain on liian suuri.
Oma syyni on puolison suvun totaalinen kpäisyys. En halua osallistua heidän tärähtäneisiin ihmissuhdekuvioihinsa.
No mitä tämä puolison perhe on tehnyt puolisolle?