Lue keskustelun säännöt.
Yle Uutiset: Pohjois-Korean ohjus lensi 4500 km:n korkeudessa?
29.11.2017 |
Siis ymmärtäisin vielä 4500 m:n korkeuden mutta että 4500 km:n korkeus? Melkoinen ohjus.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, tuo luku on oikea. Ballistiset ohjukset käyvät aivan oikeasti kääntymässä kaukana avaruudessa. Mutta koska ne ammutaan pystysuoraan, ne eivät jää kiertoradalle vaan tulevat myös alas.
Koska eivat mene tarpeeksi kovaa putoavat alas
pitaa menaa yli 8,2 km/s jottei putoa
Se miten lujaa pitää mennä riippuu ihan siitä millaiselle kiertoradalle ollaan menossa. 8,2km/s on luku jonka repäisit hihastasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylä nuo bullistiset ohojukset on iha mahottomia tappovälineit.
Vierailija kirjoitti:
Kylä nuo bullistiset ohojukset on iha mahottomia tappovälineit.
Se ohjus ei tapa juuri ketään. Taistelukärki on toinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, tuo luku on oikea. Ballistiset ohjukset käyvät aivan oikeasti kääntymässä kaukana avaruudessa. Mutta koska ne ammutaan pystysuoraan, ne eivät jää kiertoradalle vaan tulevat myös alas.
Eikö satelliitiksi joutuminen riipu nopeudesta, ei nousukulmasta?
Molemmista. Satelliitille pitää saada sen verran sivusuuntaista liikettä, että kun moottorin työntö lakkaa ja satelliitti alkaa pudota maata kohti, se liikkuu eteenpäin yhtä nopeasti kuin maa kaartuu alta pois. Jos hitaammin niin se tulee maahan (niin kuin ballistinen ohjus tekee), jos nopeammin niin se karkaa avaruuteen.
Satelliitti ei putoa mihinkään eikä maa kaarru alta pois vaan maan vetovoima kääntää satelliitin suuntaa koko ajan niin että siitä muodostuu kiertorata.
Putoaa, satelliitti on koko ajan vapaassa pudotuksessa. Ainoa siihen alkupotkun jälkeen vaikuttava voima on maan vetovoima. Satelliitin näkökulmasta se lentää maanpinnan yläpuolella ja vetovoima kääntää sen nokkaa koko ajan alaspäin, mutta maa kaartuu koko ajan samaan tahtiin alta pois.
https://en.wikipedia.org/wiki/Multiple_independently_targetable_reentry…
Pohjois-Korean tekniikka on kaukana siitä mihin pystyttiin jo noin 50 vuotta sitten. Mihinkähän sitä _todella_ nykyään pystyttäisiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä ihmeen resursseilla Pohjois-Korea pystyy kehittämään näitä asejärjestelmiä?
No mitäs veikkaat? Ootko katsonut vähään aikaan kartasta ne rajanaapurit? :D Kiinan "kansantasavalta" ja Putinin diktatuuri.
Kumpikaan ei tue sitä millään tavalla.
Joo ei, eipä tietenkään...
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, tuo luku on oikea. Ballistiset ohjukset käyvät aivan oikeasti kääntymässä kaukana avaruudessa. Mutta koska ne ammutaan pystysuoraan, ne eivät jää kiertoradalle vaan tulevat myös alas.
Neuvostoliitolla oli aikanaan ohjelma jossa ICBM olisi pistetty kiertämään kiertoradalle ja pudotettu sitten sopivassa välissä alas.
Amerikkalaiset kuitenkin kiirehtivät tekemään USSRn kanssa sopimuksen joka kielsi moiset järjestelmät, koska olivat näiden kehittämisessä jäljessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, tuo luku on oikea. Ballistiset ohjukset käyvät aivan oikeasti kääntymässä kaukana avaruudessa. Mutta koska ne ammutaan pystysuoraan, ne eivät jää kiertoradalle vaan tulevat myös alas.
Eikö satelliitiksi joutuminen riipu nopeudesta, ei nousukulmasta?
Molemmista. Satelliitille pitää saada sen verran sivusuuntaista liikettä, että kun moottorin työntö lakkaa ja satelliitti alkaa pudota maata kohti, se liikkuu eteenpäin yhtä nopeasti kuin maa kaartuu alta pois. Jos hitaammin niin se tulee maahan (niin kuin ballistinen ohjus tekee), jos nopeammin niin se karkaa avaruuteen.
Satelliitti ei putoa mihinkään eikä maa kaarru alta pois vaan maan vetovoima kääntää satelliitin suuntaa koko ajan niin että siitä muodostuu kiertorata.
Putoaa, satelliitti on koko ajan vapaassa pudotuksessa. Ainoa siihen alkupotkun jälkeen vaikuttava voima on maan vetovoima. Satelliitin näkökulmasta se lentää maanpinnan yläpuolella ja vetovoima kääntää sen nokkaa koko ajan alaspäin, mutta maa kaartuu koko ajan samaan tahtiin alta pois.
Ei se putoa yhtään mihinkään. Tai no, elliptisellä radalle oleva putoaa kun on matkalla apogeesta perigeehen ja taas kohoaa kun matkaa perigeesta apoheehen. Ympyräradalla oleva ei putoa eikä kohoa, juuri siksi että painovoima taivuttaa sen kulkuradan ympyräksi.
Nämä "kansantajuiset" selitykset putoamisista ja maan alta pois karkaamisista ovat ainoastaan hämääviä. Paitsi niille jotka nielevät ne sellaisenaan koska ne kuulostavat mukavan pseudotieteellisiltä.
Vierailija kirjoitti:
https://en.wikipedia.org/wiki/Multiple_independently_targetable_reentry…
Pohjois-Korean tekniikka on kaukana siitä mihin pystyttiin jo noin 50 vuotta sitten. Mihinkähän sitä _todella_ nykyään pystyttäisiin...
Eikä tuo niiden omaa tekniikkaa ole.
Ukrainan taannoisessa sekasorrossa sinne onnistuttiin viemään rakettimoottoreita, joiden myötä Pohjois-Korean ohjusohjelma lähti niin sanotusti lentoon.
Pohjois-Korean "omaa" tekniikkaa saatiin ihailla vuosikausia; se oli sitä missä ohjukset lähinnä posahtivat laukaisualustoilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakettiteknologiassa ei ole tapahtunut mitään merkittävää sitten 60luvun joten ei ole ihme että PKoreankin tapaiset perslävet kykenevät kehittämään sellaisen.
Vierailija kirjoitti:
Millä ihmeen resursseilla Pohjois-Korea pystyy kehittämään näitä asejärjestelmiä?
Pohjois-Korealaisten ajattelukyky ei ole alhaisempi kuin muillakaan kansoilla. Tuohon pystyviä ohjuksia on tehty jo 50-luvulla, joten ei se ole mahdotonta köyhemmällekään maalle, jos vain haluavat siihen aikaa resursseja uhrata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, tuo luku on oikea. Ballistiset ohjukset käyvät aivan oikeasti kääntymässä kaukana avaruudessa. Mutta koska ne ammutaan pystysuoraan, ne eivät jää kiertoradalle vaan tulevat myös alas.
Koska eivat mene tarpeeksi kovaa putoavat alas
pitaa menaa yli 8,2 km/s jottei putoaSe miten lujaa pitää mennä riippuu ihan siitä millaiselle kiertoradalle ollaan menossa. 8,2km/s on luku jonka repäisit hihastasi.
En vaan se on nopeus jolla ei tipu.
Ensimmainen kosminen nopeus Kuuhun paastaakseen pitaa menaa 11km/s
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylä nuo bullistiset ohojukset on iha mahottomia tappovälineit.
Se ohjus ei tapa juuri ketään. Taistelukärki on toinen asia.
Oon nuo taistelon kärjettii ihan mahottommii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://en.wikipedia.org/wiki/Multiple_independently_targetable_reentry…
Pohjois-Korean tekniikka on kaukana siitä mihin pystyttiin jo noin 50 vuotta sitten. Mihinkähän sitä _todella_ nykyään pystyttäisiin...
Eikä tuo niiden omaa tekniikkaa ole.
Ukrainan taannoisessa sekasorrossa sinne onnistuttiin viemään rakettimoottoreita, joiden myötä Pohjois-Korean ohjusohjelma lähti niin sanotusti lentoon.
Pohjois-Korean "omaa" tekniikkaa saatiin ihailla vuosikausia; se oli sitä missä ohjukset lähinnä posahtivat laukaisualustoilleen.
Eli II mailansodan saksalaiskeksinnoilla mennaan.
Toisaalta Saksalaisilta tulee melkein kaikki sotilasteknologia
Suihkumoottori
stealt tekniikka
rynnakkokivaari
pulttilukkokivaari
moderni tankki
itseohjaituva ohjus
tykit
silvervogelin kaupallista toteutusta odotellessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, tuo luku on oikea. Ballistiset ohjukset käyvät aivan oikeasti kääntymässä kaukana avaruudessa. Mutta koska ne ammutaan pystysuoraan, ne eivät jää kiertoradalle vaan tulevat myös alas.
Koska eivat mene tarpeeksi kovaa putoavat alas
pitaa menaa yli 8,2 km/s jottei putoaSe miten lujaa pitää mennä riippuu ihan siitä millaiselle kiertoradalle ollaan menossa. 8,2km/s on luku jonka repäisit hihastasi.
En vaan se on nopeus jolla ei tipu.
Pötyä.
http://www.calctool.org/CALC/phys/astronomy/earth_orbit
100km korkeudessakin ympyräradan nopeus on alle 8km/s. Mitä korkeammalle mennään sen hitaammaksi kiertoratojen nopeudet menevät. Geosynronisella radalla vain 3km/s. Pakonopeus on taas asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, tuo luku on oikea. Ballistiset ohjukset käyvät aivan oikeasti kääntymässä kaukana avaruudessa. Mutta koska ne ammutaan pystysuoraan, ne eivät jää kiertoradalle vaan tulevat myös alas.
Eikö satelliitiksi joutuminen riipu nopeudesta, ei nousukulmasta?
Molemmista. Satelliitille pitää saada sen verran sivusuuntaista liikettä, että kun moottorin työntö lakkaa ja satelliitti alkaa pudota maata kohti, se liikkuu eteenpäin yhtä nopeasti kuin maa kaartuu alta pois. Jos hitaammin niin se tulee maahan (niin kuin ballistinen ohjus tekee), jos nopeammin niin se karkaa avaruuteen.
Satelliitti ei putoa mihinkään eikä maa kaarru alta pois vaan maan vetovoima kääntää satelliitin suuntaa koko ajan niin että siitä muodostuu kiertorata.
Putoaa, satelliitti on koko ajan vapaassa pudotuksessa. Ainoa siihen alkupotkun jälkeen vaikuttava voima on maan vetovoima. Satelliitin näkökulmasta se lentää maanpinnan yläpuolella ja vetovoima kääntää sen nokkaa koko ajan alaspäin, mutta maa kaartuu koko ajan samaan tahtiin alta pois.
Ei se putoa yhtään mihinkään. Tai no, elliptisellä radalle oleva putoaa kun on matkalla apogeesta perigeehen ja taas kohoaa kun matkaa perigeesta apoheehen. Ympyräradalla oleva ei putoa eikä kohoa, juuri siksi että painovoima taivuttaa sen kulkuradan ympyräksi.
Nämä "kansantajuiset" selitykset putoamisista ja maan alta pois karkaamisista ovat ainoastaan hämääviä. Paitsi niille jotka nielevät ne sellaisenaan koska ne kuulostavat mukavan pseudotieteellisiltä.
https://spaceflightsystems.grc.nasa.gov/education/rocket/ffall.html
"Pseudotieteellisiltä..." hoh.
Kiertoradalla oleva kappale on nimen omaan vapaassa pudotuksessa (free fall). Newtonilaista perusfysiikkaa.
Vielä kun olisi tehnyt 84 kertaa saman matkan niin olisi päässyt jo melkein Kuuhun.
Kumpikaan ei tue sitä millään tavalla.