Mitä mieltä isovanhemmasta, jolle lapsenlapset ovat kaikki.

Surullista, jos lapsen oikeat vanhemmat eivät saa onnistumisen kokemuksia päsmäröivän mummon ja vaarin takia.

No en ihan tuollaisella tiedolla pelkästään pohjaa mielipidettäni kenestäkään, mutta toki tuli mieleen että täytyy olla raskasta sekä vanhemmille että heidän lapsilleen. Ja varmaan isovanhemmalle itselleenkin. Parhaat sovanhempisuhteet syntyvät, kun sekä vanhemmat että isovanhemmat ovat sinut rooliensa kanssa. Jos isovanhempi elää täyttääkseen lapsenlapsen tarpeet, niin hän samalla osoittaa epäluottamusta vanhempia kohtaan. Lapsille on myös raskasta jos isovanhempi ei ymmärrä heidän kasvua ja kehitystä, ihan samalla tavalla kuin olisi raskasta jos oma vanhempi ei ymmärtäisi lapsen irtautumista "pesästä" ja vanhemmistaan, joka alkaa hiljalleen murrosiässä. Ehkä nämä isovanhemmat ovat usein niitä, jotka kohtelevat aikuisia lapsiaankin alaikäisinä ja roikkuvat heissä?