Lue keskustelun säännöt.
Sairauden takia työkyvyttömän seuranhaku
Mr. Panic
23.11.2017 |
Seuraa avautuminen:
Tiedän erittäin hyvin, että tää ei ole mikään treffipalsta, mutta siitä huolimatta tekee mieli kysyä, että hengaako täällä ainuttakaan n. 25-38 -vuotiasta sinkkunaista, joka olisi esim. paniikkihäiriön, ahdistuksen, masennuksen, CFS:n tai miksei jonkin muunkin sairauden takia työkyvytön, mutta muuten täysin normaali ja ulkoisesti vastakkaiselta sukupuolelta huomiota saava hyvännäköinen/kaunis ihminen?
Sellainen, josta ei ulospäin uskoisi, miten elämä voi olla sairauden takia hyvin pitkälti holdissa (hetkellisesti tai miksei pidempäänkin). Sellainen, joka kipuilee sairautensa lisäksi sen kanssa, että olisi kiva löytää enemmän tai vähemmän vastaavassa tilanteessa oleva ihminen, jonka kanssa voisi jutella, saada vertaistukea ja parhaassa tapauksessa syntyä jotain enemmänkin. Kaipuu romattiseen puoleen, läheisyyteen ja kumppanuuteen kun ei elämää valitettavan paljon rajaavasta sairaudesta huolimatta katoa mihinkään, ainakaan itselläni. Jossain Tinderissä ym. vastaavissa sovelluksissa ei ihan ensimmäiseksi tulisi mieleen ruveta avautumaan omasta huonosta tilanteesta ja sitä kautta ne on poissuljettuja seuranhaun suhteen.
Ite oon 34-vuotias mies, jolla kroonisen väsymysoireyhtymän kaltainen tila päällä. Perusproblematikkana pohjalla paniikkihäiriö, joka luonnollisesti pahentunut nyt, kun autonominen hermosto ihan sekaisin. Lääkkeet ei tahdo tehota sivuvaikutusten takia. Terapia käynnissä ja muut tukiverkostot kunnossa.
Ulospäin tää ei näy, eikä ilman tätä päällä olevaa kokonaisuutta olis suuria ongelmia löytää seuraa. Pinnallista painottaa ulkonäköä, mut ei sairaus poista sitä tosiasiaa, että sillä nyt vaan on etenkin alkuvaiheessa iso merkitys kiinnostuksen heräämisen ja vetovoiman suhteen.
Hemmetin hankalaa, kun mieli tekis löytää romanttisessa mielessä joku ihminen, mutta elämän tosiaan ollessa holdissa sitä ei tule juurikaan liikuttua tuolla ympäriinsä, jolloin voisi tavata livenä. Ja treffipalstoilla taas ei omalla kuvalla viitsi kaikelle maailmalle omista ongelmistaan ruveta kuuluttamaan ja kuvattomat profiilit ei käsittääkseni ketään kiinnosta. Samaan aikaan tiedostaa sen, että tää kaikki vaikuttaa elämään sen verran merkittävästi, että haluan kertoa tän heti alussa. En halua tehdä jotain profiilia, jossa antaa valheellisesti ymmärtää, että elää ihan normaalisti. Kun tutustuminen vie muutenkin energiaa, niin ei jaksa jauhaa ensin perusjuttuja ja sit vasta jossain vaiheessa ruveta kertomaan omasta kondiksesta.
Pitäis olla joku sovellus, jossa kaikki pienempien tai suurempien rajoitteiden kanssa elävät ihmiset voisi luontevasti törmätä toisiinsa! Tosin ei mulla itselläni olis mitään sitä vastaan, että toisella osapuolella olis kaikki kunnossa ja elämä huoletonta, mutta vaikea uskoa, et kukaan haluaisi tutustua romanttisessa mielessä ihmiseen, jolla elämässä tällä hetkellä vaikeaa ja paljon rajoitteita. Toivottavasti vaan väliaikaisesti, mutta kuitenkin. Ja mitään "hoitosuhdetta" en ole etsi/kaipaa, vaan romantiikkaa ja rakkautta siinä missä iso osa muistakin sinkuista. Talouspuolikin kunnossa, joten sekään ei toimi motivaattorina omalla kohdallani.
Olisin kiitollinen, jos kukaan ei rupeaisi ainakaan dissaamaan mitään tähän alle. :) Joo, tervehtymiseen kannattaa suunnata kaikki vähäinen energia ja kattoa vasta sitten parisuhdetta tai jotain romanttista. Moni varmasti tätä mieltä, mut itse en näe sitä niin mustavalkoisesti. Ja kun tää ei ole mikään parin kuukauden juttu, niin kaipuu toisen ihmisen viereen ja romantiikkaan on kova.
Kommentit (33)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sama tilanne täälläkin.vaikea löytää kumppania,jos on mt-ongelmia.sellaisille oma seuranhakusivusto olis hyvä idea.
Vierailija kirjoitti:
Missä päin asut?
Asun pk-seudulla... AP
Et ole ainoa jolla samanlaisia oireita/tunteita, mulla samoja juttuja kuin sulla mutta olen vaan väärää sukupuolta.
täällä kans yks,mutta ikää jo 53v. hankalaa on,kun asun myös pienellä paikkakunnalla,eikä tämän ikäistä taida kukaan enää huolia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli 10 vuotta nuorempi ja kaunis kumppani hakusessa. Hm... Ihan kuin olisin lukenut tämän joskus ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Eli 10 vuotta nuorempi ja kaunis kumppani hakusessa. Hm... Ihan kuin olisin lukenut tämän joskus ennenkin.
Niin, tossa tais lukea 25-38 -vuotias. Jos tavoite olis kymmenen vuotta nuorempi nainen, niin olisin varmaan tehnyt rajauksen toisella tavalla, enkä ainakaan laittanut maksimi-ikää omaani korkeammaksi. Eli ihan yhtä hyvin about 40v kuin 25, jonka laitoin minimi-iäksi. Kunhan nyt heitin jonkun haitarin.
Ja mitä ulkonäkötoiveisiin tulee, niin kehottaisin sua lukemaan mun tekstin tarkemmin ajatuksella. Onko jokin syy, miksi elämän varrella saadun palautteen perusteella hyvännäköisenä noin keskimäärin pidetty ihminen ei saisi toivoa löytävänsä kumppanikseen toisen hyvännäköisen ihmisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä yksi 30-vuotias nainen, jolla on ollut samankaltainen tilanne jo vuosia, mutta olen kyllä nykyään suhteessa enkä oikeastaan kokenut, että sairauteni/ongelmani olisi estänyt tai edes merkittävästi vaikeuttanut pariutumista. Minulla on siis ollut koko aikuisiän ajan masennusta ja ahdistusta, tällä hetkellä diagnoosit ovat adhd ja ahdistuneisuushäiriö. Opinnot ovat kesken, käyn osa-aikaisesti töissä ja olen kuntoutustuella.
Minulla oli profiili Tinderissä, jossa toin esiin hyviä puoliani, kerroin opintojen olevan kesken, mutta en sen tarkemmin avannut tilannettani. Olen ihan nätti, avoin ja sosiaalisesti lahjakas, joten seuran löytäminen ei ollut ongelma. Pelkäsin tietysti myös, miten treffikumppanit suhtautuisivat ongelmiini enkä kertonut kaikille tapaamilleni miehille heti tilanteestani, mutta kun muutamalle potentiaaliselle kumppanille kerroin, niin pääosin vastaanotto oli hyvä.
Tapasin nykyisen mieheni baarissa, päädyimme hänen luokseen jatkoille ja rakastuimme molemmat toisiimme jo ensimmäisen yhteisen viikonlopun aikana. Avauduin miehelle ongelmistani ehkä n. viikon seurustelun jälkeen ja tietysti se oli jännittävä hetki, mutta onneksi mieskin oli niin ihastunut, ettei sairauksillani ollut hänelle väliä.
Mielestäni parasta on kertoa melko aikaisessa vaiheessa avoimesti näistä asioista ja luottaa siihen, että ihmiset eivät tuomitse. Todella monilla on omakohtaista kokemusta esim. erilaisista mielenterveyden ongelmista ja suurin osa ihmisistä osaa nähdä toisen ihmisen kokonaisuutena eivätkä määritä häntä sairauden kautta, ainakaan jos itse et määritä itseäsi niin. Ja jos joku ei osaa, niin miksi sinä hänen kanssaan haluaisit olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä 35v. nainen.
Ulospäin ns.normaali, mutta paniikkikohtaukset ja ahdistus rajoittaa elämää välillä vähemmän ja välillä vähän enemmän. Koitan kuntoutua työelämään tällä hetkellä.
Mutta ala näitä nyt sitten selittämään ventovieraalle ihmiselle... Esim. Treffit.
Aina kysytään mitä hommia teet? Ööö... Kuntoudun, kun on vähän noita mt-ongelmia... Joo ei.
Mr. Panic kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli 10 vuotta nuorempi ja kaunis kumppani hakusessa. Hm... Ihan kuin olisin lukenut tämän joskus ennenkin.
Niin, tossa tais lukea 25-38 -vuotias. Jos tavoite olis kymmenen vuotta nuorempi nainen, niin olisin varmaan tehnyt rajauksen toisella tavalla, enkä ainakaan laittanut maksimi-ikää omaani korkeammaksi. Eli ihan yhtä hyvin about 40v kuin 25, jonka laitoin minimi-iäksi. Kunhan nyt heitin jonkun haitarin.
Ja mitä ulkonäkötoiveisiin tulee, niin kehottaisin sua lukemaan mun tekstin tarkemmin ajatuksella. Onko jokin syy, miksi elämän varrella saadun palautteen perusteella hyvännäköisenä noin keskimäärin pidetty ihminen ei saisi toivoa löytävänsä kumppanikseen toisen hyvännäköisen ihmisen?
Saat toki toivoa mitä haluat. Ja et tosiaan etsinyt 10 vuotta nuorempaa vaan 9. En nyt taida lukea tekstiäsi enempää ajatuksella, kun se on niin samanlainen kuin kaikki miesten vastaavat tällä palstalla. Huvittaa kyllä, että mielenterveysongelmat ovat pikkujuttu mutta tavallinen ulkonäkö ehdoton ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm, kyllähän jokainen varmasti toivoo löytävänsä omaa silmää miellyttävän kumppanin eikä aloitusviestissä mielestäni rajattu ikää saati ulkonäköä mitenkään liian tarkasti. Eihän ap edes listannut mitään ulkoisia piirteitä, joten mistä kukaan voi päätellä, miten hyvännäköinen nainen hänelle kelpaa tai minkänäköistä naista hän pitää kauniina?
-viestin nro 9 kirjoittaja
Vierailija kirjoitti:
Mr. Panic kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli 10 vuotta nuorempi ja kaunis kumppani hakusessa. Hm... Ihan kuin olisin lukenut tämän joskus ennenkin.
Niin, tossa tais lukea 25-38 -vuotias. Jos tavoite olis kymmenen vuotta nuorempi nainen, niin olisin varmaan tehnyt rajauksen toisella tavalla, enkä ainakaan laittanut maksimi-ikää omaani korkeammaksi. Eli ihan yhtä hyvin about 40v kuin 25, jonka laitoin minimi-iäksi. Kunhan nyt heitin jonkun haitarin.
Ja mitä ulkonäkötoiveisiin tulee, niin kehottaisin sua lukemaan mun tekstin tarkemmin ajatuksella. Onko jokin syy, miksi elämän varrella saadun palautteen perusteella hyvännäköisenä noin keskimäärin pidetty ihminen ei saisi toivoa löytävänsä kumppanikseen toisen hyvännäköisen ihmisen?
Saat toki toivoa mitä haluat. Ja et tosiaan etsinyt 10 vuotta nuorempaa vaan 9. En nyt taida lukea tekstiäsi enempää ajatuksella, kun se on niin samanlainen kuin kaikki miesten vastaavat tällä palstalla. Huvittaa kyllä, että mielenterveysongelmat ovat pikkujuttu mutta tavallinen ulkonäkö ehdoton ei.
Ihanasti saivartelet. Kiitos korjauksesta, skaalani minimi-ikä on tosiaan yhdeksän vuotta vähemmän. Kun se näyttää sua häiritsevän noin paljon, niin tehdään niin, että nostetaan alaikärajaa vaikka 28-vuoteen. Mut kuten sanoin, niin se nyt oli laveahko haitari peilaten paitsi omiin toiveisiin, niin mm. siihen, et minkä ikäisten kanssa oma tuttavapiiri seurustelee.
Mielestäni en ole sanonut missään vaiheessa, että mt-ongelmat on "pikkujuttu". Päinvastoin, mähän olen päällä olevan tilanteeni takia rajannut itteni ulos normaaleista seuranhakupalveluista, kuten esim. Tinderistä. Ja tavallinen ulkonäkö ei ole "ehdoton ei". Niinkään en ole sanonut, vaikka toivoinkin muita "vaatimuksia" esittämättä, että toinen olisi yleisesti hyvännäköisenä pidetty ihminen. Mutta olet oikeassa, pääasia, että liekki roihahtaisi ja kiinnostus syttyisi. Eikä hyvännäköisyys tarkoita kaikille samaa. Sehän on subjektiivinen kokemus / makuasia, että ketä pitää hyvännäköisenä ja ketä taas ei.
Mun mielestä tämmösestä on turha ruveta vääntämään. Sä voit rauhassa dissata mun alkuperäisen tekstin, ehkä joku toinen tavoittaa mun sanoman paremmin ja suhtautuu siihen suopeammin.
Kaikkea hyvää sulle joka tapauksessa, toivottavasti säkin löydät rakkaan rinnallesi. Tai ehkä sulle sellainen on jo. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itse onneksi ole sairastunut mihinkään edellä mainittuun, mutta näin terveenäkään minua ei häiritsisi tuollaiset piirteet kumppanissa. N27
Vierailija kirjoitti:
En itse onneksi ole sairastunut mihinkään edellä mainittuun, mutta näin terveenäkään minua ei häiritsisi tuollaiset piirteet kumppanissa. N27
Kiva kuulla. Ap
Vierailija kirjoitti:
täällä kans yks,mutta ikää jo 53v. hankalaa on,kun asun myös pienellä paikkakunnalla,eikä tämän ikäistä taida kukaan enää huolia.
huoliihan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
täällä kans yks,mutta ikää jo 53v. hankalaa on,kun asun myös pienellä paikkakunnalla,eikä tämän ikäistä taida kukaan enää huolia.
huoliihan!
Hyvä lisäys. Piti nimittäin vastata tähän ihan samalla tavalla, unohtui. Koska todellakin, kyllä säkin (53v.) löydät vielä jonkun mukavan kumppanin itsellesi, vaikka välillä onkin epätoivoista. Se voi tapahtua nopeammin kuin arvaatkaan!
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Hoida itsesi ensin kuntoon?
Kiitos palautteesta. Et tainnut lukea mun viestin loppua, jossa otin esille myös tän näkökulman. Sitä toki yritän, mutta kuten sanoin, niin en näe asioita niin mustavalkoisena.
Itse olen jo luovuttanut, kun asun niin korvessa, eikä täällä tahdo terveetkään sinkut löytää puolisoita itelleen. Toivottavasti löydät etsimäsi.