Lue keskustelun säännöt.
Metsästyskoiraa ei pidä ottaa pelkäksi seurakoiraksi!
18.11.2017 |
Eilen koiralenkillä ajokoiraani lähestyi nainen joka kertoi ihastuneensa koiraani ja haluavansa samanlaisen lenkkikaveriksi ja sisälle seurakoiraksi, ei itse metsästä. Ei metsästyskoiraa saa ottaa pelkäksi lenkkikaveriksi tai pirttiin seurakoiraksi! Vaikka esim suomenajokoira on luonteeltaan ja rauhallisuudeltaan 90% seurakoiria parempi, lasten lellikkikoira se rakastaa metsälle pääsyä. Voi sitä koiran riemua kun näkee isäntänsä tietyt vaatteet päällä ja tietää että nyt pääsee metsälle, ei tarvitse koiraa kysellä että lähettäiskö, kuten vaikkapa päivittäiselle kävelylenkille monesti pitää houkutella tarhasta että lähetään. Ajokoira ei pysy vapaana pihalla vaan lähtee samantien metsälle, sitä ei pidättele edes kupillinen makkaraa aloillaan jos vaihtoehtona on metsälle pääsy. Lenkkeilen päivittäin koirani kanssa, retkeilen metsästysajan ulkopuolella, ajokoira ei ole oikein retkeily eikä vaelluskoirakaan, sillä niin tarkkana saa olla ettei koira vain pääse vapaaksi, se ei kuule eikä näe peräänsä huutelevaa isäntää jos vapaus koittaa, metsästysvietti on ankara. Ajokoira valitsee mieluiten hyvän tarhan koirataloineen asuinpaikakseen kuin sisällä olon, minulla on ollut koira sekä sisällä yöt ja päivät että ulkona tarhassa jossa on lämmin koiratalo sänkyineen jne. Mieluiten on siellä ulkona, vaikka sisälle usein pääseekin.
Kommentit (25)
Jos koira ei ole koskaan käynyt metsällä, eikä osaa yhdistää jotain vaatekappaleita metsästykseen, se kääntää kylkeä sohvassa kun näin tapahtuu. Kun taas otan frisbeet kaapista, koira säntää salamana ovelle talutin suussaan odottamaan että lähdemme frisbeekentälle. Onkohan se tuo meisän ajokoira sittenkin frisbeekoira?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö, ajokoira valitsee mieluiten sisätilan asuinpaikakseen, jolloin muodostuu myös hyvä kontakti isäntäväkeen, ei se riistaviettiä vähennä, vaikka koiraa kohdeltaisiin perheenjäsenenä. Vanhojen ukkojen jorinoita tuollaiset ulkotarhan ylistykset!
Näin ei ole kun ulkona on kunnon olot eikä pieni alle neliön kylmä koppi jäisine vesiastioineen, sekin on kokemuksen kautta opittu, minulla on ollut 22 vuotta suomenajokoiria, yhteensä 9kpl. Koiralla pitää olla ulkona talo eikä koppi. Sula vesi ja 15 astetta lämmintä, sänky puhtaine pehmikkeineen. Siellä on hyvä olla. Sisälläkin makaa jonkun tunnin, jonka jälkeen alkaa rauhaton kuleskelu ovelta pirttiin. Ap
Opponoin sen verran, että metsästyskoira voi olla kyllä seurakoira, kunhan huolehtii sen luontaisista tarpeista. Olen antanut kodin hylätylle suomenajokoiralle ja lopetusuhan alla olevalle jämtimixille. Kumpikin on täysin riistaviettisiä ja minä en metsästä.
Lenkkeilytän koiriani joka päivä vähintään 8 km, yleensä huomattavasti enemmän. Käymme myös juoksemassa yhdessä. Lisäksi koirat pääset metsään juoksemaan viikottain rauhoitusajan ulkopuolella.
Mitään ongelmaa ei ole ollut ja koiratkin ovat silmin nähden tyytyväisiä elämäänsä :)
Vierailija kirjoitti:
Opponoin sen verran, että metsästyskoira voi olla kyllä seurakoira, kunhan huolehtii sen luontaisista tarpeista. Olen antanut kodin hylätylle suomenajokoiralle ja lopetusuhan alla olevalle jämtimixille. Kumpikin on täysin riistaviettisiä ja minä en metsästä.
Lenkkeilytän koiriani joka päivä vähintään 8 km, yleensä huomattavasti enemmän. Käymme myös juoksemassa yhdessä. Lisäksi koirat pääset metsään juoksemaan viikottain rauhoitusajan ulkopuolella.
Mitään ongelmaa ei ole ollut ja koiratkin ovat silmin nähden tyytyväisiä elämäänsä :)
Miten voit päästää metsästysviettisen koiran metsään juoksemaan jos et itse metsästä? Et voi tai syyllistyt metsästysrikokseen jos sen teet ilman metsästysoikeutta. Jos metsästyskoira hylätään tai on lopetusuhan alla, siltä useimmiten puuttuu juuri metsästysvietti tai jotenkin se on tapettu esim vain sisällä pitäen eikä antamalla mahdollisuutta lajinomaiseen käyttäytymiseen. Metsästysviettinen ajokoira irtipäästessään on 5 sekunnissa 20m isännästä , minuutissa ei enää pahemmin näy, seuraava havainto on haukku tai usean tunnin kuluttua näköhavainto. Ap
Kaikista ajokoirista ei ole metsälle. Tappaakko sellaiset pitäisi, etteivät vain raukat joudu seurakoiriksi hyvään kotiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurimman osan ajasta se metsästyskoirakin on seurakoira. Ei se nyt koiran kannalta mikään kovin ihmeellinen aktivointi ole, jos pääse vaikka parina päivänä vuodessa metsälle ja kyllä, sellaisiakin metsästäjiä on. Kannattaisi aina miettiä kokonaiskuvaa näissä. Ei ole onnelinen sekään metsästyskoira joka napottaa yksin ulkotarhassa suurimman osan ajasta, paitsi niinä muutamana päivänä kun isäntä/emäntä haluaa metsästämään jänistä.
Naapurikin otti metsäkoiran, varmasti on sanonut sitä ottaessaan että aikoo metsälle, itse en usko tuon alkoholisoituneen ukon mihinkään metsälle ikinä menevän, varsinkinkaan hirvimetsälle. Mutta varmasti osasi koiraa ottaessa antaa vaikutelman tosimetsästäjästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opponoin sen verran, että metsästyskoira voi olla kyllä seurakoira, kunhan huolehtii sen luontaisista tarpeista. Olen antanut kodin hylätylle suomenajokoiralle ja lopetusuhan alla olevalle jämtimixille. Kumpikin on täysin riistaviettisiä ja minä en metsästä.
Lenkkeilytän koiriani joka päivä vähintään 8 km, yleensä huomattavasti enemmän. Käymme myös juoksemassa yhdessä. Lisäksi koirat pääset metsään juoksemaan viikottain rauhoitusajan ulkopuolella.
Mitään ongelmaa ei ole ollut ja koiratkin ovat silmin nähden tyytyväisiä elämäänsä :)
Miten voit päästää metsästysviettisen koiran metsään juoksemaan jos et itse metsästä? Et voi tai syyllistyt metsästysrikokseen jos sen teet ilman metsästysoikeutta. Jos metsästyskoira hylätään tai on lopetusuhan alla, siltä useimmiten puuttuu juuri metsästysvietti tai jotenkin se on tapettu esim vain sisällä pitäen eikä antamalla mahdollisuutta lajinomaiseen käyttäytymiseen. Metsästysviettinen ajokoira irtipäästessään on 5 sekunnissa 20m isännästä , minuutissa ei enää pahemmin näy, seuraava havainto on haukku tai usean tunnin kuluttua näköhavainto. Ap
Koiraa ei saa pitää irti metsässä metsästysaikaan ilman metsästyslupaa? Todellako?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluaa pihalla vapaana pidettävän koiran niin tietenkin oikea ratkaisu on joku vahtiva rotu, ei mikään metsästyskoira. Jos siis haluaa että se pysyy pihalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opponoin sen verran, että metsästyskoira voi olla kyllä seurakoira, kunhan huolehtii sen luontaisista tarpeista. Olen antanut kodin hylätylle suomenajokoiralle ja lopetusuhan alla olevalle jämtimixille. Kumpikin on täysin riistaviettisiä ja minä en metsästä.
Lenkkeilytän koiriani joka päivä vähintään 8 km, yleensä huomattavasti enemmän. Käymme myös juoksemassa yhdessä. Lisäksi koirat pääset metsään juoksemaan viikottain rauhoitusajan ulkopuolella.
Mitään ongelmaa ei ole ollut ja koiratkin ovat silmin nähden tyytyväisiä elämäänsä :)
Miten voit päästää metsästysviettisen koiran metsään juoksemaan jos et itse metsästä? Et voi tai syyllistyt metsästysrikokseen jos sen teet ilman metsästysoikeutta. Jos metsästyskoira hylätään tai on lopetusuhan alla, siltä useimmiten puuttuu juuri metsästysvietti tai jotenkin se on tapettu esim vain sisällä pitäen eikä antamalla mahdollisuutta lajinomaiseen käyttäytymiseen. Metsästysviettinen ajokoira irtipäästessään on 5 sekunnissa 20m isännästä , minuutissa ei enää pahemmin näy, seuraava havainto on haukku tai usean tunnin kuluttua näköhavainto. Ap
Ihan samalla tavalla kuin metsästäjätkin, maan omistajan luvalla, erona vain se, ettei minulla ole asetta mukana :) Koirilla tutkapannat joista voin tarkkailla menoa nuotiolta käsin. Jossain kohtaa koirat palaavat sitten takaisin. Jämti usein ekana ja ajuri myöhemmin. Parhaillaan se on painellut jäljen perässä 32 km.
Samanlaillahan niitä metsästyskoiria pidetään jahdin ulkopuolella kunnossa ja vireessä kelin salliessa. Tai niin ainakin täällä meillä päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet pitävät beagleja kaupungissa sohvakoirina, ne kun on pieniä ja söpöjä. Vaan kyllä nekin metsälle kaipaavat ja voivat jopa tulla vihaisiksi jos on pelkkää sohvaelämää tarjolla.
Kannattaa mieluummin ottaa joku paimenkoira. Ne viihtyvät paremmin kun voivat paimentaa omaa perhettä kotona. Tai noutaja, sille voi sitten heitellä keppiä koirapuistossa.
Perustottelevaisuus ei vaaa ole kunnossa. Itsellä on sakasanseisoja, jolla on äärimmäisen kova riistavietti, mutta isännän käskyt menee riistaviestin yli.
Mutta olen kyllä samaa mieltä, ei riistaviettisiä koiria pidä ottaa seurakoiriksi.
t. Kanakoiramies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opponoin sen verran, että metsästyskoira voi olla kyllä seurakoira, kunhan huolehtii sen luontaisista tarpeista. Olen antanut kodin hylätylle suomenajokoiralle ja lopetusuhan alla olevalle jämtimixille. Kumpikin on täysin riistaviettisiä ja minä en metsästä.
Lenkkeilytän koiriani joka päivä vähintään 8 km, yleensä huomattavasti enemmän. Käymme myös juoksemassa yhdessä. Lisäksi koirat pääset metsään juoksemaan viikottain rauhoitusajan ulkopuolella.
Mitään ongelmaa ei ole ollut ja koiratkin ovat silmin nähden tyytyväisiä elämäänsä :)
Miten voit päästää metsästysviettisen koiran metsään juoksemaan jos et itse metsästä? Et voi tai syyllistyt metsästysrikokseen jos sen teet ilman metsästysoikeutta. Jos metsästyskoira hylätään tai on lopetusuhan alla, siltä useimmiten puuttuu juuri metsästysvietti tai jotenkin se on tapettu esim vain sisällä pitäen eikä antamalla mahdollisuutta lajinomaiseen käyttäytymiseen. Metsästysviettinen ajokoira irtipäästessään on 5 sekunnissa 20m isännästä , minuutissa ei enää pahemmin näy, seuraava havainto on haukku tai usean tunnin kuluttua näköhavainto. Ap
Koiraahan ei saa päästää ilman riistaviettiäkään vapaana toisen metsään, vaan silloin syyllistyy metsästysrikokseen.
Sen verran vielä sanon, että metsällä toimimaton koira ei ole automaattisesti huonon riistavietin omaava yksilö. Esim. siskoni jämtlantilainen omaa kovan riistavietin ja löytää hirvet hyvin, haukkua ei kuitenkaan ota, tuijottelee vain hirveä hetken ja palaa sitten siskoni luo.
T. Kahden seurametsästyskoiran omistaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opponoin sen verran, että metsästyskoira voi olla kyllä seurakoira, kunhan huolehtii sen luontaisista tarpeista. Olen antanut kodin hylätylle suomenajokoiralle ja lopetusuhan alla olevalle jämtimixille. Kumpikin on täysin riistaviettisiä ja minä en metsästä.
Lenkkeilytän koiriani joka päivä vähintään 8 km, yleensä huomattavasti enemmän. Käymme myös juoksemassa yhdessä. Lisäksi koirat pääset metsään juoksemaan viikottain rauhoitusajan ulkopuolella.
Mitään ongelmaa ei ole ollut ja koiratkin ovat silmin nähden tyytyväisiä elämäänsä :)
Miten voit päästää metsästysviettisen koiran metsään juoksemaan jos et itse metsästä? Et voi tai syyllistyt metsästysrikokseen jos sen teet ilman metsästysoikeutta. Jos metsästyskoira hylätään tai on lopetusuhan alla, siltä useimmiten puuttuu juuri metsästysvietti tai jotenkin se on tapettu esim vain sisällä pitäen eikä antamalla mahdollisuutta lajinomaiseen käyttäytymiseen. Metsästysviettinen ajokoira irtipäästessään on 5 sekunnissa 20m isännästä , minuutissa ei enää pahemmin näy, seuraava havainto on haukku tai usean tunnin kuluttua näköhavainto. Ap
Koiraa ei saa pitää irti metsässä metsästysaikaan ilman metsästyslupaa? Todellako?
Koiraa ei saa koskaan päästää irti ilman maanomistajan lupaa. Ja jos se päästetään riistan perään, tarvitaan metsästysoikeus.
Meillä tuli suomenajokoira kodinvaihtajana. Edellisessä perheessä oli metsästetty, koira asui ulkona tarhassa. Meillä koira muutti sisälle "seurakoiraksi" eli perheenjäseneksi. Mitään ongelmia ei missään vaiheessa tullut. Koiran kanssa liikuttiin päivittäin runsaasti metsässä ja sen ulkopuolella, kotona se tykkäsi köllötellä soffalla kainalossa. Meillä aidattu piha jolla sai myös oleskella yleensä niin paljon kuin sielu sieti mutta useimmiten tarpeiden jälkeen tuli heti sisälle ellei sitten joku ollut pihalla mukana touhuamassa.
Kaksitoista vuotta saatiin pitää karvakorvaa kaverina kunnes nukkui hiljaa pois.
Uskon, että oli meillä onnellisempi. Sai jakaa elämänsä laumansa kanssa, eikä tarvinnut kopissa odottaa milloin joku tulee hakemaan pois.
Ainaki suomenpystykorva sopii myös seurakoiraksi vaikka lenkillä huomaakin jokaisen oravan :) Ehkä jos asuu ison kaupungin keskustassa niin voi olla haasteita haukkuherkkyyden kanssa mutta muuten mukava kotikoira.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opponoin sen verran, että metsästyskoira voi olla kyllä seurakoira, kunhan huolehtii sen luontaisista tarpeista. Olen antanut kodin hylätylle suomenajokoiralle ja lopetusuhan alla olevalle jämtimixille. Kumpikin on täysin riistaviettisiä ja minä en metsästä.
Lenkkeilytän koiriani joka päivä vähintään 8 km, yleensä huomattavasti enemmän. Käymme myös juoksemassa yhdessä. Lisäksi koirat pääset metsään juoksemaan viikottain rauhoitusajan ulkopuolella.
Mitään ongelmaa ei ole ollut ja koiratkin ovat silmin nähden tyytyväisiä elämäänsä :)
Miten voit päästää metsästysviettisen koiran metsään juoksemaan jos et itse metsästä? Et voi tai syyllistyt metsästysrikokseen jos sen teet ilman metsästysoikeutta. Jos metsästyskoira hylätään tai on lopetusuhan alla, siltä useimmiten puuttuu juuri metsästysvietti tai jotenkin se on tapettu esim vain sisällä pitäen eikä antamalla mahdollisuutta lajinomaiseen käyttäytymiseen. Metsästysviettinen ajokoira irtipäästessään on 5 sekunnissa 20m isännästä , minuutissa ei enää pahemmin näy, seuraava havainto on haukku tai usean tunnin kuluttua näköhavainto. Ap
Koiraa ei saa pitää irti metsässä metsästysaikaan ilman metsästyslupaa? Todellako?
Koiraa ei saa koskaan päästää irti ilman maanomistajan lupaa. Ja jos se päästetään riistan perään, tarvitaan metsästysoikeus.
Maanomistajan lupa riittää. Valitettavasti metsästäjät kyllä luulee että metsästyskoira riittää siihen että koiran on lupa metsään päästää.
Noutajat, terrierit , villakoirat ja spanielit sekä monet muut ovat myös metsästyskoiria ja suosittuja kotikoiria. Liikunta on suurimmaksi osaksi se jota koira tarvitsee sekä puuhastelua joko lajityypillisen tai jonkin muun harrastuksen parissa. Mikä tahansa pullaksi syötetty koira joka laahustaa talutushihnassa vaivalloisesti ihmisen perässä on surullinen näky, toisaalta lenkillä reippaasti ihmisensä kanssa ravaavaa koiraa on kiva katsoa olisipa rotu ja käyttötarkoitus mikä hyvänsä. Soffa- tai sänkykoiriin en ota kantaa, jos joku haluaa nukkua haiseva ja rapainen ulkona reippaasti touhuava koira kainalossa niin se on oma asiansa.
Mulla on ollu ajokoira ja pohjanpystykorva ja sen jälkeen kun noin 10v sitten susi häkistään koirat tappoi niin en ole koiran koiraa ulkohäkissä pitänyt. Kumpikin löytyivät muutaman sadan metrin jälkeen raadeltuina ja melkein syötyinä.
Nyt on karjalankarhukoira ja sisällä pidän sitä. Pennusta asti opettanut olemaan sisällä ja hyvin se täällä nukkuu ja aikansa viettää. Iso aidattu piha ulkona niin saa siellä irti olla, mutta sellainen kammo jäi 10v takaisesta etten kauheasti uskalla edes päivällä pitää pihalla ilman että itse vahdin.
Samassa talossa kun asun, mitä 10vuotta sittenkin. Sudet onneksi täällä vähentyneet huomattavasti 10v takaisesta, mutta kyllä niitä täällä voi olla.
Minä en karjalan kanssa metsästä, enkä metsästäny aiempienkaan kanssa koska niistä ei metälle ollu, sen takia niistä luovuttiinkin ja tulivat mulle. Nekin ois lopetettu, jos ei kotia löydy. Että sellaisia nämä useat metsästäjät ovat!
Höpöhöpö, ajokoira valitsee mieluiten sisätilan asuinpaikakseen, jolloin muodostuu myös hyvä kontakti isäntäväkeen, ei se riistaviettiä vähennä, vaikka koiraa kohdeltaisiin perheenjäsenenä. Vanhojen ukkojen jorinoita tuollaiset ulkotarhan ylistykset!