Olen totaalisen kyllästynyt elämääni
Parisuhde on pystyyn kuollut, työ tuntuu merkityksettömälle ja tuntuu vievan liian suuren osan ajasta. Mulla ei oikein ikinä ole mahdollisuutta tavata ystäviä tai harrastaa mitään. Ei paljon kiinnostakaan, iltaisin vain väsyttää ja roikun netissä. Kaikki haaveet on vähin erin kariseet minusta, tulevaisuudessa odottaa.. ei mitään. Elämä tuntuu turhalta. Lasten takia jaksaa yrittää näyttää pirteää naamaa. Tunnen olevani umpikujassa. Mitä tässä voi enää tehdä?
Huoh.
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Sama. Paitsi että olen niin loppu että huusin (kovaa) tänään kipeälle lapselle.
Pinna on mullakin kireällä jatkuvasti. Jos ei olisi lapsia häipyisin jonnekin kauas piiiiitkälle lepolomalle.
Tehkää lisää niitä lapsia. Onko yllätys että varaa, energiaa tai aikaa ei riitä omaan elämään, harrastuksiin ja unelmien toteutukseen enää sen jälkeen kun on noita räähkiä vääntäny?
Niin mäkin olen jotenkin ihan loppu.. ei lapsia (onneksi). Oon miettinyt et voikohan tää olo jotenkin johtua syksystä. Mistään ei oikein jaksa innostua, ihmisten kanssa ei jaksa jutella mitään kun ei oikein edes tiedä mistä puhuisi. Tuntuu että suoritan vain pakolliset asiat jollakin rutiinilla.
Sama. Paitsi että olen niin loppu että huusin (kovaa) tänään kipeälle lapselle.