En pääse yli ensirakkaudestani

Hän jätti minut silloin, kun olisin tarvinnut häntä eniten. Tein siis abortin. Päätös oli helppo ja siitä ei tullut mitään kiistelyä. Olisin kuitenkin toivonut, että olisin voinut puhua hänelle tai jotain. Sovimme kuitenkin viikon kuluttua tapahtuneesta, että olemme ystäviä. Sen jälkeen olemme tavanneet satunnaisesti, yleensä seksin merkeissä.

Rakastan häntä edelleen ja hän sanoo rakastavansa minua. Olen kysynyt onko yhteenpaluu mahdollinen, mutta hän sanoo ei. Haluan olla hänen elämässään mukana, vaikka sitten vain ystävänä. Ajatus toisesta ihmisestä kanssani oksettaa. Ajatus jostain toisesta hänen kanssaan oksettaa. Tuntuu että hänen läsnäolo tekee vain pahaa minulle, koska en pääse eroon ajatuksista ja fantasioista yhteisestä elämästä päässäni. Kuitenkaan en halua ettei hän ole elämässäni.