Onko teille ongelma ottaa miehen nimi naimisiin mennessä?

Voisin hyvin vaihtaa sukunimeä, mutta en mieheni nimeä en suostunut ottamaan, koska se on ruma nimi.

Ei sukunimi ratkaise mitään paremmuutta. 

Mutta yksi sukunimi on perheellä monella tapaa fiksumpi ja käytännöllisempi vaihtoehto kuin kaksi tai useampia (vrt. uusperheet). Jos nimi on helppo sanoa ja kirjoittaa oikein, se on plussaa. Kauneus ja harvinaisuus ovat kirsikat kakun päällä. 

Ei oo ongelma koska en ota. Ei liity tärkeyteen, on vaan typerä perinne ja oma nimi tuntuu omalta.

Joittenkin mielestä ratkaisee. Siksi ne ei voi kuulemma ottaa miehen sukunimeä. Älyttömän lapsellista, sanoisin.

ap

Oma nimi

Ei ole väliä. Se ärsyttäisi, jos mies olisi sitä mieltä, että hänen nimensä on PAKKO ottaa tai että hän ei mitään naisen nimeä ota. Mutta noin muuten voisin ottaa sen nimen, joka kuulostaa parhaalta, oma sukunimi ei ole kovin kiva.

Halusin vaihtaa nimeni.  Oma "tyttö"-nimeni tyyliin Virtanen, Mäkelä, Nieminen. Vaihdoin miehen sukunimen, joka on todella kaunis. Tossa kohtaa olin turhamainen, en muulloin!

On ongelma. En pidä miehen isästä, enkä halua hänen nimeään. Voisin ottaa minkä tahansa muun sukunimen miehen suvusta.

Vierailija kirjoitti:

Ei sukunimi ratkaise mitään paremmuutta. 

Mutta yksi sukunimi on perheellä monella tapaa fiksumpi ja käytännöllisempi vaihtoehto kuin kaksi tai useampia (vrt. uusperheet). Jos nimi on helppo sanoa ja kirjoittaa oikein, se on plussaa. Kauneus ja harvinaisuus ovat kirsikat kakun päällä. 

Meillä on eri sukunimet (ollaan naimisissa jo kymmenettä vuotta), eikä siitä ole koskaan ollut mitään haittaa tai hämminkiä. Miksi yksi sukunimi on mielestäsi "fiksumpi" vaihtoehto?

Jokainen tekee tietenkin niin kuin parhaaksi katsoo.

Mulle on ihan pienestä pitäen ollut selvää, että en luovu sukunimestäni. Se on niin iso osa identiteettiäni.

Otin puolison ruotsinkielisen sukunimen, vaikka omani olisi ollut kiva suomalainen eikä mikään yleinen. Olen sitä mieltä että olen edelleen ja voin myös käyttää niin halutessani tyttönimeäni. Halusin kuitenkin olla miehen kanssa samanniminen. Pohdimme kyllä silloin muitakin vaihtoehtoja. Ehkä jos nyt valitsisin uudelleen, pitäisi oman sukunimeni. 

Pidän oman sukunimeni, ellei satu olemaan erityisen kaunis sukunimi kyseessä, olen jo kerran vaihtanut etunimeänikin eikä perinteillä ole mitään väliä tässä asiassa.

Olen pitämässä oman nimeni ja mies omansa. On kuitenkin niin vanha suomalainen perinne, että jokainen pitää omat nimensä. En halua tukea sellaisia muotivirtauksia ulkomailta, joissa otettaisiin miehen sukunimi ja tultaisiin jotenkin hänen suvun alaisuuteen ;)

Saisikohan sukunimensä vaihtaa takaisin tyttönimeen useamman vuoden avioliiton jälkeen, vaikkei eroaisi. Mä en vieläkään osaa kirjoittaa miehen sukunimeä omanani, enkä todellakaan tunne sitä omakseni. 

Voisin ottaa mieheni sukunimen, mutta sitten olisin kokonimikaima hänen äitinsä kanssa.

Ei ollut ongelmaa. Oli tärkeetä, että kun meistä tulee me, niin sukunimikin olisi yhteinen.

Miehen sukunimi oli järkevin valinta, kun mulla oli mun feikki-isän sukunimi. Vaikka sillä olin ollut suurimman osan elämästäni, en halunnut olla samanniminen kuin vihaamani ihminen.

Bioisäni sukunimeä en tunne omakseni ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Joittenkin mielestä ratkaisee. Siksi ne ei voi kuulemma ottaa miehen sukunimeä. Älyttömän lapsellista, sanoisin.

ap

Onko mieskin lapsellinen kun ei suostu ottamaan vaimon nimeä? 

Vierailija kirjoitti:

Saisikohan sukunimensä vaihtaa takaisin tyttönimeen useamman vuoden avioliiton jälkeen, vaikkei eroaisi. Mä en vieläkään osaa kirjoittaa miehen sukunimeä omanani, enkä todellakaan tunne sitä omakseni. 

Kyllä saa tietenkin. Vaihda ihmeessä jos siltä tuntuu! :)

Vierailija kirjoitti:

Otin puolison ruotsinkielisen sukunimen, vaikka omani olisi ollut kiva suomalainen eikä mikään yleinen. Olen sitä mieltä että olen edelleen ja voin myös käyttää niin halutessani tyttönimeäni. Halusin kuitenkin olla miehen kanssa samanniminen. Pohdimme kyllä silloin muitakin vaihtoehtoja. Ehkä jos nyt valitsisin uudelleen, pitäisi oman sukunimeni. 

Ja sitten se ruotsinkielinen nimi on arvattavasti vielä näitä rumia ja yleisiä, Lindgren, Lindström, Karlsson tms?

Yleensä kai vaihdetaan jos ei omaa sukua tunne läheiseksi ja haluaa identifioitua ennemmin miehen sukuun.