Onko se kateutta jos tuntee olevansa huonompi kuin muut?
Vertaan itseäni helposti muihin. Muut pystyy tekemään töitä, opiskelemaan ja elämään perhe-elämää ja multa se opiskelu pelkästään vie kaiken energian. Tunnen siis olevani huonompi kuin nämä henkilöt, koska pystyn vähempään. Olenko siis kateellinen näille tehokkaammille ihmisille? Eräs ihminen vain väitti, että olisin ja jäin pohtimaan asiaa.
Kommentit (9)
Ei ole. Se on huonommuudentunnetta.
Kateus on sitä, että haluaa varastaa tai tuhota toiselta sen hyvän, jonka haluaa itselleen. Tuo on kateuden perusmääritelmä.
Kuulostaa siltä, että et ole kateellinen mutta ehkä sinulla on heikko itsetunto. Ihmisillä on erilaiset voimavarat tehdä asioita johtuen monesta syystä. Älä vertaa omaa elämäntilannettasi muihin, vaikka se olisikin vaikeaa; moni sortuu vertailuun ja se vaan saa oman olon huonommaksi. Keskity omaan elämääsi ja siihen mitä teet. Olet samanarvoinen kuin muut.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Se on huonommuudentunnetta.
Niin mä sen itsekin näen. En jotenkin koe kadehtivani heitä, vaan olen pettynyt itseeni, koska selviydyn elämästä itse niin heikosti ja kohtaamani ihmiset pystyvät vaikka mihin.
Ei muut pysty "vaikka mihin". Aika moni tosin osaa elää oman jaksamisen rajoissa tuntematta siitä huonommuutta. Ethän sä oikeasti välttämättä tiedä mitä kenelläkin on menossa ja se pinta voi näyttää eriltä. Mieti vaikka mikä on sulle oikeasti tärkeätä ja keskity niihin asioihin? Vertailua muihin kannattaa myös välttää, keskity itseesi.
Vierailija kirjoitti:
Kateus on sitä, että haluaa varastaa tai tuhota toiselta sen hyvän, jonka haluaa itselleen. Tuo on kateuden perusmääritelmä.
Kuulostaa siltä, että et ole kateellinen mutta ehkä sinulla on heikko itsetunto. Ihmisillä on erilaiset voimavarat tehdä asioita johtuen monesta syystä. Älä vertaa omaa elämäntilannettasi muihin, vaikka se olisikin vaikeaa; moni sortuu vertailuun ja se vaan saa oman olon huonommaksi. Keskity omaan elämääsi ja siihen mitä teet. Olet samanarvoinen kuin muut.
En halua mitään heiltä pois. Haluaisin vain itsekin onnistua. Tai halusin aikaisemmin. Elämäntilanteeni on ollut vuosia jo säälittävä ja itsetuntoni heikko ja en tiedä kannattaako minun enää edes unelmoida mistään "paremmasta" tai "tavallisesta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Se on huonommuudentunnetta.
Niin mä sen itsekin näen. En jotenkin koe kadehtivani heitä, vaan olen pettynyt itseeni, koska selviydyn elämästä itse niin heikosti ja kohtaamani ihmiset pystyvät vaikka mihin.
Ehkä se aika tulee vielä sinullekin, että pystyt enempään tai olemaan tehokkaampi. Mene nyt pienin askelin ja tee se, mihin tämän hetkiset voimavarat riittää. Älä ressaa liikaa. :)
Vierailija kirjoitti:
Ei muut pysty "vaikka mihin". Aika moni tosin osaa elää oman jaksamisen rajoissa tuntematta siitä huonommuutta. Ethän sä oikeasti välttämättä tiedä mitä kenelläkin on menossa ja se pinta voi näyttää eriltä. Mieti vaikka mikä on sulle oikeasti tärkeätä ja keskity niihin asioihin? Vertailua muihin kannattaa myös välttää, keskity itseesi.
Olet oikeassa, että muihin ei kannattaisi verrata itseään, mutta en saa sitä lopetettua. Ymmärrän myös sen, että koskaan ei tiedä, mitä muiden ihmisten kulissien takana tapahtuu. Mä en enää tiedä mikä mulle on tärkeää, niin en tiedä mihin keskittyisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Se on huonommuudentunnetta.
Niin mä sen itsekin näen. En jotenkin koe kadehtivani heitä, vaan olen pettynyt itseeni, koska selviydyn elämästä itse niin heikosti ja kohtaamani ihmiset pystyvät vaikka mihin.
Ehkä se aika tulee vielä sinullekin, että pystyt enempään tai olemaan tehokkaampi. Mene nyt pienin askelin ja tee se, mihin tämän hetkiset voimavarat riittää. Älä ressaa liikaa. :)
Toivon, että näin tapahtuu. Ehkä huomenna on taas aurinkoisempi päivä.
Ei ne ole yksi yhteen. Olisihan se luonnollista olla kateellinen, itse ainakin olen kateellinen jos jollain on joku oleellinen asia kunnossa ja minulla ei.