Miten voi unohtaa unelman mitä ei voi ikinä saavuttaa?
Mulla on unelma mikä ei voi enää toteutua. Ongelma on siinä miten pystyn luopumaan henkisesti tuosta unelmasta?
En halua katkeroitua, mutta tiedän että joudun tekemään töitä sen eteen, että noin ei käy. Eli mistä aloitan? Miten rupeen työstämään unelmasta luopumista?
Kommentit (8)
Mulla on parikin sellaista unelmaa. Toisen sain mutta menetin sen. Se on joka päivä mielessä vaikka siitä on monta vuotta. Tuntuu mahdottomalta enää saada sitä. Todella katkeroittavaa. Olen yrittänyt löytää uusis unelmia ja kiitollisuuden aiheita nyky hetkestä. Mietin mikä voisi olla huonommin. Välillä on parempia päiviä... suututtaa ja masentaa usein.
Riippuu varmaan vähän unelmasta, sillä vaikkei Kuuhun pääsisikään, niin silti voi saada iloita tähdistä ja tähtien loisteesta. - Mutta joo vertaistukeni teille, jotka olette joutuneet luopumaan unelmistamme; ehkä joku (luoja, kohtalo, tai sattuma kenties onni yht kaikkimikä lie) tiesi paremmin ja halusi tai haluaa estää meitä koskaan saavuttamansta unelmaamme vaikka sekään ei estäne meitä jatkamasta unelmointiamme, vaikka muuten jatkaisimme elämäämme ja hyväksyisimme unelmamme vain unelmana ja haaveena.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on parikin sellaista unelmaa. Toisen sain mutta menetin sen. Se on joka päivä mielessä vaikka siitä on monta vuotta. Tuntuu mahdottomalta enää saada sitä. Todella katkeroittavaa. Olen yrittänyt löytää uusis unelmia ja kiitollisuuden aiheita nyky hetkestä. Mietin mikä voisi olla huonommin. Välillä on parempia päiviä... suututtaa ja masentaa usein.
Tsemppiä sulle. Ap
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan vähän unelmasta, sillä vaikkei Kuuhun pääsisikään, niin silti voi saada iloita tähdistä ja tähtien loisteesta. - Mutta joo vertaistukeni teille, jotka olette joutuneet luopumaan unelmistamme; ehkä joku (luoja, kohtalo, tai sattuma kenties onni yht kaikkimikä lie) tiesi paremmin ja halusi tai haluaa estää meitä koskaan saavuttamansta unelmaamme vaikka sekään ei estäne meitä jatkamasta unelmointiamme, vaikka muuten jatkaisimme elämäämme ja hyväksyisimme unelmamme vain unelmana ja haaveena.
Ihanasti sanottu, kiitos. Ap
Älä tukahduta tunteitasi, jotka liittyvät unelmastasi luopumiseen, vaikka niiden läpikäyminen olisikin vaikeaa.. Oot ehkä vihainen siitä, ettei unelmasi toteutunut? Se on täysin normaali reaktio, kun joutuu luopumaan jostain itselle tärkeästä.. Löydä oma tapasi ilmaista vihaa, pettymystä - mulla auttaa raskas liikunta.. Vihan takana taas on usein suru. Sure tämä menetyksesi.. Itse suren itkemällä, puhumalla jollekin, kirjoittamalla, maalaamalla.. Kunnioita tunteitasi, ne on tärkeitä! Sitten vähitellen ala ohjata huomiotasi asioihin, jotka ovat hyvin elämässäsi. Ole kiitollinen siitä, että olet yhä elossa. Että voit luoda uusia unelmia! Unelmia, jotka OVAT vielä mahdollisia.. :)))
Vierailija kirjoitti:
Älä tukahduta tunteitasi, jotka liittyvät unelmastasi luopumiseen, vaikka niiden läpikäyminen olisikin vaikeaa.. Oot ehkä vihainen siitä, ettei unelmasi toteutunut? Se on täysin normaali reaktio, kun joutuu luopumaan jostain itselle tärkeästä.. Löydä oma tapasi ilmaista vihaa, pettymystä - mulla auttaa raskas liikunta.. Vihan takana taas on usein suru. Sure tämä menetyksesi.. Itse suren itkemällä, puhumalla jollekin, kirjoittamalla, maalaamalla.. Kunnioita tunteitasi, ne on tärkeitä! Sitten vähitellen ala ohjata huomiotasi asioihin, jotka ovat hyvin elämässäsi. Ole kiitollinen siitä, että olet yhä elossa. Että voit luoda uusia unelmia! Unelmia, jotka OVAT vielä mahdollisia.. :)))
Kiitos vastauksesta.
Mulla on aina ollut tuo ongelma, että en osaa olla vihainen. Itkenyt olen paljonkin, mutta oon jäänyt tuohon suruvaiheeseen junnaamaan. Täytyy yrittää ruveta keskittymään siihen mitkä asiat on hyvin. Jos sitä kautta pääsis eteenpäin:)
Määkin kaipaisin apua samaan juttuun.