Kunpa internettiä ei olisi olemassa
Vielä 15 vuotta sitten piti oikeasti lähteä ulos näkemään kavereita, silloin ei suurin osa vielä ollut netissä kuin hyvin satunnaisesti. Luullaan että netissä kirjoittaminen korvaa oikean ihmiskontaktin. Olen itse 30-vuotias, ja kuuntelen kateellisena 50-vuotiaan kaverini kertomuksia siitä, miten kavereiden kanssa oikeasti istuttiin baareissa, tutustuttiin ihmisiin, juteltiin oikeasti ja pidettiin hauskaa. Nykyään baariin menemisen ainoa syy on se, että sieltä saa alkoholia. Ennen ei jäänyt niin helposti kotiin jumiin, ellei ollut erityisen yksin viihtyvä persoona. Silloinkin oli tottakai tekemistä kotona, videopelit, telkkari, videot, musiikki, tietokoneen näpertely, mutta se oli lähinnä yksin puuhastelua, kun ei oteta huomioon varhaisia nörttejä.
Olen itsekin täysin koukussa nettiin, mutta herännyt miettimään että mitä se minulle lopulta antaa. Mulla ei ole mitään syytä olla jatkuvasti tietoinen kaikista maailman uutisista, varsinkin kun niistä suurin osa on negatiivisia. Ennenkin tapahtui hirveästi pahaa, mutta sitä ei tuutattu jatkuvasti päin näköä. Sosiaalisessa mediassa on kiva selata muiden ihmisten ajatuksia, mutta niistäkin suurin osa on negatiivista, vihaista, tai tyhjänpäiväistä höttöä. Tykkään siitä että saan kännykällä hetkessä tietää sään, bussiaikataulut, aukioloajat, reittiohjeet, siirrettyä rahaa ja kysyttyä mieheltä että haluaako hän jotain kaupasta. Muuten toivon jotain kyberydintuhoa, joka lopettaisi netin kokonaan. Silloin olisi pakotettu keskittymään asioihin, tekemään jotain muuta kuin lukemaan ja katsomaan jatkuvaa turhaa tietoa. Kävisin varmaan paikoissa, lukisin, soittaisin, kuuntelisin musiikkia ja katselisin elokuvia tarkemmin. Oon vaan täysin koukussa tähän enkä pysty lopettamaan netin käyttöä kun se on niin kytköksissä kaikkeen kanssakäymiseen ihmisten ja yhteiskunnan kanssa.
Pahoittelut sekavasta tekstistä, olen vaan jotenkin todella väsynyt tähän tilanteeseen. Tuntuu kuin olisin alkoholisti, joka joutuu joka päivä menemään kaupassa kaljahyllyn ohi, ja jonka koko elinpiiri on täynnä joko alkoholisteja tai kohtuukäyttäjiä.
Kommentit (26)
Netti on myös syy siihen, miksi nykyään on niin paljon syrjäytymistä ja sosiaalisilta taidoilta puutteellisia ihmisiä, varsinkin nuoria miehiä. Ei ole läheskään niin paljoa fyysisiä sosiaalisia kontakteja kuin jopa edellisellä sukupolvella. Ei teksti voi mitenkään korvata ihmisen kanssa puhumista, vaikka lukisi tuhat pua-opasta ja katsoisi tuhat videota, ei silti voi oppia sosiaalisia taitoja normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
No mulle autistina internet avasi aivan uuden maailman ja hankin sen meidän pikkukylässä ensimmäisten joukossa silloin kun siihen tuli mahdollisuus. :)
Olin itsekin koulussani ainut joka käytti nettiä aktiivisesti, olin outo ja kiusattu nuori ja oli aivan käsittämättömän ihanaa kun sitä kautta sai kavereita, juttuseuraa ja pääsi tavallaan pakenemaan todellisuutta. Jälkeenpäin katsottuna näen paljon samankaltaisuutta esim. siinä, että olisin päätynyt johonkin huumeporukoihin. En onneksi syrjäytynyt täysin, mulla on ystäviä, avioliitto, harrastuksia ja työpaikka, mutta jos en olisi saanut esim. poikaystävää lukiossa, olisin syrjäytynyt, masentunut, jämähtänyt nettiin ja tullut katkeraksi ihmisille, kun he eivät ymmärrä minua.
^ Aivan, mutta minulle autistina internet on helpompi sosiaalinen maailma. Ja vaikka olen käyttänyt internettiä vuosikymmeniä niin en ole feisbuukissa. :)
Vierailija kirjoitti:
Netti on myös syy siihen, miksi nykyään on niin paljon syrjäytymistä ja sosiaalisilta taidoilta puutteellisia ihmisiä, varsinkin nuoria miehiä. Ei ole läheskään niin paljoa fyysisiä sosiaalisia kontakteja kuin jopa edellisellä sukupolvella. Ei teksti voi mitenkään korvata ihmisen kanssa puhumista, vaikka lukisi tuhat pua-opasta ja katsoisi tuhat videota, ei silti voi oppia sosiaalisia taitoja normaalisti.
Kyllä netti koukuttaa meitä varttuneempiakin. Olin melkein kolmekymppinen ennen kuin netti alkoi tarkoittaa minulle muutakin kuin sähköpostia. Sosiaaliset taidot jäivät minulta oppimatta ihan muista syistä.
Vierailija kirjoitti:
^ Aivan, mutta minulle autistina internet on helpompi sosiaalinen maailma. Ja vaikka olen käyttänyt internettiä vuosikymmeniä niin en ole feisbuukissa. :)
Olen itsekin neurokirjolainen, ja netti on minullekin paljon helpompi sosiaalinen maailma. Olen vaan huomannut että se lopulta pahentaa tilannetta, kun ei tarvitse edes yrittää. Sosiaaliset tilanteet menevät aina vaan vaikeammaksi, väsyn ja ahdistun vuosi vuodelta nopeammin ihmisten kanssa fyysisesti hengailuun, kun nykyään sitä voi tehdä aina vaan erilaisimmilla tavoilla netin kautta. Ei kai siinä ole mitään järkeä että koko maailma passivoituu, mutta sentään autisteilla on helpompaa.
Onneksi on, on vertaistukiryhmiä ym. Ja helpottaahan se nyt monia asioita ihan tajuttomasti. Ja voi löytää vaikka ihastuksensa kuvan... Ja joku voi siirtää rahaa tililleni vaikka keskellä yötä, jos tulisi akuutti tarve.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi on, on vertaistukiryhmiä ym. Ja helpottaahan se nyt monia asioita ihan tajuttomasti. Ja voi löytää vaikka ihastuksensa kuvan... Ja joku voi siirtää rahaa tililleni vaikka keskellä yötä, jos tulisi akuutti tarve.
Joo, jos netti oikeasti kaatuisi, se olisi aivan hirveää. Kyllä nykyään on paljon helpompaa ja turvallisempaa netin ansiosta. Kun vaan oppisi jättämään kaiken turhan siitä pois! Tästä valittaminen av:lla on kyllä sama kun röökiä imeskellen valittaisi että se keuhkosyöpä on kyllä kamala asia ja haiseepa tämä pahalle...
^^ Ei kai nyt sentään koko maailma ole passivoitumassa, mutta jos joku lähtisi ajamaan kieltoa internetille niin ei ota huomioon mitä se merkitsisi autisteille. Joillekin internet on itsensä esittelyä, mutta ei kaikille.
Internet meni piloille silloin kun "normaalit" ihmiset valtasivat sen.
- syrjäytynyt 31 v.
Kyllä sinne baariin mennään vieläkin. Sori, jos kukaan ei halua lähteä seuraksesi tai viettää aikaa kanssasi niin vika ei ole kyllä netissä.
Luojan kiitos internetistä. Olisin neitsyt ilman sitä!
^ Niin meni piloille. :) Normaalit alkoivat jakaa kuvia p*erseestään ja pärstästään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinne baariin mennään vieläkin. Sori, jos kukaan ei halua lähteä seuraksesi tai viettää aikaa kanssasi niin vika ei ole kyllä netissä.
Siis mulla on kyllä ihan ystäviä, joiden kanssa käydään baarissa ja muuallakin. Se on vaan niin hirveän erilaista nykyään. Ennen soitettiin että nähdään kuppilassa, siellä oli muitakin kavereita ja tuttuja istuskelemassa, saattoi vaikka mennä muuten vaan käymään ja siellä oli lähes aina tuttuja. Nykyään pitää erikseen sopia, että menen tämän henkilön kanssa tällöin baariin x ja olen siellä vain hänen kanssaan. Se on sovittu tapahtuma, eikä vaan muuten vaan hengailua, minkä paikan sosiaalinen media on ottanut.
Vierailija kirjoitti:
Internet meni piloille silloin kun "normaalit" ihmiset valtasivat sen.
- syrjäytynyt 31 v.
Todellakin, esim. laudat olivat ihan erilaisia ennen kuin joka ikinen trollaava kakara ja sekopää tajusi mennä sinne postailemaan. Jopa AV oli parempi ennen kuin ihmismassat tajusivat foorumit. Ennen meillä netissä hengaajilla oli kaikilla jotain yhteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinne baariin mennään vieläkin. Sori, jos kukaan ei halua lähteä seuraksesi tai viettää aikaa kanssasi niin vika ei ole kyllä netissä.
Siis mulla on kyllä ihan ystäviä, joiden kanssa käydään baarissa ja muuallakin. Se on vaan niin hirveän erilaista nykyään. Ennen soitettiin että nähdään kuppilassa, siellä oli muitakin kavereita ja tuttuja istuskelemassa, saattoi vaikka mennä muuten vaan käymään ja siellä oli lähes aina tuttuja. Nykyään pitää erikseen sopia, että menen tämän henkilön kanssa tällöin baariin x ja olen siellä vain hänen kanssaan. Se on sovittu tapahtuma, eikä vaan muuten vaan hengailua, minkä paikan sosiaalinen media on ottanut.
Pitääkö? Kyllä meillä ainakin noi joukkohengailut baarissa on vielä ihan yleisiä. Tosin nyt ei soiteta vaan laitetaan whatsapissa viestiä että "haluatko lähteä perjantaina baariin mun ja Pirkon kanssa, sinne tulee myöhemmin varmaan myös Pirjo, Pirkitta ja niiden kavereita".
Netistä on sekä hyötyä että haittaa. Kun olin ala-asteella, ei nettiä juuri kellään ollut kotona, ja kun se alkoi yleistymään, se oli aluksi hidas ja kallis. Ja modeemi oli samassa linjassa puhelimen kanssa, joten molempia ei voinut käyttää yhtä aikaa. Jos sivulla oli kuvia, niiden latautuminen kesti minuutteja. Näiden takia koneella oltiin vähän selaamassa nettiä, muu aika leikittiin ulkona jos sää salli (jos ei sallinut, leikittiin sisällä). Nykylapset ei hirveästi ulkona näy leikkivän (paitsi esikoululaiset), aina nenä kännyssä, tietokoneessa tai tabletissa, ja kavereita tavataan netissä eikä kasvokkain (juu, me naapuruston lapset kokoonnuttiin jonkun pihalle tai vastaavalle alueelle leikkimään ja myös juttelemaan). Toisaalta myös netissä törmää asioihin mihin meidän ikäpolvi ei tuolloin oikein törmännyt (ellei löytänyt isän tai isoveljen ”kätköä”.
Hyötyä taas on lisääntynyt tiedon määrä, enää ei tarvi kipittää kirjastoon tai etsiä tietosanakirjaa, jos halusi tietää mitä jokin asia on. Ja vertaistukea on moniin sairauksiin saatavilla helposti eri nettipalstoilta tai FB:n ryhmistä. Lisäksi tosiaan he, jotka eivät jostain syystä voi lähteä kotoaan, voivat tilata tuotteita kotiovelle ja keskustella muiden ihmisten kanssa. Kielitaitokin paranee kun pyörii ulkomaisilla foorumeilla.
Minä istuin kyllä koneella lapsuuteni, vaikkei ollut edes internettiä vielä. Olin kai niin epäsosiaalinen autisti, ettei se ulkomaailma kiinnostanut siinämäärin kuin tietokonepelit. Tässä nyt nykyään kerätään sitten sitä satoa.
Vierailija kirjoitti:
Netistä on sekä hyötyä että haittaa. Kun olin ala-asteella, ei nettiä juuri kellään ollut kotona, ja kun se alkoi yleistymään, se oli aluksi hidas ja kallis. Ja modeemi oli samassa linjassa puhelimen kanssa, joten molempia ei voinut käyttää yhtä aikaa. Jos sivulla oli kuvia, niiden latautuminen kesti minuutteja. Näiden takia koneella oltiin vähän selaamassa nettiä, muu aika leikittiin ulkona jos sää salli (jos ei sallinut, leikittiin sisällä). Nykylapset ei hirveästi ulkona näy leikkivän (paitsi esikoululaiset), aina nenä kännyssä, tietokoneessa tai tabletissa, ja kavereita tavataan netissä eikä kasvokkain (juu, me naapuruston lapset kokoonnuttiin jonkun pihalle tai vastaavalle alueelle leikkimään ja myös juttelemaan). Toisaalta myös netissä törmää asioihin mihin meidän ikäpolvi ei tuolloin oikein törmännyt (ellei löytänyt isän tai isoveljen ”kätköä”.
Hyötyä taas on lisääntynyt tiedon määrä, enää ei tarvi kipittää kirjastoon tai etsiä tietosanakirjaa, jos halusi tietää mitä jokin asia on. Ja vertaistukea on moniin sairauksiin saatavilla helposti eri nettipalstoilta tai FB:n ryhmistä. Lisäksi tosiaan he, jotka eivät jostain syystä voi lähteä kotoaan, voivat tilata tuotteita kotiovelle ja keskustella muiden ihmisten kanssa. Kielitaitokin paranee kun pyörii ulkomaisilla foorumeilla.
Peruskouluaikana ei meilläkään ollut nettiä, kävelin kolme kertaa viikossa kirjastoon jossa sai koneen varattua kahdeksi tunniksi kerrallaan, silloin tuli todella mietittyä että miten käyttäisi sen ajan netissä. Latasin kuvat digikamerasta galtsuun ja kirjoitin livejournalpäivitykset :) Kirjastosta tuli aina samalla napattua mukaan kirjoja ja sarjakuvia. Pornon tosin "joutui" katsomaan TVTV:n ja MoonTV:n yöohjelmistosta netin sijaan.
Itseasiassa netti ehkäisee syrjäytymistä. Jos ei olisi nettiä ja olisit syrjäytynyt niinkuin moni olisi suomessa niin olisit aivan yksin ja paljon masentuneempi. Saat netissä kuitenkin kommunikoida ja tulla kuulluksi. Voit myös tutustua oikeisiin ihmisiin netin kautta tai löytää kumppanin.
No mulle autistina internet avasi aivan uuden maailman ja hankin sen meidän pikkukylässä ensimmäisten joukossa silloin kun siihen tuli mahdollisuus. :)