Kiroileva taapero, apua
Miten " vieroitaisitte" 1v10kk tytön kirosanoista? Sanavarastoon kuuluvat tällä hetkellä ainaikin saatana (ei s. ja ui s., kun jotain putoaa), saakeli ja voi vitsi. Viimeisin ei niin paha, mutta muut kuulostaa tosi karmeilta. Tyttö puhuu tosi hyvin, niin että ei se ihme, että on nämäkin minulta imenyt itseensä.
Omaan kielenkäyttööni olen jo tarttunut ja vaihtanut voihan nenään kaikki mitä meinaa lipsahtaa...
Eli siis annanko mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos vai kiellänkö käyttämästä näitä? Mielestäni tyttö ei käytä näitä minua ärsyttääkseen vaan lähinnä siksi, kun oppii muutenkin kaikki sanat, mitä käytän, tosi nopeasti. Ei siis ole tahallaan tuhma, kai. Mutta näen jo painajaisia siitä, kun hän menee syksyllä hoitoon ja puhuu tuollaisia. Kyllä saa hoitotädit hienon kuvan meidän perheestä...
J ja tytöt kohta 2 vee ja 5 kk
Kommentit (3)
Meillä poika rupesi sanomaan v:sanalla alkavaa sanaa kerran ja muistin neuvolan neuvon, ettei saa kiinnittää huomiota, vaan jää itsestään pois. Aikani sitä " vittuilua" kuuntelin ja kerran sittten oli pakko puuttua asiaan.
Satuin olemaan suihkussa, kun ovi aukesi ja ovenraosta pikkunaskalin ääni:" vittu, vittu, vittu" ja ovi kiinni. Hetken päästä ovi auki (minä yhä suihkussa) ja sama rallatus. (Jouduin kääntämään pääni seinään kun nauratti koko tilanne) Komensin, mutta hän jatkoi niin kauan kun olin suihkussa...
Otin pojan puhutteluun ja todella komensin häntä ja sanoin että jos vielä kerran kuulen suustasi noin ruman sanan, niin suutun enemmän kuin koskaan ennen. (itse en ko. sanaa käytä, vaan jotain muita voimasanoja, kun se mielestäni on aivan kamala kirosana)
No sen jälkeen ei meillä ole kiroiltu, enkä ole kuullut hänen käyttävän muutenkaan kirosanoja ja poika on nyt 12 v. (Varmaan kuitenkin kaveripiirissä nuo voimasanat lentelee, mutta kotona on ihan siisti kielenkäyttö)
Toissa päivänä 2-vuotias esikoisemme sanoi ruokapöydässä yllättäen: " isi huutaa äitille ITTU !"
Pari sekunttia meni ällistyneenä, sen jälkeen kysyin äkkiä " mikä tippu?" ja kurkin ruokapöydän alle... Sen jälkeen ei kyseistä sanaa enää tullut.
Kyllä tuntui siltä, että sydän pysähtyi.
Meillä kokeillaan niin, että joko ollaan huomaamatta koko asiaa tai sitten " ymmärretään sana väärin" . Toivottavasti näin saamme sen oikean sanan unohtumaan...
Jos alat tuon ikäistä kieltämään, niin luultavasti vain kokee sanat niin jänniksi että jatkaa niiden toistamista.
Minä kiroilin kerran kaksivuotiaan kuullen ja samantien se tarttui hänelle! Ihan uskomatonta. Pari kertaa sen jossain tilanteessa sanoi kunnes unohti. Viime viikolla sanoin " voi paska" niin eiköhän poika sitten pikkusiskon revittyä hänen paperinsa todennut samaa ;) Oli aika huvittaan kuulosta kyllä. Mutta kun ei reagoi niin unohtaa samantien.