Lue keskustelun säännöt.
Olenko liian tiukka kasvattaja?
19.11.2017 |
Äitini mielestä pidän 3 vuotiaalla lapsellani liian kovaa kuria ja vaadin liikaa. Olen nyt alkanut pelkäämään että onko todella näin?
Esimerkkinä; ei huudeta kotona eikä muuallakaan. Meillä on vauva joka pelkää kovaa ääntä ja itsekkään en jaksa kuunnella huutoa. Kädet pestään kun tullaan ulkoa. Itse pukee kun pyydetään. Jos ei pue, lasken viiteen ja haen lapsen ja puen itse vaikka väkisin. Tätä ennen olen toki kehoittanut pukeutumaan pariin kertaan. Ravintolassa istutaan pöydässä, ei puhuta kovaan ääneen eikä häiritä muita. Tarjoilijaa kiitetään. Tarrakirjaa katselee kun ruoka on syöty mutta pöydästä ei poistuta ennen Juin muutkin lähtee (ellei ole leikkipaikka mutta harvemmin on). Sama kotona. Kaikkea ruokaa maistetaan mutta kaikkea ei tarvitse syödä. Lelut siivoaa itse illalla tai leikin päätteeksi. Auttaa tiskien laitossa koneeseen ja koneesta ottamisessa. Auttaa muutenkin siivoamisessa. Kaupassa saa valita yhden vanukkaat tai jogurtin kärryyn, muuten antaa minun päättää ostokset.
Raivokohtauksessa menee huoneeseensa rauhoittumaan ja jutellaan kun on rauhoittunut. Tällä lapsella ei sylissä pitäminen ole vaihtoehto, raivoaa vaan enemmän uhmakohtauksessa. Samoin jos jään huoneeseen.
Mielestäni meillä arki on ihan kivaa ja vaivatonta. Lapsi yleensä käyttäytyy hyvin. Uhmaikä oli parivuotiaana aika raju jolloin otettiin kovemmat rajat käyttöön ja näillä ollaan menty. Kaupassakin olen huomannut, että ihmiset jää katsomaan jos komennan lasta. En huuda, mutta saatan sanoa tiukasti "käyttäydy kunnolla tai lähdemme kotiin heti". Onko tämäkin väärin?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Ei nuo teidän säännöt ole tiukkoja, paitsi ehkä kotona lapsen istuttaminen ruokapöydässä vielä senkin jälkeen, kun hän jo on syönyt, sen motiivia en ymmärrä.
Mutta olennaisin kysymys, josta et varsinaisesti kertonut, on miten panet säännöt TOIMEEN.
Uhkaileminen, nalkutus, fyysinen väkisin pakottaminen ja henkinen nujertaminen jatkuvan moittimisen jne. kautta ovat väärin.
Minusta kannattaa miettiä noin yleisesti ottaen aina sitä, onko jokin sääntö oikeasti tarpeen lapsen ja perheen hyvinvoinnin takia, vai onko se sääntö vanhentunut ja olemassa lähinnä siksi, että olet sellaisen sattunut laatimaan, ja kuvittelet, että sen poistaminen olisi lommo auktoriteetillesi.
Ego siinä hajoaa, jos ei määräile pientä tonttuaan aamusta iltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta olennaisin kysymys, josta et varsinaisesti kertonut, on miten panet säännöt TOIMEEN.
Uhkaileminen, nalkutus, fyysinen väkisin pakottaminen ja henkinen nujertaminen jatkuvan moittimisen jne. kautta ovat väärin.
No ap? Uskallatko paljastaa? Sortaja sä kuitenkin olet, ei kukaan noin pieni lapsi luonnostaan suostu tuollaiseen pompottamiseen.
Hyvää kasvatusta. Muiden pitäisi ottaa oppia sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta olennaisin kysymys, josta et varsinaisesti kertonut, on miten panet säännöt TOIMEEN.
Uhkaileminen, nalkutus, fyysinen väkisin pakottaminen ja henkinen nujertaminen jatkuvan moittimisen jne. kautta ovat väärin.
No ap? Uskallatko paljastaa? Sortaja sä kuitenkin olet, ei kukaan noin pieni lapsi luonnostaan suostu tuollaiseen pompottamiseen.
Onko tämä ap:n teksti osunut jotenkin sun tunteisiin kun jankutat jatkuvasti jostain sortamisesta? Sama ja yksi kirjoittaja.
Vierailija kirjoitti:
Sallitko lapselle ollenkaan negatiivisten tunteiden ilmaisua vai jätätkö hänet selviämään niissä tilanteissa, kun sellaista ilmenee, yksin? Veikkaan, että jos näin toimit, se tulee jossain vaiheessa lapsen elämään näkymään. Oppii peittämään negatiiviset tunteensa tullakseen hyväksytyksi ja kun tätä tapahtuu tarpeeksi kauan ->masennus.
Yritän sanoittaa lapsen tunteita tyyliin "nyt sinua kiukuttaa kovasti" jne. Hyväksyn kyllä kaikki tunteet mutta turhaa kiukuttelua minun on kyllä vaikea sietää. En yritä olla mikään sortaja ja tyranni niinkun joku/jotkut täällä väittää. Kuten totesin, uhmaikä oli aika raju ja näillä rutiineilla ja rajoilla yritämme välttää ainaista vääntöä asioista. Lapsemme on temperamenttinen ja uhmakohtaukset kovaa huutoa vaikka niitä harvemmin enää tulee. Mummo on tosi lepsu ja hänen kanssaan vääntää enemmän monista asioista.
Huutokohtauksen jälkeen otan lapsen syliin ja puhumme tilanteen läpi. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta olennaisin kysymys, josta et varsinaisesti kertonut, on miten panet säännöt TOIMEEN.
Uhkaileminen, nalkutus, fyysinen väkisin pakottaminen ja henkinen nujertaminen jatkuvan moittimisen jne. kautta ovat väärin.
No ap? Uskallatko paljastaa? Sortaja sä kuitenkin olet, ei kukaan noin pieni lapsi luonnostaan suostu tuollaiseen pompottamiseen.
Onko tämä ap:n teksti osunut jotenkin sun tunteisiin kun jankutat jatkuvasti jostain sortamisesta? Sama ja yksi kirjoittaja.
Tietenkin, pienen sorrosta kärsivän lapsen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta olennaisin kysymys, josta et varsinaisesti kertonut, on miten panet säännöt TOIMEEN.
Uhkaileminen, nalkutus, fyysinen väkisin pakottaminen ja henkinen nujertaminen jatkuvan moittimisen jne. kautta ovat väärin.
No ap? Uskallatko paljastaa? Sortaja sä kuitenkin olet, ei kukaan noin pieni lapsi luonnostaan suostu tuollaiseen pompottamiseen.
Onko tämä ap:n teksti osunut jotenkin sun tunteisiin kun jankutat jatkuvasti jostain sortamisesta? Sama ja yksi kirjoittaja.
Tietenkin, pienen sorrosta kärsivän lapsen puolesta.
Mikä kuvailemistani asioista on sortoa? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta olennaisin kysymys, josta et varsinaisesti kertonut, on miten panet säännöt TOIMEEN.
Uhkaileminen, nalkutus, fyysinen väkisin pakottaminen ja henkinen nujertaminen jatkuvan moittimisen jne. kautta ovat väärin.
No ap? Uskallatko paljastaa? Sortaja sä kuitenkin olet, ei kukaan noin pieni lapsi luonnostaan suostu tuollaiseen pompottamiseen.
Onko tämä ap:n teksti osunut jotenkin sun tunteisiin kun jankutat jatkuvasti jostain sortamisesta? Sama ja yksi kirjoittaja.
Tietenkin, pienen sorrosta kärsivän lapsen puolesta.
Mikä kuvailemistani asioista on sortoa? Ap
Vaikea sanoa, kun et avannut metodejasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta olennaisin kysymys, josta et varsinaisesti kertonut, on miten panet säännöt TOIMEEN.
Uhkaileminen, nalkutus, fyysinen väkisin pakottaminen ja henkinen nujertaminen jatkuvan moittimisen jne. kautta ovat väärin.
No ap? Uskallatko paljastaa? Sortaja sä kuitenkin olet, ei kukaan noin pieni lapsi luonnostaan suostu tuollaiseen pompottamiseen.
Onko tämä ap:n teksti osunut jotenkin sun tunteisiin kun jankutat jatkuvasti jostain sortamisesta? Sama ja yksi kirjoittaja.
Tämä on äitihullun tuotoksia. Kyllästyi yksinpuheluunsa omassa ketjussaan ja tunkee nyt pilaamaan kaikkien muiden kejuja sortokommenteillaan. Idiootti kun on.
Ne on varmaan ne keinot, joista mummi on huolissaan. Kuulostaa ihan luonnottomalta, että lapsi on pieni aikuinen mitä 3-vuotiaana.