”Taas sinulla on tuo sama pusero”- Ajattelemattomat kommentit ja Facebookin lomakuvat satuttavat köyhää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua aina ärsyttää kun jotkut mun tutut on sellaisia, että eivät kommentoi mun normaaleita vaatteita mitenkään, ei siinä mitään, ei tarvitsekaan.

Mutta heti kun pari kertaa vuodessa ostetaan joku uusi pusero, takki tjm mihin sillä hetkellä on ollut varaa ja mihin on ollut eniten tarvetta, niin heti nää tutut tulee silmät kiiluen kommentoimaan: ” Sulla on uus pusero” tai ”sulla on uus takki, onpas hyvän näköinen, sopii sulle tooooosi hyvin”.

Ärsyttää tällainen käytös.

What?!?! Ai TÄMÄKIN on näköjään nykyään syy loukkaantua... Ei jestas kun tämä aika oikein ruokkii mielensäpahoittajia loukkaantumaan kaikesta mahdollisesta.

Luit ihan oikein. Kyllä mua ärsyttää jos muuten ei noteerata mitenkään, ollaan kuin ilmaa kyseiselle henkilölle, mutta heti kun on joku uusi vaate yllä niin heti ollaan niin parasta kaveria niin parasta.

Siis onko nyt yleisestikin tapana kommentoida jatkuvasti arkivaatteita?? En usko. Kyllä mä luulen, et on aika yleistä sanoa taas jotain positiivista jos toisella on jotain uutta -näin ilmaistaan, että se on huomattu ja onhan se kivaa kuulla kivoja kommentteja (ainakin suuresta osasta ihmisiä)

Tää on jotenkin ihan älytöntä nykyään. Kaikesta pahoitetaan mieli, ja kaikkien pitäisi koko ajan ottaa huomioon, ettei vain pahoita jonkun mieltä. 

Minulla ei ole suurta vaatekaappia, ihan siksi etten tarvitse. Vaatteet kiinnostavat minua, mutta en halua ostaa jatkuvasti uutta. Maailma hukkuu tekstiilijätteeseen. Pukeudun lempivaatteisiini, vaatekaappiin ei siis kelpaa kuin erittäin mieluisat vaatteet. En osta mitään ihan kiva-vaatteita. Töissä on siis useamman kerran viikossa samat vaatteet, toki ala- ja yläosia vaihtelemalla saa useita eri yhdistelmiä. Mutta silti. Mitä sitten? Vaatteet on puhtaita, siistejä enkä tietääkseni haise. 

Lomakuvia laitan joskus someen, joskus en. Monet festarit, keikat ym. jää myös raportoimatta. Joskus taas laitan kuvia. Riippuen mikä fiilis. Tästäkin joku siis pahoittaa mielensä? Että olen jollain keikalla tai käyn kesälomalla Roomassa? 

Nallekarkit ei mene tasan, eikä munkaan elämä ole helppoa ollut. Lapsuus oli melko köyhä, ja itse olen töitä tehnyt, ja teen edelleen paljon, että olen tähän päässyt. Olen tehnyt myös töitä päästäkseni äidiltä opitusta katkeruudesta/kateudesta eroon. Se on rasittavaa ja kuluttavaa. Eikä auta mitään. Aina on joku, joka tienaa enemmän, matkustaa enemmän jne. Elämä on. 

Omat kuukausitulot reippaasti vähemmän kuin tuo köyhyysraja, enkä silti koe että jäisin mistään paitsi. Käyn ulkona syömässä, käyn lomilla, en osta aina sitä halvinta. Osalla saattaa olla elämänhallinnassa vikaa jos vuodesta toiseen ei ole ikinä varaa tehdä mitään.. Oli sit köyhä tai ei.

Huomaa et tässä kirjoittas taas sellanen ihminen, jolla kaikki pyörii oman napansa ympärillä. Esim.

"Grekula ei koe köyhyyttä hävettäväksi, paitsi satunnaisina hetkinä. Sellainen hetki oli, kun hän sai sosiaalitoimistolta maksusitoumuksen ruokakauppaan eikä kaupan kassa tiennyt, miten maksusitoumus lyödään kassakoneeseen. Hän joutui kysymään neuvoa puhelimella ja selvitteli asiaa kaikkien kuullen. Jono Grekulan takana kasvoi.

–Silloin mietin, liittävätkö muut asiakkaat minuun köyhyyden lisäksi muitakin ominaisuuksia eli ajattelevatko he minun olevan esimerkiksi päihdeäiti."

Ja jo otsikossa pelätään näitä leimautumisia, jotka tuossakin esimerkissä taisi olla siellä omassa päässä. Hohhoijaa! Veikkaan et KETÄÄN siellä kaupassa ei ole kiinnostanut ajatella tästä naisesta yhtään mitään. Kaikki on vaan halunnu kotiin.

Mut jotkut elää tästä uhriutumisesta. Keksitään mitä muut musta ajattelee ja sit itketään kovaa kohtaloa.

Mielestäni haastateltavalla oli vähintään kummallinen asenne. Muut eivät saisi julkaista lomakuvia tai kuvia ravintolasta, sillä hänellä ei ole varaa syödä ravintolassa tai lähteä Pori Jazzeille. Ymmärtäisin jos surisi lastensa jäävän ilman lomamatkoja, huvipuistoreissuja jne., mutta tässä korostettiin aikuisen mielipahaa.

Luultavasti kyseessä on henkilö, jonka mielestä muiden pitäisi kustantaa hänelle kaikki ravintolaillallisista lähtien, koska kavereilla on enemmän rahaa kuin hänellä. Itsekin poistaisin tällaiset kateelliset lokkeilijat ystäväpiiristäni. Autan tottakai ystävää hädässä, lainaan rahaa tarvittaessa, mutta tämä "köyhä" ei tuntunut olevan varsinaisesti avun tarpeessa. Kunhan vain piti museoon, ravintolaan ja Jazzeihin päästä.

En ole kiinnostunut vaatteista enkä juurikaan kiinnitä huomiota mitä kenelläkin on päällänsä. Itse inhoan yli kaiken vaateostoksilla käymistä. Jos löydän jotain mikä sopii päälle ja mistä tykkään, ostan usein useamman samanlaisen. Joskus ostan vaikkapa samaa paitaa eri väreissä, joskus useamman samaakin väriä jne. Jos joku luulee tämän perusteella, että minulla on aina sama paita päällä, niin siinäpähän luulee.