Miksei täällä voi olla tuollaista kiitospäivää. Suku yhdessä isossa talossa. Pelataan vähän jotain palloa siististi yliopistohupparit päällä...

Katsopas kun köyhillä suomalaisilla ei todellakaan ole varaa kiitospäivän kalkkunaan tässä rutiköyhässä maassa...

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni muuten tuntee kekriperinteitä? Nehän on olleet varsin riehakkaat juhlat syöminkeineen, juominkeineen ja taikauskoisine perinteineen ennen kuin kristinusko tuli ja kielsi moisen pakanallisuuden muuttaen sen hartaaksi pyhäinpäiväksi.

Minä tunnen. Kekri on kaikkea muuta kuin synkistelyä. Ja kekristähän alkoi piikojen ja renkien vuoden ainoa lomaviikko ja koko viikko meni heillä usein juhliessa. 

Kuka siellä jenkkilässä ne suorittavan portaan duunit tekee, jos kaikki käy yliopiston? Vai saako sellaisen hienon hupparin muutenkin?

Joulu tulla jollottaa.

Meillä on "kiitospäivä" n kerran kuukaudessa, koko perhe kokoontuu yhteen ja syödään pitkän kaavan mukaan. Lapset, heidän puolisonsa, lastenlapset. Ehkä 4 kertaa vuodessa mukana myös miniän siskon perhe ja vanhemmat, 3x ystäväperheet. 

Seuraavan kerran joulukuisena lauantaina, juhlitaan puurojuhlaa yhdessä kun kaikki eivät tule meille jouluna. 20 henkeä ainakin paikalla. Sitten jouluna ne ketkä paikalle pääsee.

Huisii kirjoitti:

1. Pitäisi olla suku

2. Pitäisi olla 1 iso talo

3. Pitäisi olla käynyt yliopiston, vai käykö vaan joku "muka yliopistohuppari" vaikka ei olisi käynyt yliopistoa? Ja itse olen käynyt yliopiston, mutta ei silti ole hupparia.. käykö haalari?

4. Pitäisi asua toisellapuolella maata vai matkustetaanko ensin toiselle puolelle, että saa ajaa tai lentää varta vasten toiselle puolelle?

Hankalaa. Kannatan joulua.

Tuossa oli hyviä pointteja.

1. Suomalaiset eivät nykyisin tunnu olevan kovin sukurakkaita. Eivät edes oman sukunsa suhteen saati sitten puolisonsa suvun suhteen. Joillain sukua ei edes ole eli on ainoa lapsi ja vanhemmat kuolleet eikä olla oltu tekemisissä tätien, setien ja serkkujen kanssa edes lapsenakaan. Ja sitten on niitä, joilla ei ole ollut kovin hyvät vanhemmat ja sen vuoksi ei olla väleissä lainkaan. Yhdysvalloissakin on aika paljon kaltoinkohdeltuja lapsia enkä tiedä, miten innoissaan nämä ovat viettämässä kiitospäivää vanhempiensa kanssa. Vai viettävätkö ollenkaan.

2. Suomalaiset asuvat ahtaasti. Ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa neliöistä, joita tarvitaan vain yhtenä päivänä vuodessa. Kuinka monen palstalaisenkaan kotoa löytyy esimerkiksi 12 hengen ruokapöytä? Veikkaan, että ei kovinkaan monelta. Ainakaan niiltä, jotka asuvat kerros- tai rivitaloissa. Jos jollain löytyykin iso talo, haluaako hän aina olla se, joka kutsuu, järjestää ja majoittaa? 

3. No tähän mun mielestä hupparin sijasta sopisi vaikka se "vappulakki", jonka nykyisin saa suoritettuaan minkä tahansa toisen asteen tai sitä ylemmän tutkinnon. 

4. Tuo tuskin olisi tarpeellista, mutta monet Suomessa eivät asu samalla paikkakunnalla kuin se, jolla olisi iso talo. Vähintään omalla autolla pitäisi tulla tai sitten junalla tai lentäen. Bensa maksaa, junaliput maksaa, lentoliput maksaa..... ja kun kaikki muukin eläminen maksaa, niin kuinka moni oikeasti haluaa yhden juhlapäivän vuoksi maksaa niin paljon?

Voi tsiis, tarvitsetko jonkun ulkomailta kopioidun merkkipäivän voidaksesi järjestää sukujuhlat?

Vierailija wrote:

Voi tsiis, tarvitsetko jonkun ulkomailta kopioidun merkkipäivän voidaksesi järjestää sukujuhlat?

Tunnelma on eri jos muutkin viettää

Näin Vaasan yliopiston hupparin yhden pojan päällä syksyllä 2015 ja tuolloin yliopistohuppari oli esilläkin jossain kaapissa. Ja montakohan opiskelijaa silloin näin syksyn mittaan?

Mutta ap voi vaikka vuokrata jonkin ison talon sukujuhlille. Hakekaa se 100v isomummokin mukaan. Ties vaikka onnistuisi nukkumaan pois suvun keskellä. Rahaa se tosin vaatii. Mutta voit sä hankkia ne hupparitkin kaikille. Hyviä pippaloita toivotan!

"Yliopistohupparit"?

Vierailija wrote:

Ap. Jos viittaat Yhdysvaltoihin, niin ei kiitos. Vastenmielistä, väkinäistä ja teennäistä pakkopullaa olla seurassa, jossa ei viihdy. 

Niin, Kiitospäivästä tulisi väkisinkin Halloween.

Haluaisin kans viettää Kiitospäivää. Voisin vaihtaa Halloweenin mieluusti siihen.

Nyt ei olla Yhdysvalloissa, jossa Kiitospäivää vietetään 1600-luvulla mantereelle tulleiden eurooppalaisten luoman perinteen mukaisesti. Suomessa on oma hyvä perinne, kekri, Halloween on täysin epäsuomalainen ja jenkkikulttuurista apinoitu. 

Suomessa suomalaiset perinteet eikä amerikkalaista hömppää ja roskaa! Juhlia voi järjestää sukulaisille ihan oman mielensä mukaan, jos haluaa.

Tommonen juhla ois kiva juttu, jos olet ns. nauttivalla puolella. Jos olet järjestävällä puolella (pahimmassa tapauksessa yksinäsi järjestämässä) niin ei kiva. 

Vierailija wrote:

Haluaisin kans viettää Kiitospäivää. Voisin vaihtaa Halloweenin mieluusti siihen.

Eikö ketään kiinnosta että Suomessa on omiakin juhlia? Ei halloween, ei pyhäinpäivä vaan kekri, tai marrasyö. Talvivarastot on täytetty, maailma on pimeimmillään ennen lunta, vainajat kulkee maan päällä, vanha vuosi on ohi, uusi tulossa, välissä 10 päivää kekrinrauhoja. Lomaa ja ruokaa ja juomaa. Hengähdetään viimein ja valmistaudutaan pitkään talveen. Ruokaa vainajille yöksi pöytään, juomaa niillekin jotka ei juo.

Toki tuntuu vieraalta kun perinne on katkennut, mutta vietä omalla tavallasi? Ymmärrän että jollekin muulle kolahtaa nuo yliopistohupparit paremmin :D

Ei oo isoja taloja eikä yliopistokoulutettuja riittävästi.

Vierailija wrote:

Suomessa on Suomen juhlat ja hyvä niin. Jokaisessa kultturissa juhlitaan omia juhlia. Aina voi toki keksiä uuden. Jostainhan ne perinteet alkaa. Olisimme voineet esimerkiksi keksiä jonkin uuden juhlan kun piinaava pandemia-aika loppui. Tai no, ei se kai vielä loppunut

Hirveä halloween ei kuulu Suomeen eikä kulttuurimme mitenkään. Haitallinen juhlatulokas joka pitäisi kitkeä pois, kokonaan.

Olisipa Suomessakin samanlainen into juhlia koko lokakuu spooky seasonia joka huipentuu halloweeniin. Ihana juhla jossa pimeän vuodenajan alkaminen otetaan lämpimästi vastaan. Tuodaan iloa muille ja itselle juhlimalla yhdessä lasten kanssa ilman viinalla läträystä. Olin kerran Bostonissa halloweenina ja silmäni aukesivat uudella tavalla tälle juhlalle. Kauniisti koristellut kaupunkitalojen etupihat joiden rapuilla ihmiset istuivat ja ohi kulkevat lapset vanhempineen toivottivat iloista juhlaa ja lapset saivat ottaa karkin tarjolla olevasta. Kukaan ei ottanut kuin sen yhden ja mitään kepposia ei tehty, koska taloihin joissa ei ollut koristeita tai valoja ei menty. Hyvin käyttäytyvät lapset ja selvinpäin olevat aikuiset. Maaginen tunnelma ja yhteisöllisyys ja ilo ja hauskuus. Lapsille syntyi hyviä muistoja. Amerikkalaiset osaavat ottaa juhlapyhistä ilon irti. 

Vierailija wrote:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsenäisyyspäivä?

 

Amerikassakin on itsenäisyyspäivä.

 

On, mutta juhlitaan eri tavalla, riehakkaasti. Suomalainen itsenäisyyspäivä on enemmän tuollainen rauhallisempi syödään hyvin -juhla.

Yhdysvalloissa itsenäisyyspäivä on tunnetusti heinäkuun 4. päivänä keskellä kesää kun taas Suomen itsenäisyyspäivä on joulukuun 6. päivänä normaalisti hyvin talvisessa tai vähintäänkin räntäsateisessa säässä. Juhannus on suomalaisille railakkaampi ja vapaamuotoinen juhla, jotta taas amerikkalaiset eivät juhlia mitenkään erityisesti.

Puolison suvulla on tapana silloin tällöin, ehkä parin vuoden välein, järjestää isot sukulaiskekkerit ilman mitään juhlaa tai sankaria. Vuokrataan iso tila, pitopalvelusta hyvät ruoat ja kahvit. Kaikki osallistujat maksaa osansa. Nuoriso notkuu rannassa, innokkaimmat viihdyttää pienempää väkeä palloillen tms. pelaillen, mummot istuu keinuissa höpöttämässä ja ihailemassa lastenlapsia jne. Ihan hauska tapa. Kahveille kaikki halukkaat saavat leipoa mitä haluavat jos haluavat, niin pääsee mummot kuitenkin toteuttamaan itseään myös juhlien järjestämisessä ilman liikoja paineita.