Lue keskustelun säännöt.
Eronneet ja uudelleen sitoutuneet: kuinka monta treffipettymystä jouduitte käymä läpi ennen kuin löysitte sen oikean?
08.12.2017 |
Eilen taas surkeat treffit takana että oikein pahaa tekee. Mietin vaan, että en jaksa näitä pettymyksiä enää 😞 Välillä käy mielessä, että lopetan etsimisen kokonaan. Toisaalta, olen ollut sinkkuna vasta vuoden, enkä taida olla valmis vielä suhteeseen.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten treffit voi olla pettymys jos ei satu menemään jonkun raiskaajamurhaajan kotiin.
Itse ainakin nautin treffeistä kaikenlaisten naisten kanssa. Saa ainakin näkökulmaa kun jonain päivänä joku todella rasisti nainen ja joskus joku symppis ja joskus fitnessmimmi.
No ei sen nyt raiskaajamurjaaja tarvitse olla!
Tosi mukavia miehiä olen treffeillä tavannut, vaikka ei niin kipinää olisi ollutkaan. Mutta treffipettymys oli sellainen, että juotiin muutama olut kaverin kanssa ja sitten vaihdettiin paikkaa. Ei meillä mitenkään erityisesti ollut kemiaa, kunhan juteltiin yleisesti asioista. Mutta sitten tyyppi valahtaa kalpeaksi ja kun kysyn, mikä nyt niin hän sanoi että vaimonsa tuli just samaan baariin.
Rouva kävi moikkaamassa, mutta ne treffit loppui kyllä siihen. Sen verran selitykseksi, että olivat jo asumuserossa, oikeasti, rouva vahvisti tämän. Mutta näki silti, että jotain selvittämätöntä noiden kahden välillä oli.
Eli tyyppi oli ihan jees, ei minun tyyppiä, minä en ollut hänen tyyppiään, mutta treffit päättyi aika kylmästi XD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin pitkään niin läheisriippuvainen, että olin vain pari viikkoa sinkkuna ja otin taas jonkin kompromissin, miehen jolla meni jalat alta, joka ei ollut hyvä, mutta jossa oli jotain hyvää(kin). No, kaikki kaatuivat niin, että miehet jättivät minut ja masennuin.
Nyt olen vihdoin tajunnut, ruudinkeksijä kun olen, että semihyvää ei kannata ottaa, vaan sellainen johon itse ihastuu ihan kunnolla. Se tulee näkymään ja haittaamaan suhdetta, jos itse ei ole täysillä mukana.
Nyt en varsinaisesti etsi, koska en edes tiedä, millainen ihannemieheni olisi. Varmaan puhelias, miellyttävä, hauska, muuta en osaa sanoa.
Treffeillä käyminen on puuduttavaa ja ärsyttävää tekopirteää työhaastattelua, jota inhoan, enkä mielellään sitä enää aloita.
Lähdin eron jälkeisenä päivänä "tuulettumaan" paikalliseen kahvilaan. Kahvila oli täynnä paitsi yksi kahden hengen pöytä, jota kohtaan höökäsin. Samaan aikaan mun kanssa tuli toiselta puolelta tyyppi, joka laski kahvikuppinsa pöytään mun kanssa samaan aikaan. Hämilliset hymyt ja päätettiin istua samaan pöytään, ja alettiin jutella kun tuppisuuna olo oli niin vaivautunutta.
Erosta n. 20 tuntia ja tapasin siis täysin sattumalta miehen, joka on nyt avopuolisoni. <3