Eskarilaista kiusataan, miten toimin?

Oot kuiteski joku ruma ja kateellinen sairas ämmä jonka lapsi ansaitsee sen. Jumala kostaa. Yleensä.

Onpa mukavaa porukkaa täällä liikkeellä... Ei ihme, että eskarilaisetkin kiusaavat. Ap

Jos tuo kaikki tapahtuu eskarissa, niin kysy esim. koulutoimenjohtajalta, koska sinne eskariin saadaan myös aikuisia. Lapset keskenään ei ole oikein hyvä vaihtoehto eikä taida olla edes lakien mukaista. Kaikki nuo esimerkit hyvästelemättäjättämisestä palikoilla viskomiseen ovat asioita, jotka aikuinen näkisi, jos viitsisi. Vaikuttaa siltä, että lapsesi on samanlaisessa paikassa kuin omani eli siellä luotetaan ns. nokkimisjärjestykseen. Lasten annetaan keskenään selvittää se, kuka on pomo ja ketä saa kiusata, koska "sellaisiahan pojat ovat".

Lapset ovat luonnostaan julmia, joten aikuisten tehtävänä on opettaa, miten muiden kanssa ollaan. Lapsesi päiväkodissa ei nähtävästi vaivauduta opastamaan ihmisenä olemisessa, joten yksi saa tehdä, mitä haluaa.

Ihan oikein, että lastasi kiusataan. Kiusatut ovat säälittävän heikkoja luusereita joilla ei pitäisi olla oikeutta elää.

Jos Taekwondo ei ole pojalle sopiva harrastus, etsikää niin kauan että löydätte sellaisen joka sopii. Harrastuksen ei välttämättä ei tarvitse olla "miehekäs" tai liikunnallinen, jos poikakaan ei ole. En tarkoita etteikö itsepuolustuslaji olisi sopiva rohkaisemaan ja tuomaan reippautta, mutta jos poika on luonnostaan keskimääräistä herkempi ja kiltimpi, hän tulee olemaan sitä aina. Siinä tapauksessa hänen tulee oppia arvostamaan itseään sellaisena kuin on ja pärjäämään omana herkkänä itsenään niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Jos kiltti poika on vaikka taitava piirtämään, hänet voi ilmoittaa edistyneiden kuvataidetunneille tms. Vanhemmat voivat auttaa häntä löytämään jotain, jossa voi tuntea olevansa hyvä ja jossa "loistaa".

Kiusaaminen ei koskaan ole kiusatun vika, mutta joidenkin ihmisten persoonallisuus ja käytös herättää kiusaamiseen taipuvaisissa ihmisissä halun tölviä. Samalla kun puututte tilanteeseen päiväkodissa, pitää pojan itsetuntoa vahvistaa niin, ettei vastaavia tilanteita joudu käymään uudelleen läpi alakoulussa, yläkoulussa, lukiossa jne. 

Esimerkkinä voin kertoa että 80-luvulla rinnakkaisluokallani oli eräs poika, joka olisi hyvin voinut olla kiusaajien maalitaulu. Hänellä oli erikoinen ulkonäkö, kiltti ja mukautuva luonne ja hassu nimi, mutta hän soitti viulua niin taitavasti että oli varmaan jonkinlainen lapsinero. Hän soitti sitä jokaisessa koulun juhlassa ja säesti myös muiden esityksiä, ja häntä kunnioitettiin tämän taidon vuoksi. Kenellekään ei olisi tullut mieleenkään kiusata tätä poikaa ja uskon että jos joku olisi  yrittänyt, muut lapset eivät olisi hyväksyneet sitä. 

Ehkä kyse on siitä että kun joku tietää oman arvonsa, muutkin tuntevat sen, eivätkä kohtele häntä huonosti. Ja jos omanarvontunto on pienellä lapsella vielä hieman heikoissa kantimissa, sitä voi hyvin vahvistaa jonkun ulkoisen taidon opettelulla, kunhan samalla opettaa ettei ihmisen arvo ole loppupeleissä kiinni siitä mitä hän osaa.

Aikuisten kanssa tuosta pitää kesksutella, eli kuten ap tekikin ja otti yhteyttä sinne päiväkotiin. Voivat sitten siellä paremmin tarkkailla tilannetta ja puuttua siihen.

Itse teen yleensä töissä niin, että jos näen jonkun lapsen sanovan toiselle esim. "en tykkää susta", niin puutun välittömästi tilanteeseen, ihan sama mikä on kesken, niin otan vähintäänkin sen noin sanovan odottamaan että ehdin asian käsitellä. Sitten siitä jutellaan ja kerron sille lapselle, että jos noin sanoo toiselle ja varsinkin jos yllyttää muitakin sanomaan niin, niin sitten ei voi leikkiä niiden kavereiden kanssa, että sellainen on kiusaamista jne.

Meillä on myös käytäntö, ettei ketään jätetä ulkopuoliseksi, jos alkaa jotain kliksejä tulemaan joihin ei huolita muita,  niin ne hajotetaan ja syy sanotaan lapsille rehellisesti.

Tietysti täysin ei silti kiusaamista voida estää,  paljon tapahtu asioita niinkin ettei niitä huomata. Olisi tärkeää opettaa lapsille, että jos jotain mielenpahoitusta tulee, niin siitä kerrotaan heti jollekkin aikuiselle, jotta asia voidaan selvittää. Eli ei opeteta lasta lyömään vaan opetetaan kertomaan sellaiselle joka voi asiaan puuttua: Aikuisena se joku on sitten poliisi tai vastaava viranomainen.