Lue keskustelun säännöt.
Ongelma koirasta
11.04.2006 |
Sohaisen muurahaispesää, kun kirjoitan koiraongelmastani. Tiedän, että saan kiukkuisia kommentteja siitä, että jos on koiran ottanut, se pitää myös hoitaa. Mutta joskus elämäntilanteet muuttuvat. Ja aina ei voi etukäteen suunnitella elämäänsä kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Meillä on 10-vuotias isokokoinen koira, jonka hankimme, kun olimme opiskelijoita ja lapsettomia. Perheenperustaminen ei keskeneräisten opintojen takia ollut mielessä. Ja ajattelimme, että jos jätämme nyt koiran hankkimatta, voihan käydä, ettemme saakaan koskaan lapsia ja sitten olisimme turhaan jättäneet tilaisuuden käyttämättä. Tai koira lasten syntyessä olisi ainakin jo vanha ja helppohoitoinen. Koira oli meille tärkeä perheenjäsen ja erinomainen kuntoiluharrastuksen ylläpitäjä. Viisi vuotta sitten menimme naimisiin ja sen jälkeen olemme saaneet kolme lasta. Koira sopeutui lapsiin hyvin, mutta me emme enää koiraan. Lapset ohittavat koiran tietenkin kirkkaasti, joten sen saama huomio on nykyään aivan minimaalista. Koiranhoito tuntuu suorastaan vastenmieliseltä, kun hoitelee lapsia. Ja omaa aikaa ei jää minulla lainkaan, enkä enää jaksa käyttää sitä pinetä vähää koiraan.
Kaikki koiran hölmöilyt ärsyttävät suunnattomasti ja toisaalta ne juuri ovat lisääntyneet, koska koiralla on tylsää verrattuna sen aiempaan elämään. Nykyisin se haukkuu kaikkea ja koko ajan. Kolmen päiväunia nukkuvan lapsen kanssa jatkuva haukkuminen on raivostuttavaa. Koira myös kerjää huomiotani ja ravaa perässäni taukoamatta edestakaisin, ellen laita sitä omaan huoneeseensa oven taakse, missä se haukkuu taas entistä enemmän. Ja jos päätän sietää ravaamista, meinaan vauvan kanssa kompastua siihen kymmenen kertaa päivässä.
Siispä koirasta luopuminen on käynyt mielessämme usein, mutta kukaan läheisistämme ei ole kiinnostunut ottamaan sitä. Enkä enää noin vanhaa halua antaa tuntemattomallekaan. Piikkikö ainoa ratkaisu? Ja sekin harmittaa, koska koira on niin hyväkuntoinen ja terve. Kirjoitin asiasta, koska haluaisin kommentteja muilta, jotka ovat/olleet samassa jamassa.
Kommentit (25)
niin älkää todellakaan antako ventovieraille, mielummin piikki ni koira ei tarvitse kärsiä ja on saanut elää pitkän elämän....
sääliksi vaan käy koiria jotka otetaan vaan parisuhteen parantamiseksi....ja sitten kun lapsia tulee ni kappas koirasta ei ookkaan enää mitään hyötyä....
mä en ikinä vois antaa rakasta eläintä kenellekkään.......tai kun ei jaksa hoitaa niin piikki vaan peppuun...no mielummin sekin kuin että joutuis teillä kärsimään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jossa et varmaan montaa asiallista kommenttia asiaasi saa. sinut tullaan haukkumaan tunnevammaiseksi idiootiksi. tiedän sen, koska itse olen kirjoittanut tänne joskus hieman samankaltaisesta asiasta.
olen viimeiseen asti eläinrakas ja pahalta tuntuu ajatus siitä, että terve koira vietäisiin piikille. älkää tehkö sitä! voisitkohan ajatella positiivisesti, että lapsesi oppivat vastuunkantamista koiran avulla ja kunhan vähän kasvavat, haluavat ehkä hoitaa koiraa enemmän ja sitä kautta kuka ties, löytävät liikunnanilon ja oppivat kunnioittamaan luontoa jne..
koiria otetaan liian paljon hetken mielijohteesta.....ja kun niihin kyllästyy niin heitetään nurkkaan.....voi koiraparka =(
ja huom!!! en ole mikään suunnaton koirafani!!
Teilaatte koiranlopettajat kuten vastasyntyneen lapsen murhaajat! Kyllä jollakin voi elämä muuttua ja sen mukana mieli. Lapset aina etusijalle! Jos äitiä harmittaa koira, se harmistus heijastuu myös lastenhoitoon. Paha paikka ap:lla ja te olette todella suureksi avuksi, vai?!
- hoitaa koiraa kunnolla ja pitää huolta että se saa liikuntaa. Se varmaan tekisi hyvää sullekin. Sitten se ei hauku eikä seuraa ja kouluttaakin sitä näissä asioissa voi (olette te varmasti kouluttaneetkin mutta opit ovat tainneet vähän liestyä). Teidän tilanteennehan voi muuttua - ja muuttuu - parin vuoden sisällä yhtä rajusti lasten kasvaessa kuin aikanaan lasten syntyessä. Ei se entiselleen palaa, mutta ette myöskään vielä tiedä, etteikö koira sopisi siihen loistavasti.
- tai hankkia koiralle uusi koti. Mummoille voisi markkinoida ratkaisua väliaikaisena (jos otatte koiran takaisin lasten kasvaessa) yksinäisyyden lieventäjänä. Läheisiä ei kuitenkaan voi pakottaa joten silloin on turvauduttava vieraisiin. Voihan olla, että koira sopeutuukin hyvin, silloin olisi ollut sääli piikittää terve koira.
- tai lopetettava se. Hoidotta ja liikunnatta se pian sairastuu vaikka vielä olisikin terve.
NÄmä kaikki ovat ratkaisuja joihin tuttavani ja ystäväni ja sukulaiseni ovat turvautuneet ja saaneet kuulostamaan perustelluilta. Meillä ei itsellä ole eläimiä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ihan samanlaiset fiilikset! Tosin meillä iso koira on vasta 8 vuotias ja meillä on vasta 2 lasta.
Tämä rotu ei elä keskimäärin kovin kauaa, joten yritämme jaksaa loppuun asti. Emme halua antaa sitä kellekään ja piikille en raski kuitenkaan viedä.
Jaksamista!
Kyllä meillä ainakin lapset on ihan hulluina koiraan ja koira lapsiin.. Ja iso, iso itku tulisi, jos koiralle jotain sattuisi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos koiranotto harmittaa, kun koira on kymmenen, onko kyseessä hetken mielijohde? Ymmärtäisin, jos koira olisi vuoden tai kaksi, mutta kymmenen. Tsemppiä idioottien koirafanien kanssa ap. Noi on just niitä, joilla on sakemanni tai kolme sekarotuista ja liuta kakaroita ja asuvat vuokralla jossain läävässä, jotka kommentoi noita ilkeitä.
ja se helpottuu ajan kanssa? Koira on jo melkoisen iäkäs. Itse yrittäisin sinnitellä vielä koiran viimeiset vuodet, niin saisi olla rakastamiensa ihmisten luona.
Onko lähellänne koirapuistoa jonne koiran voisi viedä ajoittain telmimään muiden koirien kaveriksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorissa tytöissä ainakin on yleensä kovia eläinfaneja, jotka voisivat pelkästä ilosta olla koiran kanssa. Koira on aika iäkäs, niin se varmaan on jo kohtuullisen hyvin käyttäytyvä. Jostakin lähipiiristä, sukulaisista, naapurustosta ym. varmaan joku löytyisi. Mitä enemmän koira saa liikuntaa ja leikkiä, niin sitä rauhallisempi ja helpompi se on kotosalla.
Pahalta tuntuu, että terve koira vietäisiin piikille, kun sen kanssa ei enää jaksa. Ymmärrettävää on, että elämäntilanteet muuttuvat, mutta kyse on kuitenkin elollisesta olennosta.
Me otimme aikoinamme 11-vuotiaan vanhuksen, kun entiset omistajat erosivat, eivätkä halunneet koiraa. Muutaman viikon ikävöintiajan jälkeen se päätti muuttua meidän koiraksemme. Ainoa ongelma ehkä oli, että se ei suostunut päästämään minua silmistään, koska ilmeisesti pelkäsi, että minäkin hylkään sen. Onneksi tein silloin töitä kotoa käsin, joten se sai vahtia minua mielin määrin =)
En tosin ymmärrä miten paljon aikaa koirasi sinulta vaatii, jotta siitä tulee noin rasittavaa. Koiran lenkkeily on kunnon hoitamista myös lenkittäjälle, harjaamisen menee aikaa muutama minuutti viikosta, ruoan antaa minuutissa, trimmaamiset voi hoitaa koulutettu ammattilainen maksusta. Koiran kanssa ei ole pakko leikkiä, kunhan sillä on aivojumppaa, joka ei vaadi ihmisen opastusta. Seuraa se saa vaikka roikkumalla jaloissa, kun puuhailee itse jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 1 lapsi, toinen tulossa, ja töitä ja koulua kaikki päivät. Koira saa liian vähän huomiota, erityisesti pääsee liian vähän ulos. Tosin ei ole ruvennut ongelmakäytöksiseksi vaan on masentunut. Ikää koiralla 5v.
Meillä odotetaan nyt vaan kesän tuloa ja oman loputtoman raskauspahoinvoinnin loppumista että jaksasin käydä taas lenkeillä koiran kanssa (ja 1v lapsen kanssa).
Löytyiskö teillä päivän aikataulusta jotain 30-45 minuuttia, jonka voisitte vakioida koira-ajaksi? Oon ite huomannut että koiran ongelmakäytös vähenee huomattavasti kun se pääsee juoksulenkille kolmeksi vartiksi, käyttää energiansa siellä eikä hauku muualla niin paljon.
Entä jos laittasitte koiralle mielenkiintoisia leikkikaluja sinne omaan huoneeseen? Esimerkiksi voi ostaa sellasen " koiragongin" , jonka sisään pannaan jotain ruokaa ja koiralla voi kulua montakin tuntia sen parissa kun yrittää saada sitä ulos. Niitä saa eläinkaupasta. Meille suositeltiin sellasta kun tällä koiralla oli edellisessä kodissa ollut tuhovimmaa kun sai liian vähän huomiota.
Olisi kiva kuulla että löytäisitte koirasta vielä uuden ilon. Ymmärrän kyllä sun tuntemuksia ap, koska itsellä on ollut sellaisia " eikö tuo osaa tehdä muuta kun ärsyttää" -fiiliksiä jo yhden lapsen kanssa! Ja koira on kuitenkin mulle tosi rakas, nimenomaan mun koirana talouteen tullut.
Ja siksi huomiota tuli liian vähän... tuttu ilmiö itelle meidän kissoista.
21
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ainakaan piikille vie. Vaikka kukaan tutuistasi ei ota koiraa, niin voi sille silti löytyä toinen hyvä koti. Tosin sinun tehtäväksesi jää varmistaa, että siellä tosiaan siitä pidetään hyvää huolta, eikä koira päädy kiertolaiseksi tai huonoihin oloihin.
Meillä on myös lapsiperhe ja 2 (!!) koiraa, joten ymmärrän, että molemmissa on työtä, mutta mieti vielä, pystyisitkö yrittämään muuttaa asennettasi niin, että pari pitkää lenkkiä päivässä hoitaa myös sinun kuntoasi ja tuulettaa omaa mieltäsi. Minä ainakin tulen aina koiralenkiltä pois ihan uutena ihmisenä ja jaksan taas paremmin lastenkin kanssa.
Mutta tilanteita on erilaisia. Tee kuitenkin ratkaisusi niin, että koira saa myös ansaitsemansa hyvät eläkepäivät, joohan?
Ymmärrän, että kouluttamattoman koiran kanssa kymmenen vuotta vaikuttaa iäisyydeltä helvetin porteilla.
Vierailija:
20, sehän just oli ongelmana että k...
Ja siksi huomiota tuli liian vähän... tuttu ilmiö itelle meidän kissoista.
21
Ei koira niin hirvittävästi sitä huomiota kaipaa. Sille riittää, että se saa viettää aikaansa samassa tilassa/huoneessa ' laumansa' kanssa, jos sille vielä sanoo sanan silloin tällöin se on ihan tyytyväinen.
Eikö löytyisi naapurustosta jotain tyttöä tai mummoa, joka voisi viedä koiraa välillä lenkille pientä korvausta vastaan? Tai toimiiko teillä 4h kerhon dogsitterit?
Meillä koira on vajaa viisi vuotta, mutta silti meinaa hermot mennä. Olen kotona kahden lapsen kanssa ja molemmat ovat alle kaksivuotiaita. Vapaahetkiä on todella harvoin, ja ne kuluttaisin mieluummin muuhun harrastamiseen kuin koiraan.
Välillä tulee kausia jolloin raivostuttaa vinkuna, haukkuminen ovikellolle, jatkuva huomion kerjääminen ja jaloissa pyöriminen. Olen miettinyt uuden kodin etsimistä koiralle, mutta lapset leikkivät sen kanssa ja se lasten. Tulevat hyvin juttuun keskenään ja pitävät toisistaan.
Onko sinulla mahdollisuutta laittaa koiraa pihalle narun päähän? Ovatko lapsesi niin isoja että voisivat alkaa harjoitella koiran hoitoa? Koira varmasti ilahtuisi jos saisi huomiota vaikka lasten harjaamalla tai pallon heittelyllä.
Me pidämme välillä koiranhemmotteluhetkiä, että leikitään kunnolla ja rapsutellaan ja lopuksi vielä puruluu suuhun niin koira on onnellinen.
kaikki tuo häiriökäyttäytyminen johtuu juuri huomion/ajan puutteesta, koira kiukuttelee samoin kuin pienet lapset. Ellet jaksa hoitaa koiraa kunnolla vie se piikille, se on koiralle paras ratkaisu.
Meillä oli ihan samanlainen tilanne, koira tosin huomattavasti nuorempi. Kun hankimme koiran, olimme lapsettomia. Meille ei tullut mieleenkään, että koirasta tulisi joskus ongelma (edellinen koira oli meillä koko elämänsä, lähes 14 v.).
Kahden lapsen synnyttyä koiran hoito alkoi tuntua todella työläältä, ulkoilutukseen ei tuntunut olevan aikaa, kun hädin tuskin ehti itsestään pitää huolta. Muutimme jopa omakotitaloon, jossa on iso piha, jotta koira saisi olla paljon ulkona, kun lenkkeilyaikaa ei ollut. Koira sai kuitenkin aivan liian vähän huomiota ja ulkoilua. Se haukkui pihalla kaikki ohikulkijat, samoin lenkeillä ja sai pinnani kiristymään jatkuvasti. Se hyppi sohville ja sängyille ja teki kaikkea muutakin kiellettyä, vain saadakseen huomiota. Kouluttaminen ei onnistunut, yritimme kyllä.
Mietin koirasta luopumista vuoden ja se oli elämäni raskain päätös. Annoimme koiran maataloon, jossa oli kaksi aikuista ja kaksi teini-ikäistä lasta sekä muita eläimiä. Uudet omistajat ovat pitäneet meihin yhteyttä vielä jälkikäteenkin ja olemme saaneet kuulla miten koira on pärjännyt. Ja hyvin on sopeutunut. Välillä kun tulee oikein kova ikävä, ajatus siitä, että koiralla on perhe, jolla on oikeasti aikaa ulkoiluttaa ja hoitaa sitä.
Katso lemmikkipalstat sivustolta Annetaan koti -osastoa, sieltä kautta voi löytyä koirallenne uusi hyvä koti. Samalla palstalla useat ihmiset myös tarjoavat koiranhoitoapua. Tiedän myös, että on koirahoitolatyyppisiä palveluita, joissa koiralle annetaan väliaikainen koti esim. muutamaksi kuukaudeksi, hankalan elämäntilanteen takia.
Jos koira vain ärsyttää eikä tuota mitään iloa niin miksi pitää sitä? Isokokoinen koira on 10 vuotiaana jo vanha, koirakin kärsii tilanteesta kun ei saa kaipaamaansa huomiota.