Mikä vaihe avioerossa kivuliain.

Ei mikään.

Pääsin pois vankilasta.

Ei mikään. Jätin, mutta ollaan vielä hyviä ystäviä. Vaikeinta oli se loppuaika naimisissa eikä ero ollenkaan. Se oli suunnaton helpotus. 

Lue juorulehtiä, kun toisten yksityiselämän ongelmat noin kiinnostaa.

Haen vain omaan tilanteen peilausta.

Päätöksentekeminen

Olen jättäjä

Se, kun akka tulee kuin hollitalliin ja kuittaa sulta VÄH. 50 % netosta liiveihinsä, ja jos mitenkään mahdollista, niin vie kersat mukanaan ja kääntää ne omaa isäänsä vastaan käyttäen niitä sairaan mielensä tuottaman sairaan pelin pelinappuloina. Siis käyttää nappuloita nappuloina. Sen nyt vielä jotenkin kestää, itsehän akat niitä kersoja ovat vailla, mutta käämit palaa siinä vaiheessa kun akka alkaa ronkkia lompakolla.

Jättäjä olen. Vaikeaa oli lopullinen päätös ja se kertominen, muutto yhteisestä kodista tyhjään asuntoon. Ensimmäinen viikko oli kauheaa.

Ei mikään. Surullista oli se avioliiton loppuaika, kun tajusi ettei tämä miksikään muutu.

Siinä vaiheessa ajauduin suhteeseen toisen miehen kanssa. Eron panin vireille nopeasti.

Se kun pääsi muuttamaan omaan kämppään, tajusin että tässä tämä sitten oli. Emme olleet avioliitossa, mutta avoliitossa 5v, ei lapsia. Kummallakin oli jo uusi suhde mutta silti oli raskasta, kun toinen oli kuitenkin paras ystävä, vaikkei parisuhde enää toiminutkaan. Aluksi oli helpotus erota, joten yllätyimme molemmat kuinka raskasta se lopullinen ero oli, meni vielä siis muutama kuukausi kunnes löysin oman asunnon.