Lapseton, miten olet viettänyt päiväsi?
Kommentit (240)
Heräsin kuuden jälkeen. Ei tullut enää uni, koska niin herään yleensä arkenakin. Kävin tunnin hiihtolenkillä ja sitten pitkässä suihkussa. Tämän jälkeen aamupala ja lehtien lukua ja nettisurffailua. Siivosin ja kävin kaupoissa. Nyt voisi ottaa päiväunet.
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa tosiaan paljon rikkaammalta elämältä kuin lapsiperheiden.
Miksei kukaan ole edes tekemässä gradua?
Koska olen jo maisteri.
Nukuin pitkään, harrastin aamuseksiä miehen kanssa ja nyt pyykit pyörii ja katselen meille netistä uutta asuntoa. Illalla ystävän kanssa syömään ja erään bändin keikalle.
Elän juuri sellaista elämää kuin haluankin, niin varmaan nekin jotka ovat lapsia toivoneet ja saaneet.
Aamupala eli kahvia & neljä joulutorttua syöty.
Nukuin pitkään, olen makoillut koko päivän sängyssä katsellen sarjoja ja jäätelöä syöden.
Ihanaa!!
Heräsin ysiltä, harrastimme seksiä kumppanin kanssa ja söin aamupalan. Vitkuttelin siivouksen aloitusta katsomalla kissavideoita ja instagramia hetken. Sitten siivosimme ja leivoimme yhdessä illan juhliin. Kävin suihkussa ja söin lounaan.
Tämä on eka vapaapäivä hetkeen, joten siksi ei tämän ihmeempää ole tullut tehtyä. Jos vastaisin tänne huomenna, olis vastauksena vain opiskelu.
Heräsin kahdeksalta, join aamukahvin ja söin aamupalan. Luin hesaria sängyssä. Laitoin kausivalot ulos ja söin lounaaksi purkkihernekeittoa. Tein ostoslistan ja olin lähdössä parin tunnin ajomatkan päähän tavarataloon, mutta riita puolisoni kanssa matkalla sai meidät kääntymään takaisin (keli oli todella huono ja toisen ajotaitojahan ei saa kommentoida..). Nyt sitten palstailen ja otin lasiin viiniä .. varmaan toisenkin. Mies lähti omille menoilleen. Onneksi. Ihana rauha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa tosiaan paljon rikkaammalta elämältä kuin lapsiperheiden.
Miksei kukaan ole edes tekemässä gradua?
Koska tein sen jo kolme vuotta sitten.
Ihan asperger-kommentti noin konkretiaan takertuneena. Gradu ei ollut pointti.
Tarkoitin sitä, että miksi kukaan ei ole kehittämässä itseään tai ylipäänsä tekemåsså mitään muuta kuin makaamassa sohvalla.
No katos kun ne, jotka ovat jossain itseään kehittämässä, eivät ole tällä palstalla kertomassa tekemisistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi niin monet herää jo yhdeksältä, tai jopa aikaisemmin. Minulla on lapsia, mutta en silti herää niin aikaisin jos ei ole pakko.
Onko yhdeksältä susta jotenkin aikaisin? Mä herään aina seitsemän maissa, myös viikonloppuisin ja lomilla. Ei nukuta pitempään, ja haluan käyttää päiväni muihin juttuihin kuin nukkumiseen.
On se ihan helvetin aikaisin. Minä en ole edes lapsena koskaan nukkunut ennen kahtatoista, kuin ehkä kovassa kuumeessa. Yleensä valvon ainakin kahteen, usein pidempäänkin jos ei aamulla ole pakko lähteä aikaisin johonkin. Kun pitää herätä seitsemältä on ihan järkyttävän huono olo, oksettaa ym. Aamulla ei voi tehdä mitään järkevää, en juo kahviakaan niin ei voi sitäkään tehdä, siinä vaan olla möllötät ja odotat että aivot herää ja oksetus menee ohi. Aamuisin valokin on yököttävän kylmää ja kelmeää, ei voi mennä uloskaan.
Vierailija kirjoitti:
Kotona kärsinyt ahdistuksesta. Mitään tuskin saan aikaan tämänkään viikonlopun aikana.
Ainoa kommentti joka keräsi alapeukut. Lapsettoman elämän pitäisi siis olla vain hyggeilyä ja gloriaa?
Nousin tuossa äsken ja juon nyt "aamukahvia". Unirytmi on aika sekaisin. Olin eilen baarissa hyvön ystäväni kanssa, mutta en saanut unta kuin vasta viideltä ja heräsin pari kertaa painajaisiin. Illalla on juhlat, joihin olen lupautunut menemään, mutta varmaan suorin kotiin aikaisin, jotta saan unta kupoliin. Huomenna tiedossa on treffit, museokäynti, elokuvaa ja ihmissuhdekeskusteluja, joten täytyy olla skarppina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi niin monet herää jo yhdeksältä, tai jopa aikaisemmin. Minulla on lapsia, mutta en silti herää niin aikaisin jos ei ole pakko.
Onko yhdeksältä susta jotenkin aikaisin? Mä herään aina seitsemän maissa, myös viikonloppuisin ja lomilla. Ei nukuta pitempään, ja haluan käyttää päiväni muihin juttuihin kuin nukkumiseen.
On se ihan helvetin aikaisin. Minä en ole edes lapsena koskaan nukkunut ennen kahtatoista, kuin ehkä kovassa kuumeessa. Yleensä valvon ainakin kahteen, usein pidempäänkin jos ei aamulla ole pakko lähteä aikaisin johonkin.
Jaa, mä taas en juuri koskaan valvo yli puolenyön. En näe mitään syytä miksi mun pitäisi olla yöllä hereillä.
Nukuin myöhään ja herättyäni makoilin hetken ja selailin nettiä puhelimella. Tein aamupalan, luin Hesarin ja rupesin töihin (teen etätöitä, ja voin valita milloin ja missä työskentelen). Sain juuri työt valmiiksi ja nyt katselen toisella silmällä videoita Youtubesta ja toisella palstailen. Myöhemmin ajattelin siivota vaatekaapin, ja illalla tapaan kenties ystäviäni. Nyt nautin kuitenkin hetken hämäryydestä ja kynttilöistä.:)
Heräsin yhdeltätoista pikkujoulujen jälkeen yllättävän virkeänä, mutta makoilin miehen ja koirien kanssa sängyssä vielä tunnin katsoen youtube-videoita puhelimesta. Aamupalaa puolilta päivin - pekonia ja paahtoleipää sun muuta. Katseltiin taloja netistä ja tehtiin pitkä lenkki koirien kanssa. Nyt mies lähtee muuttoavuksi kaverilleen ja minä teen varmaan vähän töitä tai siivoan, ennen kuin menemme kaverin synttärikahville.
Kaikin puolin tyytyväisenä tähän päivään.
Heräsin 12, hierottiin miehen kanssa toistemme niskoja sängyssä n. Tunnin. Sitten aamupala ja kahvit, siivottiin vähän ja kohta tehdään ruokaa ja lähdetään salille. Salin jälkeen syödään, pelaillaan ja katsotaan leffoja. Aamuyöstä nukkumaan ja huomenna voi taas nukkua niin myöhään kuin huvittaa :)
En tosiaan tiedä miksi pitäisi lapsia tehdä tähän tätä kaikkea pilaamaan.
Ensimmäiseksi alkuun, olen lapseton.
Monet lapsettomat puhuvat, kuinka lapsi rajoittaa elämää ja menemisiä, mutta kommentteja lukiessa tulee mieleen, että lapsettomat makaavat vaan sohvalla ja katsovat telkkaria.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäiseksi alkuun, olen lapseton.
Monet lapsettomat puhuvat, kuinka lapsi rajoittaa elämää ja menemisiä, mutta kommentteja lukiessa tulee mieleen, että lapsettomat makaavat vaan sohvalla ja katsovat telkkaria.
Itse pyrin tarkoituksella laiskottelemaan viikonloput kun viikolla käytännössä olen koko ajan joko töissä, salilla, lenkillä tai tekemässä kotitöitä. Viikolla en edes avaa telkkaria.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäiseksi alkuun, olen lapseton.
Monet lapsettomat puhuvat, kuinka lapsi rajoittaa elämää ja menemisiä, mutta kommentteja lukiessa tulee mieleen, että lapsettomat makaavat vaan sohvalla ja katsovat telkkaria.
Aina tämä sama typeryys.
Ensinnäkin, eikö ne lapset hankaloittaisi sitä sohvalla makaamista ja telkkarin katsomista ihan hitosti?
Toisekseen, useimmat lapsettomat arvostavat nimenomaan sitä vapautta, ettei ole PAKKO tehdä yhtään mitään - ja käyttävät sen vapauden viikonloppuisin tekemällä juurikin ei yhtään mitään.
Ja vielä kolmanneksi: Esim. minä käyn töissä, viimeistelen gradua ja valmistelen sitä ulkomaille muuttoa. Yritän kuitenkin rauhoittaa viikonloput pahimmalta kiireeltä, koska viikolla on niin hitokseen tekemistä ja olen ollut tosi stressaantunut. Jos siis haluaa tietää mitä lapseton (tai kuka tahansa) yleensä päivisin tekee, ehkä viikonloppu ei ole se paras mahdollinen läpileikkaus. Kysy saman tien mitä lapseton tekee öisin, ja ala kauhistella kuinka tylsää, kun lapsettomat vain nukkuvat :D.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäiseksi alkuun, olen lapseton.
Monet lapsettomat puhuvat, kuinka lapsi rajoittaa elämää ja menemisiä, mutta kommentteja lukiessa tulee mieleen, että lapsettomat makaavat vaan sohvalla ja katsovat telkkaria.
Niin. Kuten tuolla jo edempänä todettiin, ne jotka ovat jossain tekemässä jotain, eivät ole tällä palstalla raportoimassa tekemisiään. Mä olin tänään töiden takia koneen äärellä, joten kerroin kuulumiseni. Jos kysymys olisi tullut sunnuntaina, en olisi ehtinyt edes nähdä sitä.
Toiseksi, miten niin sohvalla makoilu ja telkkarin katsominen lauantaina ei olisi elämää? Etenkin niinä viikkoina, kun olen maanantaista perjantaihin mennyt kuin pieni orava paikasta ja tapahtumasta toiseen, mua ei lauantaina saa sohvasta irti kuin vessaan, saunaan ja ehkä vähän kävelylle lähimetsään.
ÄÄÄääää!! Vittu mä oon kateellinen! Yhden kerran oon saanut olla yksin kotona vuorokauden 6,5 vuoden aikana ja se oli varmaa elämäni rentouttavin vuorokausi. Tosin jos sais aina olla yksin ni ei se sit varmaa tuntus niin mahtavalta. Ens kesänä aattelin et laitan miehen ja lapsen kahdestaan mökille viikonlopuks!