Miksi joku riskeeraa kotisynnytyksessä sekä oman, että lapsen hengen?

No täsmälleen samaa mieltä. Kotisynnytyksiä perustellaan siilä, että on kivempi tunnelma synnyttää kotona kun sairaalassa. Jos se sairaalaympäristö stressaa nyt niin hirveesti, niin ehkä vois harjoitella rentoutumistekniikoita tai mietiskelyä, mindfulnessiä tmv. 

Jos on onnistuneita synnytyksiä takana, riski on aika pieni. Toki aina mahdollinen. Kotona on mukavempi ja helpompi synnyttää, kun on tuttu ja turvallinen ympäristö.

Pyysinkin syitä, joiden vuoksi on valmis riskeeraamaan jopa molempien hengen. Tuttu ja turvallinen ympäristö ei sitä voi kenenkään mielestä olla. 

Ap

Asia ei ole ihan noin yksioikoinen. Itse en haluaisi todellakaan synnyttää kotona, mutta olen tutustunut aiheeseen ja ymmärrän miksi jotkut haluavat synnyttää kotonaan.

Jos kyseessä ei ole ensimmöinen raskas&synnytys, raskaus on sujunut hyvin ja aiempi synnytys myös, äiti ja sikiö voivat hyvin, ja lähin sairaala on kohtuullisen lähellä, jotta tarvittaessa sinne voidaan siirtyä nopeasti, niin riskit kotisynnytyksessä saattavat olla jopa pienemmät kuin sairaalasynnytyksessä. Kotisynnytyksessä yleensä aina on mukana kotikätilö tai parikin, ovat läsnä ihan koko ajan ja seuraavat äidin ja vauvan vointia. Sairaalassa moni joutuu viettämään synnytyssalissa suuren osan ajasta ilman kätilöä resurssien vuoksi. Joillekin sairaala on hermostuttava ympäristö, jossa kokee olonsa jännittyneeksi, mikä saattaa haitata tai hidastaa synnytyksen edistymistä.

Monissa maissa synnytytään järkiään kotona tai ns. Synnytyskodeissa, ei niin tehtäisi jos se olisi erittäin riskialtista. Suomessa synnytyksestä on tehty lääketieteellinen toimenpide, jossa äiti on vain kohteena sarjalle erilaisia toimenpiteitä, ja tämä altistaa sille, että synnytys komplisoituu tai äiti jää ikäänkuin ulkopuoliseksi tapahtumassa, jossa kuitenkin on itse keskiössä. Onneksi ollaan taas menossa kohti kodinomaisempaa sairaalasynnytystä, omalla kohdallani se on kaikista paras vaihtoehto; olla turvallisesti avun ulottuvilla sairaalassa, mutta saada olla aktiivisena synnyttäjänä rauhallisessa ja häiriöttömässä tilassa ja niin että kätilö on tukena synnytyksessä, ei määräilemässä.

Perusterveen uudelleensynnyttäjän kohdalla ei voi puhua "suurista riskeistä". On erittäin harvinaista, että äiti tai vauva menehtyy, ja jos näin käy, on syynä usein jokin seikka, joka tappaisi sairaalassakin, esim. veritulppa.

En ole synnyttänyt kotona, mutta hollantilainen ystäväni on synnyttänyt kolme lasta kotonaan, positiivisia kokemuksia ilman kivunlievitystä. Hän arvelee, että pelkästään sairaalaympäristö vaikuttaisi negatiivisesti hänen synnytystensä etenemiseen.

Koska solukasalla ei ole vielä henkeä joka voisi olla vaarassa ja itse olen aikuinen joka saa päättää omaa henkeään uhkaavista riskeistä vapaasti.

Onko kotisynnytyksessä kätilöllä mukana esim. vauvan hengitystä avustava laitteisto?

Minullakin oli ihan normaali raskaus, synnytys eteni hyvin ja lapsi syntyi ihan kivasti.

Kuitenkin lapsella oli hengitysvaikeuksia hetkenpäästä synnytyksestä, ja lapsi vietiin virvoitteluun ja hengitystä avustettiin jonkin aikaa.

Jotenkin ajattelisin, että se viive mikä olisi kun ambulanssi tilattaisiin saati että itse lähdettäisiin ajamaan sairaalaan, olisi saattanut jo aiheuttaa vaurioita vauvaan.

Minä olisin kuollut sekä vauvani, jos olisin kotona synnyttänyt. Olen helposti johonkin tällaiseen hurahtava, joten olen todella iloinen, että oli tässä asiassa järki mukana. Paha komplikaatio, hätäsektio, monta viikkoa sairaalassa ja minulle lisäverta. Kohtuun jäi verta ja se jouduttiin myöhemmin poistamaan.

Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu. Vaikka kuinka olisi minimaaliset riskit uudelleen synnyttäjillä, se pieni riski siinä silti on. Toivon, että mitään pahaa ei kellekään koskaan tapahdu. Jos olisin kotona synnnyttänyt ja itse jäänyt eloon, olisin syyttänyt itseäni koko loppuelämäni.

Kyllä toki siinä riskejä on, kuten synnytyksessä on aina, ja itsekin korn juurikin noin, että olisin turvaton kotona, sairaalassa on valmiudet komplikaatioihin puuttua nopeasti.

Mutta meitä on niin hirvittävän moneen junaan, kyllähän jotkut tekee aborttejakin samaan aikaan kun toinen kärsii lapsettomuudesta, ei kenenkään toisen puolesta voi elää, joten parasta että jokainen punnitsee ja tekee omat valintansa. Kotisynnyttäjä varmastikin on valmis ottamaan myös sen komplikaatioriskin.

Tämä on sikälikin ristiriitainen aihe, että synnytysosastoja lakkautetaan koko ajan, vaikka samaan aikaan korostetaan että sairaalasynnytys on ainut turvallinen vaihtoehto. Sinne tien poskeen, tai huoltoaseman pihaan, ambulanssiin ilmeisesti on kuitenkin turvallista synnyttää, kun synnärit jäävät osalle synnyttäjistä kohtuuttoman matkan päähän. Ja päättäjät toki on miehiä, joitten ei tarvitse istua parin tunnin matkaa sairaalaan synnytyskivuissa ja pelätä ehtiikö.

Synnytin esikoisen sairaalassa. Siellä oli kaikki mahdollisuudet toimia kriisitilanteessa, mutta jostain syystä ei suostuttu toimimaan. Vauvani vahingoittui vakavasti hapenpuutteen takia. Kaikki merkit tilanteen vakavuudesta olivat nähtävissä monitoreista, mutta vaikka miten rukoilin kätilöltä hätäsektiota vauvan voinnin takia, niin hän ei suostunut. Kun lääkäri tuntia myöhemmin tuli paikalle, oli jo liian myöhäistä. Alapääni leikattiin puuduttamatta auki ja vauva revittiin ulos.

Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu ja vauvoja vammautuu myös sairaalasynnytyksissä.

Kotisynnytyksen riskit ovat monin osin erillaiset kuin sairaalasynnytyksen riskit. Tutkimustenkin mukaan terveellä synnyttäjällä normaaliraskaudessa kumpikin vaihtoehto on tilastollisesti yhtä turvallinen tahi turvaton. Yksilön kohdalla sitten voi hyvinkin olla, että jompikumpi on juuri hänen kohdallaan parempi vaihtoehto ja siksi valitsee sen.

Tässä kohtaa huomauttaisin myös, että tämä näkyy myös käytännössä. Kotisynnytyksiä tapahtuu ja kun lähtökohdat ovat turvalliset ne myös sujuvat oikein hyvin. Yllättävän moni kotisynnyttäjä on myös kätilö, joka ehkä kertoo jotakin tai sitten ei.

Sairaalassa ei kukaan auta, vaikka vauvan sykkeen putoaminen nähdään monitorista. Sairaalan kätilö ei tee mitään auttaakseen, vaikka näkee, että vauva kuolee hapenpuutteeseen. En luota sairaaloihin eikä siellä synnyttäminen todellakaan ole turvallista. Naivia olettaa, että sairaalassa kätilö seuraa vauvan vointia ja sinua ja vauvaa voitaisiin jotenkin auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Synnytin esikoisen sairaalassa. Siellä oli kaikki mahdollisuudet toimia kriisitilanteessa, mutta jostain syystä ei suostuttu toimimaan. Vauvani vahingoittui vakavasti hapenpuutteen takia. Kaikki merkit tilanteen vakavuudesta olivat nähtävissä monitoreista, mutta vaikka miten rukoilin kätilöltä hätäsektiota vauvan voinnin takia, niin hän ei suostunut. Kun lääkäri tuntia myöhemmin tuli paikalle, oli jo liian myöhäistä. Alapääni leikattiin puuduttamatta auki ja vauva revittiin ulos.

Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu ja vauvoja vammautuu myös sairaalasynnytyksissä.

Mitä vauvallesi olisi käynyt kotona synnyttäessä? Sinullekin olisi voinut käydä pahasti.

Teitkö valituksen? Vaikka eihän se enää tuossa vaiheessa autakaan. Todella epäammattimainen kätilö ollut sinulla, kurja kuulla! Tuollaisen ihmisen ei tulisi olla enää kätilönä ikinä!

Ja sinulle 13, riippuu täysin kätilön ammattitaidosta. Kyllä minut vietoin heti kiireelliseen sektioon kun oma vointini heikkeni ja vauvan sydänäänet romahtivat. Tyhmää lähteä huutelemaan tuollaista

Suomessa joka neljäs synnytys käynnistetään. Osa lääketieteellisistä syistä, osa muuten vaan. WHOn suositus olisi kymmenen prosenttia. Käynnistyksien määrä kasvaa jatkuvasti.

Käynnistystä markkinoidaan kätevänä tapana minimoida matkasynnytyksen mahdollisuus ja hankkia lastenvahti hyvissä ajoin. Tosiasiassa käynnistyksillä saadaan synnytykset ajoitettua hoitohenkilökunnan resurssien mukaan. Itsekin olen kokenut sen, kuinka käynnistystä pidettiin lääketieteellisesti välttämättömänä, mutta lykättiin viikon päivät kun henkilökunnalla oli niin kovasti kiirettä.

Ikävä kyllä synnytystä ei voi takuuvarmasti käynnistää. Voi puhkaista sikiökalvot, tuikata oksitosiinia suoneen ja ajaa asiat siihen pisteeseen, että lapsi on otettava sektiolla pois kun äidin keho ei suostu mukaan prosessiin. Sitten voidaan taas päivitellä, miten synnyttäminen on niin vaarallista että mäkin jouduin sektioon, kotona olisin varmaan kuollut...

Ei kaikki ihmiset ajattele niin, että päätöksen teossa tärkeintä on saada riskit aivan ehdottomaan minimiin. Silloin kun riskit joka tapauksessa on aika pienet, ne eivät välttämättä ohjaa enää ihmisten käyttäytymistä mitenkään kauhean voimakkaasti, ja sitten mietitään lähinnä mukavinta vaihtoehtoa. Ja asian voi kääntää toisinkin päin, täysin riskitöntä synnytystä ei saa kuitenkaan millään tavalla. Ihmisten välillä on isoja eroja riskinsiedossa, mutta ei kukaan elä oikeasti kaikkia riskejä koko ajan minimoiden. Muutoin kukaan ei tekisi sellaisia asiota kuin vaikkapa tupakointi. Eihän se keuhkosyöpäkään välttämättä tule.... Olen itse aika riskejä välttelevää tyyppiä, enkä ole koskaan edes synnyttänyt yhtään millään tavalla. Voisinkin itse oikeastaan tästä näkökulmasta kysyä, että miksi joku riskeeraa sekä oman että lapsen hengen raskaudella ja synnytyksellä. Ymmärrän kuitenkin, että näistä asioista voi ajatella monella tavalla.

ei todellakaan ole usein sellainen joka tappaisi myös sairaalassa. hölmön ihmisen puhetta

En synnyttänyt kotona, mutta ymmärrän kotona synnyttäviä. Olen kokenut niin käsittämätöntä laiminlyöntiä terveydenhuollossa, ettei luottamukseni ole korkealla. Ensimmäinen lapseni syntyi sairaalassa niin, että mieheni joutui tukemaan välilihaa ponnistaessa eikä kätilöä vain kuulu. Mitä jos olisi ollut hätätilanne? Ja tämä on vielä pientä verrattuna muihin laiminlyönteihin, mitä olen jo ehtinyt kokea. En kertakaikkiaan kykene luottamaan suomalaiseen, julkiseen terveydenhuoltoon. Monet kätilöt ovat kyllä olleet mukavia, mutta ihan kamalan kiireisiä.

Jos jotain menee pieleen ja synnyttäjä alkaa vuotaa massiivisesti niin hengenlähtö voi olla minuuteista kiinni...

Ehtiikö siinä ajassa muka oikeasti sairaalaan, ainakaan ilman ambulanssia?  Itse en uskaltaisi ikinä riskeerata

Vierailija kirjoitti:

Jos on onnistuneita synnytyksiä takana, riski on aika pieni. Toki aina mahdollinen. Kotona on mukavempi ja helpompi synnyttää, kun on tuttu ja turvallinen ympäristö.

 

                    Ei ole MITÄÄN  takuita että jos aiemmin on mennyt hyvin, että ei seuraava synnytys ole riskitön