Olisitte nähneet uraäitien ilmeet kun he saivat tietää, että tavisperheen lapsi on huippu koulussa...
Oli kyllä jotenkin huvittavaa kun korkeasti koulutetut äidit saivat tietoonsa, että duunariperheen lapsi on paljon parempi kuin heidän lapsensa koulussa.
En jaksanut enää kuunnella näitä lapsinerojuttuja (kuinka meidän Antti on niin hyvä yms). Tämä duunariperheen lapsi on vielä nerokas, sillä pärjää ilman lukemista.
Kun taas nämä kerskujien lapset kuulemma lukevat ja lukevat. Mitä neroutta siinä on kun tuntitolkulla lukee? Eihän siinä mitata kuin perslihasten kestävyyttä...ei aivoja😀
Kommentit (34)
Toisaalta pelkällä älykkyydellä tai hyvällä muistilla ei pärjää elämässä. Usein nämä helpolla koulussa päässeet ei pärjää myöhemmin elämässä erityisen hyvin, koska eivät ole tottuneet näkemään vaivaa saavutustensa eteen.
Aloituksesta ei saa mitään selvää. Ilmeisesti lapset ovat fiksumpia kuin vanhempi.
Huono juttu jos pärjää lukematta. Ei opi opiskelemaan ja pelkällä yleissivystyksellä ei pitkälle pötkitä.
Joo nämä on nähty nämä : lapseni on nero- vanhemmat.
Ei mitään tekemistä sosioekonomiseen asemalla.
Ja aina nämä ”nerojen”vanhemmat ovat äitejä.
Ope
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta pelkällä älykkyydellä tai hyvällä muistilla ei pärjää elämässä. Usein nämä helpolla koulussa päässeet ei pärjää myöhemmin elämässä erityisen hyvin, koska eivät ole tottuneet näkemään vaivaa saavutustensa eteen.
Minusta juuri päinvastoin. Kovasti ulkoa opettelevat eivät pärjää oikeassa elämässä, kun ei tule suoria tehtäviä valmiine tarkistuksineen. Pitää itse miettiä ja soveltaa, jolloin heidän ymmärrys ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelumenestys on 20% aivoja ja 80% persettä. Tulee vaikeaa viimeistään yliopistossa, jos perse ei ole tarpeeksi hyvä
Näin se menee. Työnteon taito täytyy oppia jo peruskoulussa. Nopealla oppimiskyvyllä pärjää vielä ihan hyvin lukiossa, mutta yliopistossa se ei enää riitä.
Jos lapsi pärjää lukemattakin, opettajan ja vanhempien pitäisi antaa lisähaastetta, jotta lapsi joutuisi ponnistelemaan. Nyt lapsi oppii asenteen, että hyvät arvosanat ja kiitos tulevat ilman minkäänlaista panostusta.
Paljonko aloittajan lapsella onkaan ikää? Jossain vaiheessa on opeteltava opiskelemaan. Jos aina menee lukematta, ei se aina toimi.
Ketään ei oikeasti kiinnista, mitä hyvin pärjäävän lapsen vanhemmat tekevät työkseen.
Ihan totta täällä puhutaan, olen itse yksi niistä lapsineroista jotka pärjäsivät koulussa ilman minkäänlaisia ponnisteluja. Se on ansa.
Suomessa lapsiaan ei kannata kehua kenellekään, koska harva ilahtuu muiden menestyksestä.
Vanhempien loistokas ura ei takaa sitä, että myös lapsi menestyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta pelkällä älykkyydellä tai hyvällä muistilla ei pärjää elämässä. Usein nämä helpolla koulussa päässeet ei pärjää myöhemmin elämässä erityisen hyvin, koska eivät ole tottuneet näkemään vaivaa saavutustensa eteen.
Minusta juuri päinvastoin. Kovasti ulkoa opettelevat eivät pärjää oikeassa elämässä, kun ei tule suoria tehtäviä valmiine tarkistuksineen. Pitää itse miettiä ja soveltaa, jolloin heidän ymmärrys ei riitä.
Et kai sinä kuvittele, että opiskelu tarkoittaa aina ulkoa opettelemista?
Voi lapsi raasuja. Kilpailun välineinä.
Meillä päin kaikki lapset ovat huippukouluissa
Tapiola state of mind <3
Vierailija kirjoitti:
Ihan totta täällä puhutaan, olen itse yksi niistä lapsineroista jotka pärjäsivät koulussa ilman minkäänlaisia ponnisteluja. Se on ansa.
Olisi kiva kuulla jonkun opettajan ohje, miten opettaa lapsi läksyjen lukuun kun kaikki jää liian helposti mieleen jo kouluitunnilta. Lopulta läksyjen määrän noustessa tulee raja vastaan ja pitäisi oikeasti lukea kokeisiin, mutta liian vähään lukemiseen tottuneelle tulee kynnys vastaan.
Osalle se raja tulee lukiossa ja osalle yliopistossa, itse jouduin jälkimmäisessä otta itseäni niskasta kiinni.´Yliopistossa tuli valitettavasti vastaan myös koulu-urani surkeimmat luennoisijat, itse joutui kaiken opettelemaan... proffille luennot olivat pakollinen paha, johon ei panostettu yhtään...
Allekirjoitan. Jos pääsee peruskoulussa ja lukiossa liian helpolla, ei jaksa tehdä töitä yliopistossakaan. Huono juttu siis pitkällä tähtäimellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan totta täällä puhutaan, olen itse yksi niistä lapsineroista jotka pärjäsivät koulussa ilman minkäänlaisia ponnisteluja. Se on ansa.
Olisi kiva kuulla jonkun opettajan ohje, miten opettaa lapsi läksyjen lukuun kun kaikki jää liian helposti mieleen jo kouluitunnilta. Lopulta läksyjen määrän noustessa tulee raja vastaan ja pitäisi oikeasti lukea kokeisiin, mutta liian vähään lukemiseen tottuneelle tulee kynnys vastaan.
Osalle se raja tulee lukiossa ja osalle yliopistossa, itse jouduin jälkimmäisessä otta itseäni niskasta kiinni.´Yliopistossa tuli valitettavasti vastaan myös koulu-urani surkeimmat luennoisijat, itse joutui kaiken opettelemaan... proffille luennot olivat pakollinen paha, johon ei panostettu yhtään...
Sama täällä. Lukiossa en tehnyt juuri mitään muuta kuin kuunnellut tunnilla ja kirjoitin pelkkää eximiaa ja laudaturia. Opettajat ja opinto-ohjaajat vain taputtelivat selkään, että sinulla kyllä menee niin hyvin. Yliopistossa nousi seinä vastaan ja opinnot meinasivat sen takia jäädä kokonaan kesken. Olin täysin hukassa pari ensimmäistä vuotta ja jouduin toisen vuoden jälkeen selittämään Kelalle, miksi en ollut saanut tarpeeksi noppia. Jäin vielä kokonaan omilleni, kun yliopistossa sen pahemmin luennoitsijat kuin opinto-ohjaajatkaan eivät patistele tai seuraa opiskelijoiden edistymistä kokonaisuutena. Onneksi sain otettua itseäni niskasta kiinni ja onnistuin valmistumaan 7 vuodessa.
Kasvain yksinhuoltajana pojan, joka koko kouluajan sai hyviä arvosanoja. Yo-todistuksen keskiarvo 9,8 ja 6 laudaturia. Kaks akateemista loppututkintoa huippuarvosanoilla. Opiskelu oli helppoa, hyvä muisti ja kyky poimia tärpit lukemastaantaa. Nyt viisikymppinen asianajaja jonka omaisuuden arvo nousee. 6 miljoonaa.
Vierailija kirjoitti:
Kasvain yksinhuoltajana pojan, joka koko kouluajan sai hyviä arvosanoja. Yo-todistuksen keskiarvo 9,8 ja 6 laudaturia. Kaks akateemista loppututkintoa huippuarvosanoilla. Opiskelu oli helppoa, hyvä muisti ja kyky poimia tärpit lukemastaantaa. Nyt viisikymppinen asianajaja jonka omaisuuden arvo nousee. 6 miljoonaa.
Jeah, kullini jäykistyi hiukan!
Opiskelumenestys on 20% aivoja ja 80% persettä. Tulee vaikeaa viimeistään yliopistossa, jos perse ei ole tarpeeksi hyvä