Raskaus, koti ja taapero = kerääntyneet univelat ja stressi

Nyt voit miettiä itseksesi, että kannattiko?

Nukutaan noin 10vuoden päästä kirjoitti:

Jaksaminen rakoilee ja pahasti. Yöunet vähällä siksi mielikin maassa ja henkinen jaksaminen koetuksella.. muilla samoja oireita taaperon hoidon ja raskauden yhdistelmässä? 🤯

Auttaisiko, jos yrittäisitte jakaa velvollisuuksia vähän tasaisemmin? Tai jos pyytäisit välillä ulkopuolista apua? Tai hankkisit siivoojan pari kertaa kuussa? 

Öö ei ole nyt siitä kyse.

Kyllä varmasti pystytään jakamaan 😊 kanssakokemuksia kuuntelen mielellään

No onhan tuota ollut mennä vuosina vaikka mitä. Lapset nyt 3v ja 7v.

Se on niin, että lasten myötä siivottavan määrä nousee potenssiin sata, mutta aika siivoamiseen vähenee siinä sivussa myös potenssiin sata. Huono yhtälö.

Mä aina toisinaan pukkasin miehen kahdeksi tunniksi johonkin lasten kanssa (ulkoilemaan tai kylään kavereille) sillä välin nukuin tunnin tirsat ja siivosin toisen tunnin. Sitä saa ihmeen paljon aikaan, kun saa rauhassa hyvän musiikin luukutuksen lomassa käydä asunnon läpi kuin pyörremyrsky. Meillä on vain minä ja mieheni arjessa. Muuta tukiverkkoa normaaliarjessa ei ole. Onneksi sentään hätätilanteissa on aina löytynyt varamummolta apua, mutta hänkin töissä oleva ihminen, niin ei viitsi turhaan vaivata.

Oma kiroukseni on myös se, että olen aivan todella pikkutarkka siisteyden suhteen. Olenkin koko ajan siistimässä jotain. Lasten myötä lupailtiin toisten äitien toimesta, että sotkunsietokyky kasvaa lasten myötä. Ei kasvanut. Kovimman ahdistuksen sekaisuudesta (huom; on sekaista, ei likaista) olen oppinut selättämään. Aina ei vain ehdi.

Yksikin iltapala kävi niin, että nuorempi lapsista kaatoi maitonsa KOLME kertaa. Siis kolme. Siinä sitten pöytää, lattiaa, seinää ja penkkiä jynssätessäni mietin, että lapsettomat ihmiset eivät millään voi sitä tilannetta tajuta.

Silti; yleisesti ottaen arki sujuu ja koti pysyy siistinä. Lapsetkin niin isoja, että nukkuvat hyvin sairasteluita lukuunottamatta. Suuri vaikutus on myös sillä, että aktiivisesti karsin kodista pieneksi jääneet ja tarpeettomat tavarat pois (lasten vaatteet, jo leikkimättömäski jääneet lelut jne.) ja pidetään kotiin päin tuleva tavaravirta kurissa.

Vierailija kirjoitti:

Nyt voit miettiä itseksesi, että kannattiko?

Kannatti.. ei ole siitä kysymys.. 🤔

Vierailija kirjoitti:

No onhan tuota ollut mennä vuosina vaikka mitä. Lapset nyt 3v ja 7v.

Se on niin, että lasten myötä siivottavan määrä nousee potenssiin sata, mutta aika siivoamiseen vähenee siinä sivussa myös potenssiin sata. Huono yhtälö.

Mä aina toisinaan pukkasin miehen kahdeksi tunniksi johonkin lasten kanssa (ulkoilemaan tai kylään kavereille) sillä välin nukuin tunnin tirsat ja siivosin toisen tunnin. Sitä saa ihmeen paljon aikaan, kun saa rauhassa hyvän musiikin luukutuksen lomassa käydä asunnon läpi kuin pyörremyrsky. Meillä on vain minä ja mieheni arjessa. Muuta tukiverkkoa normaaliarjessa ei ole. Onneksi sentään hätätilanteissa on aina löytynyt varamummolta apua, mutta hänkin töissä oleva ihminen, niin ei viitsi turhaan vaivata.

Oma kiroukseni on myös se, että olen aivan todella pikkutarkka siisteyden suhteen. Olenkin koko ajan siistimässä jotain. Lasten myötä lupailtiin toisten äitien toimesta, että sotkunsietokyky kasvaa lasten myötä. Ei kasvanut. Kovimman ahdistuksen sekaisuudesta (huom; on sekaista, ei likaista) olen oppinut selättämään. Aina ei vain ehdi.

Yksikin iltapala kävi niin, että nuorempi lapsista kaatoi maitonsa KOLME kertaa. Siis kolme. Siinä sitten pöytää, lattiaa, seinää ja penkkiä jynssätessäni mietin, että lapsettomat ihmiset eivät millään voi sitä tilannetta tajuta.

Silti; yleisesti ottaen arki sujuu ja koti pysyy siistinä. Lapsetkin niin isoja, että nukkuvat hyvin sairasteluita lukuunottamatta. Suuri vaikutus on myös sillä, että aktiivisesti karsin kodista pieneksi jääneet ja tarpeettomat tavarat pois (lasten vaatteet, jo leikkimättömäski jääneet lelut jne.) ja pidetään kotiin päin tuleva tavaravirta kurissa.[/quote

Tuttu tunne! Itse myös tarkka siivouksen suhteen ja vielä kun univelka painaa ahdistaa pienikin sotku 🤯 musta tuntuu että lapsen myötä tulin entistä enemmän tarkemmaksi siisteyden suhteen huh huh 😅