Pitääkö olla huolissaan kun ekaluokkalainen ei vielä(kään) osaa lukea?
Marraskuu ja lukukausi lähestyy loppuaan. Lapsi lukee tavuja ja pieniä sanoja. Ei ole kiinnostunut yhtään ja välttelee koko aapista kun on niin vaikeaa. Loppuvuoden lapsi.
Pelkään, että putoaa kohta kelkasta ja muun luokan tahdista. Mitä voin tehdä asian edistämiseksi ja pitääkö kovasti jo huolestua?
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näitä on ja ei syytä erityiseen huoleen.
Lukee kuitenkin jo pikkusanoja ja siten hahmottaa järjestelmän. Ekalla luokalla hajonta on valtava.
Omalla luokallani on vielä täysin lukutaidottomia (tunnistavat kirjaimet kyllä) ja sitten lapsia, jotka omatoimisesti lukevat jo esiteineille suunnattuja kirjoja.
Onko matikka ok?
Matikka sujuu hyvin ja on itse siitä ihan eritavalla kiinnostunut.
Ap
Koettakaa lukea kotona yhdessä joka ilta.
Vierailija kirjoitti:
Koettakaa lukea kotona yhdessä joka ilta.
On luettu mutta turhauttaa lasta kun ei osaa. Arvailee ja tuskastuu, ilmiselvästi harmittaa kun ei vielä osaa. Mietin, että teenkö vain hallaa oppimiselle kun painostan lukemaan.
Ap
Jos laskut sujuvat, niin ainakaan ei ole kyse mistään laaja-alaisemmasta oppimishäiriöstä.
Juttele open kanssa. Dysleksia on mahdollinen, jos muuten kaikki sujuu, mutta lukemisen erityisvaikeutta.
Pitää. Normaali lapsi oppii lukemaan ennen koulua, ennen esikoulua. Ei ole normaalia, jos ei osaa lukea ensimmäisellä luokalla.
Mun lapsi oppi lukemaan oikeastaan vasta tokalla. Nyt luokkansa parhaimmistoa kutosella. Erityisen hyvä matikassa.
Mun esikoinen oppi lokakuun lopussa ekalla. Nyt on ysillä kaksikielisellä luokalla ja keskiarvo 9,6.
Pöh. Ei mitään syytä huoleen. Oma poikani on suurin piirtein samassa vaiheessa, lukee tavuja ja lyhyitä sanoja, mutta ei lukutaitoiseksi voi vielä sanoa parhaalla tahdollakaan. Joka päivä luetaan kotona noin 15 min. tavuviivakirjaa (kivoja saa kirjastosta, en kauheesti korjaile tai hoputa pojan tankatessa, vaan kehun vuolaasti että on ihana kuunnella hänen lukemistaan) tai tehdään open antamilla tavukorteilla harjoituksia. Jos on väsy ja kiukku niin vähemmän aikaa. Joka kerta saa harjoittelusta tarran ja kun on kymmenen tarraa on koossa niin saa jonkin palkinnon. Poika ei ole ainoa kirjainten kanssa takkuava luokallaan, vaan on tukiopetusryhmässä monta muutakin. En ole itse ollenkaan ymmärtänyt huolestua tästä, älä sinäkään!
Esikoispoikani oppi lukemaan viisivuotiaana ja kouluun mennessään luki ja kirjoitti siis täysin sujuvasti. Kuopuspoikani oppi lukemaan ekaluokan syksyn lopussa, kävi useamman kerran tukiopetuksessa. Se opettelu oli täyttä tervanjuontia, lapsi väänsi itkua ja kun läksynä oli vaikka aukeama läpi viisi kertaa, poika jaksoi kaksi. Sanoin tästä opettajalle ja tämä oli sitä mieltä, että ehdottomasti pitää lopettaa, jos lapsi ei vaan jaksa. Ja kun poika oppi, sanoi opettaja, että ihan aikataulussa oppi, ei mitään hätää. Tänä päivänä esikoinen ei halua lukea mitään ylimääräistä (äikän taidot ovat siihen nähden kyllä hyvät), kuopus lukee monisatasivuisia kirjoja. Itselleni lukemaan oppiminen oli alkuun työlästä, mutta kun opin, opin pian nopeaksi lukijaksi. Sittemmin opiskelin mm. suomen kieltä ja kirjallisuutta yliopistossa. Eli kauheasti ei kannata johtopäätöksiä tehdä :)
Ei meilläkään ekaluokkalainen vielä osaa varsinaisessa merkityksessä lukea, juurikin noita tavuja ja lyhyitä sanoja, tyyliin "susi"... Esikoinen taisi oppia lukemaan vähän ennen joulua. Jokainen omaan tahtiinsa.
Ei lue meilläkään mutta eiköhä sekin taito sieltä vielä tule.
OI! Kerrankin hyödyllinen ketju! Oon miettiny samaa asiaa, meillä luetaan kans tavuja ja lyhyitä, helppoja sanoja, välillä jotkut yksittäiset kirjaimet unohtuu. Matikka on taas vahva puoli, siinä on hyvä. Mutta loppuvuoden lapsi on myös. Ollaan nyt myös molemmat tsempattu että kotona harjotellaan joka päivä.
Ei lue meilläkään,mutta ei syytä huoleen.Ihan varmasti oppii,ennemmin tai myöhemmin.
Esikoinen oppi lukemaan ja kirjoittamaan samana päivänä jouluna, kuopus lukemaan marraskuussa ja kirjoittamaan tammikuussa.
Ei kannata painostaa lasta millään tavalla, jokainen oppii omalla ajallaan.
Lue itse lapselle ääneen kirjoja säännöllisesti, mieluusti joka ilta. Näin rutiini ja kiinnostus lukemista kohtaan kehittyy mutta ei tule turhautumista siitä, ettei se itseltä vielä ihan onnistu. Lainatkaa kirjastosta lasta kiinnostavia kirjoja ja ostakaa ainakin yksi kirja joululahjaksi, joku helppo ensilukemistoon kuuluva kirja.
Ei tarvitse vielä osata. Kevätlukukauden lopulla alkaisin kevyesti huolestua.
Osta kirja, jossa on jokin häntä kiinnostava aihe.
Varmasti myös lapsesi opettaja seuraa oppilaidensa tilannetta ja ilmoittaa, jos on tarvetta ryhtyä joihinkin erityistoimiin tai epäilee jotain poikkeavaa. Nykyään esim. lukihäiriöihin puututaan ihan eri tavalla kuin ennen. Vielä en näe tilanteessa mitään huolestuttavaa.
Kyllä näitä on ja ei syytä erityiseen huoleen.
Lukee kuitenkin jo pikkusanoja ja siten hahmottaa järjestelmän. Ekalla luokalla hajonta on valtava.
Omalla luokallani on vielä täysin lukutaidottomia (tunnistavat kirjaimet kyllä) ja sitten lapsia, jotka omatoimisesti lukevat jo esiteineille suunnattuja kirjoja.
Onko matikka ok?