Oppilaiden oikeinkirjoitusta ei pian enää arvioida yo-kokeen lukutaidon kokeessa – Äidinkielenopettajat järkyttyivät: onko kielellä enää mitään merkitystä?
Oikeinkirjoitusvirheiden arviointi on jäämässä historiaan äidinkielen toisessa ylioppilaskokeessa.
Suunnitelma on saanut monet opettajat järkyttymään. Onko kielellä enää mitään merkitystä, he kysyvät.
Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) aikoo uudistaa äidinkielen lukutaidon koetta ensi syksynä niin, että vastausten oikeakielisyyttä ei enää erikseen arvioida eikä virheitä myöskään merkitä koesuoritukseen.
Nuorten luku- ja kirjoitustaito heikkenee koko ajan, ja tämän kehityksen edessä YTL aikoo nyt luovuttaa, osa opettajista ajattelee.
”Myrsky vesilasissa”, arvioi YTL:n äidinkielen jaoston puheenjohtaja Minna-Riitta Luukka.
Hän muistuttaa, että oikeakielisyys säilyy arviointikriteerinä äidinkielen toisessa kokeessa ja siinä se on keskeinen kriteeri. Yhdyssanasääntöjä ja pilkun paikkaa on yhä päntättävä, jos mielii menestyä.
”En hirveästi ymmärrä opettajien huolta. Yleiskielen normien hallintaa kysytään yhä kirjoitustaidon kokeessa. Isot ja pienet alkukirjaimet eivät kuitenkaan kerro lukemisen taidosta, jota lukutaidon kokeessa testataan”, Luukka sanoo.
Äidinkieli oli jo menettämässä kaksi koepäiväänsä opetusministeriön viimekeväisessä esityksessä. Koe on nyt kovan väännön jälkeen säilymässä kaksipäiväisenä. YTL:n asiantuntijoiden mukaan tämä liittyy juuri siihen, että kokeita uskallettiin rohkeasti kehittää eri suuntiin.
”Yhdyssanojen kirjoittaminen ja muu kieliasun moitteettomuus eivät liity lukutaitoon, ja siksi pintatason virheitä ei tarvitse vastauksiin merkitä.”
Toinen koe mittaa nyt selvästi lukutaitoa ja toinen kirjoitustaitoa. Näin molemmat puolustavat olemassaoloaan itsenäisinä kokeina.
Monen opettajan mielestä ongelma on juuri tässä: lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa keinotekoisesti toisistaan, ja käytännössä kumpikin koe mittaa molempia taitoja. Muoto on osa merkitystä.
Luukka korostaa, että oikeakielisyyttä ei olla heittämässä roskakoriin. Lukutaidonkin kokeessa yksi arviointikriteeri on esitystapa, johon sisältyy vastauksen ymmärrettävyys ja selkeys.
”Yhdyssanojen kirjoittaminen ja muu kieliasun moitteettomuus eivät liity lukutaitoon, ja siksi pintatason virheitä ei tarvitse vastauksiin merkitä.”
Äidinkielen ylioppilaskoe uudistuu samalla kun se tehdään ensimmäisen kerran sähköisesti tietokoneella. Lukutaidon kokeeseen saadaan ääntä ja liikkuvaa kuvaa sisältäviä aineistoja, joiden ajatellaan mittaavan taitoja laajemmin ja nykyaikaisemmin kuin nykyinen kirjoitettuun kieleen keskittyvä koe.
Opettajien nostama meteli kumpuaa osaksi epätietoisuudesta. Lopulliset arviointikriteerit saadaan todennäköisesti nähtäväksi vasta alkuvuodesta sen jälkeen kun YTL on vahvistanut ne yleiskokouksessaan 15. joulukuuta.
Äidinkielen jaoksessa uudistuksen kannatus on ollut vahvaa: vain yksi kymmenestä vastustaa. Opettajakunnassa uudistuksella on sekä vastustajia että kannattajia.
”Kuin huutaisi ikkunasta ulos: kukaan ei kuuntele”, kuvaa Luukka kokemuksiaan äidinkielenopettajien Facebook-ryhmässä, jossa keskustelu on lainehtinut kiivaana.
Helsingin seudun äidinkielen opettajien puheenjohtaja Elisa Kilponen pelkää, että lukiolaiset alkavat optimoida valintojaan. Hänestä muutos on valtava, jos kielikriteeri poistetaan.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005465526.html
Kommentit (20)
YO-KOE 2018
Miksi Kolumbus lähti tutkimusretkelleen ja löysi Amerikan?
No se ei ettiny uutta maerta vaa niinku päsy tonne intian. Se luuli et se oli intia eikä uutta maerta.
5/5 pisteen vastaus
Eikö muiden aineiden kokeet jo täytä tuon kiintiön, jossa ei mitata oikeinkirjoitusta? Kohta varmaan oikeinkirjoitusta mitataan erillisellä monivalintatehtävällä, että nuoriso saa ilmaista itseään vapaasti.
Vierailija kirjoitti:
Tehdäänkö tämä muutos maahanmuuttajien vuoksi? En yhtään ihmettelisi. Huononnetaan tasoa, että he pärjäisivät?
Nyt oli kyse äidinkielen yo-kokeesta, ei Suomi toisena kielenä -kokeesta, jonka maahanmuuttajat yleensä suorittavat.
Mä kyllä luulin että ihan kaikissa kirjallisissa kokeissa arvioidaan oikeinkirjoitusta, käsialaa, vastauksen rakennetta, tilan käyttöä jne... Olen ottanut itsestäänselvyytenä, että vaikka ne ei suoraan olisi arvostelukriteereinä siten että kaikki lasketaan ja joka pilkkuvirheestä tulee miinusta, että "moitteetonta kieliasua" tavoitellaan aina, oli sitten matikan koe tai reaaliaineen koe, saati sitten äidinkielen koe. Miten arvioidaan kokelaan ymmärrystä, jos teksti on epäselvää? Onhan se oikeinkirjoitus nyt oleellinen asia tekstin tuottamisessa! Koko kirjoittamisen (tai missä tahansa muodossa tapahtuvan ajattelun kommunikoimisen) ydin on täsmällisessä ilmaisussa. Pilkun merkitys on lauseen jäsentelyssä, ei niitä sääntöjä huvikseen päntätä.
Jos ihminen ei tarvitse pilkku- ja yhdyssana- ja alkukirjainsääntöjä ajatustensa täsmälliseen ilmaisuun "lukutaidon kokeessa", ne säännöt on selvästi silloin kielessä turhat, ne voisi jättää pois ihan kaikesta kirjoittamisesta sitten. luultavammin kuitenkin ihminen tekee virheitä vain koska ei huomaa tarvitsevansa niitä sääntöjä kun ajattelu ei ole niin järjestäytynyttä että huomaisi milloin olisi syytä siihen tekstiin ujuttaa hierarkista rakennetta oikeinkirjoitussääntöjen mukaisesti. koska jos hänen ajatuksissaan lauseen rakenne olisi selkeä hänellä ei menisi yhtään sen enempää aikaa ja voimia pilkun, ja ISON KIRJAIMEN kirjoittamiseen vaan päinvastoin energiaa menisi oikeinkirjoitusvirheen tekemiseen koska se on niin tuskallista tehdä saati edes itse lukea ennen paperin palauttamista sitä epäloogista lausetta kun sitä tarkastaa ennen palautusta sitä paperia.
Ehkä koko ongelma on tosiaan tuossa kummallisessa luku- ja kirjoitustaidon jaossa. Jos jaetaan luku- ja kirjoitustaito erillisiin kokeisiin, ehkä se lukutaito olisi syytä arvostella suullisesti, ettei vain kirjoitustaidon arviointia pääse mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Eikö muiden aineiden kokeet jo täytä tuon kiintiön, jossa ei mitata oikeinkirjoitusta? Kohta varmaan oikeinkirjoitusta mitataan erillisellä monivalintatehtävällä, että nuoriso saa ilmaista itseään vapaasti.
Mutta ei tarvitse sitten osua oikeaan sarakkeeseen se merkki, koska eihän se lukutaidon koe mittaa kykyä laittaa rasti oikeaan ruutuun tai ympyröidä oikea kirjain aakkosista. Tulee se asia ymmärretyksi ilmankin.
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä luulin että ihan kaikissa kirjallisissa kokeissa arvioidaan oikeinkirjoitusta, käsialaa, vastauksen rakennetta, tilan käyttöä jne... Olen ottanut itsestäänselvyytenä, että vaikka ne ei suoraan olisi arvostelukriteereinä siten että kaikki lasketaan ja joka pilkkuvirheestä tulee miinusta, että "moitteetonta kieliasua" tavoitellaan aina, oli sitten matikan koe tai reaaliaineen koe, saati sitten äidinkielen koe. Miten arvioidaan kokelaan ymmärrystä, jos teksti on epäselvää? Onhan se oikeinkirjoitus nyt oleellinen asia tekstin tuottamisessa! Koko kirjoittamisen (tai missä tahansa muodossa tapahtuvan ajattelun kommunikoimisen) ydin on täsmällisessä ilmaisussa. Pilkun merkitys on lauseen jäsentelyssä, ei niitä sääntöjä huvikseen päntätä.
Jos ihminen ei tarvitse pilkku- ja yhdyssana- ja alkukirjainsääntöjä ajatustensa täsmälliseen ilmaisuun "lukutaidon kokeessa", ne säännöt on selvästi silloin kielessä turhat, ne voisi jättää pois ihan kaikesta kirjoittamisesta sitten. luultavammin kuitenkin ihminen tekee virheitä vain koska ei huomaa tarvitsevansa niitä sääntöjä kun ajattelu ei ole niin järjestäytynyttä että huomaisi milloin olisi syytä siihen tekstiin ujuttaa hierarkista rakennetta oikeinkirjoitussääntöjen mukaisesti. koska jos hänen ajatuksissaan lauseen rakenne olisi selkeä hänellä ei menisi yhtään sen enempää aikaa ja voimia pilkun, ja ISON KIRJAIMEN kirjoittamiseen vaan päinvastoin energiaa menisi oikeinkirjoitusvirheen tekemiseen koska se on niin tuskallista tehdä saati edes itse lukea ennen paperin palauttamista sitä epäloogista lausetta kun sitä tarkastaa ennen palautusta sitä paperia.
Ehkä koko ongelma on tosiaan tuossa kummallisessa luku- ja kirjoitustaidon jaossa. Jos jaetaan luku- ja kirjoitustaito erillisiin kokeisiin, ehkä se lukutaito olisi syytä arvostella suullisesti, ettei vain kirjoitustaidon arviointia pääse mukaan.
Unohditpa itsekin kourallisen pilkkuja. ja osa lauseistasi alkaa pienellä kirjaimella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä luulin että ihan kaikissa kirjallisissa kokeissa arvioidaan oikeinkirjoitusta, käsialaa, vastauksen rakennetta, tilan käyttöä jne... Olen ottanut itsestäänselvyytenä, että vaikka ne ei suoraan olisi arvostelukriteereinä siten että kaikki lasketaan ja joka pilkkuvirheestä tulee miinusta, että "moitteetonta kieliasua" tavoitellaan aina, oli sitten matikan koe tai reaaliaineen koe, saati sitten äidinkielen koe. Miten arvioidaan kokelaan ymmärrystä, jos teksti on epäselvää? Onhan se oikeinkirjoitus nyt oleellinen asia tekstin tuottamisessa! Koko kirjoittamisen (tai missä tahansa muodossa tapahtuvan ajattelun kommunikoimisen) ydin on täsmällisessä ilmaisussa. Pilkun merkitys on lauseen jäsentelyssä, ei niitä sääntöjä huvikseen päntätä.
Jos ihminen ei tarvitse pilkku- ja yhdyssana- ja alkukirjainsääntöjä ajatustensa täsmälliseen ilmaisuun "lukutaidon kokeessa", ne säännöt on selvästi silloin kielessä turhat, ne voisi jättää pois ihan kaikesta kirjoittamisesta sitten. luultavammin kuitenkin ihminen tekee virheitä vain koska ei huomaa tarvitsevansa niitä sääntöjä kun ajattelu ei ole niin järjestäytynyttä että huomaisi milloin olisi syytä siihen tekstiin ujuttaa hierarkista rakennetta oikeinkirjoitussääntöjen mukaisesti. koska jos hänen ajatuksissaan lauseen rakenne olisi selkeä hänellä ei menisi yhtään sen enempää aikaa ja voimia pilkun, ja ISON KIRJAIMEN kirjoittamiseen vaan päinvastoin energiaa menisi oikeinkirjoitusvirheen tekemiseen koska se on niin tuskallista tehdä saati edes itse lukea ennen paperin palauttamista sitä epäloogista lausetta kun sitä tarkastaa ennen palautusta sitä paperia.
Ehkä koko ongelma on tosiaan tuossa kummallisessa luku- ja kirjoitustaidon jaossa. Jos jaetaan luku- ja kirjoitustaito erillisiin kokeisiin, ehkä se lukutaito olisi syytä arvostella suullisesti, ettei vain kirjoitustaidon arviointia pääse mukaan.
Unohditpa itsekin kourallisen pilkkuja. ja osa lauseistasi alkaa pienellä kirjaimella.
:DD
No mikäs ihmeen järki tuossa on. Se yo-koehan on nimenomaan se ainoa oikea paikka, missä oikeinkirjoitusta punnitaan ja se on koko kielen perusta. Yhtä tyhmältä kuulostaisi, että matematiikassa ei enää tarvitse tehdä laskuja näkyviin, vaan riittäisi pari suttuista muistiinpanoa ja vastaus. Tai jos historiankokeessa ei tarkasteltaisi kokonaisuutta ja sitä, mihin vastataan, vaan riittäisi, että kirjoittaa kaikki muistamansa nippelitiedot ilman jäsentelyä vaan pötköön. Mitä ihmettä arvioidaan, jos se perustaso puuttuu?
Mikael Jungnerilla on hyvät saumat sensoriksi.
Kaikkea hienoa Sipilän hallinnosta käsin. Ilmeisesti heidän tavoite on vetää niin uusiksi kaikki mahdollinen kuin vaan suinkin?
Äidinkieli on nykyään niin vaikea saada lävitse, että vika taitaa olla sensoreiden hölmöissä vaatimuksissa.
Mitä olen seurannut alakoululaiseni koulunkäyntiä niin selväksi on käynyt, että koulussa ei puututa oikeinkirjoitukseen mitenkään. Enkä tarkoita nyt mitään yksittäisiä virheitä, vaan sitä, että on ihan ok aloittaa virkkeet pienellä kirjaimella ja samaten nimet voi kirjoittaa pienellä alkukirjaimella. Pilkuista nyt ei ole kuultukaan. Miten noita voi enää yo-kokeessakaan vaatia, jos niitä ei vaadita koulussakaan? Suomalainen koulu alkaa muistuttaa yhtä isoa mätäpaisetta.
Miettikää, kuinka itse viestittelelle lapsillenne whatsappissa, messengerissä yms. pikaviestimissä. Näytättekö hyvää esimerkkiä vaikka juuri siitä pilkun käytöstä? Niinpä.
Jos pilkku olisi saatavilla yhdellä näpäytyksellä, sitä sekä käytettäisiin että NÄHTÄISIIN enemmän = opittaisiin sen käyttöä.
Nykyisellään ketään ei kiinnosta homman vaivalloisuuden takia, ja seuraukset kyllä huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen seurannut alakoululaiseni koulunkäyntiä niin selväksi on käynyt, että koulussa ei puututa oikeinkirjoitukseen mitenkään. Enkä tarkoita nyt mitään yksittäisiä virheitä, vaan sitä, että on ihan ok aloittaa virkkeet pienellä kirjaimella ja samaten nimet voi kirjoittaa pienellä alkukirjaimella. Pilkuista nyt ei ole kuultukaan. Miten noita voi enää yo-kokeessakaan vaatia, jos niitä ei vaadita koulussakaan? Suomalainen koulu alkaa muistuttaa yhtä isoa mätäpaisetta.
Tätä se monikulttuuri teettää.Pakko laskea rimaa maahanmuuttajien takia, ettei rasismi
Tässä on neljä teiniä talossa, eikä ne äikän opettajat oikein enää vaadi mitään. Aineet on puolivillaisia, jos edes kirjoittavat. Oikeinkirjoituksiin ei puututa tai nähdä niitä. Äikän kokeessa on paljon oikein-väärin kysymyksiä.
Mä olen ihmeissäni tämän päivän äidinkielenopetuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen seurannut alakoululaiseni koulunkäyntiä niin selväksi on käynyt, että koulussa ei puututa oikeinkirjoitukseen mitenkään. Enkä tarkoita nyt mitään yksittäisiä virheitä, vaan sitä, että on ihan ok aloittaa virkkeet pienellä kirjaimella ja samaten nimet voi kirjoittaa pienellä alkukirjaimella. Pilkuista nyt ei ole kuultukaan. Miten noita voi enää yo-kokeessakaan vaatia, jos niitä ei vaadita koulussakaan? Suomalainen koulu alkaa muistuttaa yhtä isoa mätäpaisetta.
Tätä se monikulttuuri teettää.Pakko laskea rimaa maahanmuuttajien takia, ettei rasismi
Lapseni luokalla ei ole maahanmuuttajia ja koko koulussakin hyvin vähän. Käsittääkseni oikeinkirjoitussäännöt opetetaan, mutta niitä ei sitten valvota mitenkään. Läksyissä, kokeissa tms. ei korjata väärin kirjoitettuja kohtia. Miksi ihmeessä lapset vaivautuisivat sääntöjä kunnolla opettelemaan ja toteuttamaan, kun ei niillä ole mitään merkitystä?
Vierailija kirjoitti:
Miettikää, kuinka itse viestittelelle lapsillenne whatsappissa, messengerissä yms. pikaviestimissä. Näytättekö hyvää esimerkkiä vaikka juuri siitä pilkun käytöstä? Niinpä.
Jos pilkku olisi saatavilla yhdellä näpäytyksellä, sitä sekä käytettäisiin että NÄHTÄISIIN enemmän = opittaisiin sen käyttöä.
Nykyisellään ketään ei kiinnosta homman vaivalloisuuden takia, ja seuraukset kyllä huomaa.
Totta. Perheryhmään on liian helppo kirjoittaa keskellä katua:
"Tarviiks kaupasta maitoo voin tuua ku kerrotte montaks"
Miksi äidinkielestä ylipäätään kahta erillistä YO-koetta tarvitaan? Aikoinaan oli vain ainekirjoitus, jolla mitattiin osaaminen. Jos ei omaa luetun ymmärtämystä, niin ei aineestakaan kovin hyvää voi tulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehdäänkö tämä muutos maahanmuuttajien vuoksi? En yhtään ihmettelisi. Huononnetaan tasoa, että he pärjäisivät?
Nyt oli kyse äidinkielen yo-kokeesta, ei Suomi toisena kielenä -kokeesta, jonka maahanmuuttajat yleensä suorittavat.
Toisen polven mamutkin tarvitsevat erityisavustusta, vaikka ovat saman opetuksen saaneet kuin suomalaiset nuoret.
Tehdäänkö tämä muutos maahanmuuttajien vuoksi? En yhtään ihmettelisi. Huononnetaan tasoa, että he pärjäisivät?