En ulkoile lasten kanssa ja ovat kotihoidossa
Ulkoillaan siis ehkä kerran viikossa jos sitäkään. Päivät menee niin nopeaan kun isoin pitää viedä kouluun, sitten pienimmän ruokailut kestää aina tunnin, päivä unet rytmittää päivän ja illalla ei vain enään jaksa.
Esikoisen kanssa ulkoilin joka päivä n.3 tuntia, mutta nyt ei vaan enään aika riitä edes koirien viemiseen.
Kommentit (68)
Miks ihmeessä syötte päivällisen jo kello 16.00? Meillä päivällinen on klo 19.00. Siihen mennessä on harrastukset hoidettu, käyty lenkillä ja kaupassa ja tehty päivällinen kaikessa rauhassa.
Kyllä lapset pärjäävät välipalalla(leipä ja hedelmä) päivälliseen saakka, eikä mitään iltapalaa enää tarvitse tehdä.
Niin kuin täällä on jo todettu, tällaiset jutut on puhtaasti organisointikysymyksiä. Ja jos sen sanoo ääneen, ei todellakaan väitä, että oma elämä olisi täydellistä.
Mutta meillä priorisoidaankin lapsen hyvinvointia ja siihen kuuluu ulkona liikkuminen. Jos päättää, että joka päivä - ja tosiaan säällä kuin säällä - mennään ulos, niin sitten sen yleensä pystyy myös järjestämään. Jos sitä vastoin lähdet siitä, että ensin kaikki muu ja sitten mennään ulos, jos aikaa jää, sitä ei jää koskaan.
Mutta et toki ole ap yksin ajatustesi kanssa. Olen tavannut perheitä, jotka kökkii koko viikonlopunkin sisällä, jos ulkona vähän satelee, on pikkasen kylmä tai pimeää. Ihmettelen aina, että oletteko te ulkona vaan kesällä?
Kokemukseni on, että kyse on ennen kaikkea aikuisista. Lapset viihtyy ulkona huonommallakin kelillä mutta äiti ei, niin sitten eivät pääse lapsetkaan.
Ja teidän tapauksessa ei siis edes koira.
Kyllä jokainen jättää jotain tekemättä pikkulapsiperheessä, ei ole kenelläkään täydellistä. Minä priorisoin ulkoilun, ainakin kerran päivässä ollaan ulkona. Tämä siksi, että kaikkia motorisia taitoja (esim. kiipeily, juokseminen) ei sisällä niin pääse harjoittelemaan. Ulkoilun jalkoihin jää mm. siivous, päivän mittaa on lelukaaosta ja tiskejäkin. Viimeistään päivän päätteeksi siivotaan yhdessä mutta keskipäivällä on taatusti sotkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Organisointikysymys. Meilläki oli jossain välissä muka niin kiireellistä etten ehtinyt lasten kans päivällä ulkoikla, tosin silloinkin yleensä isä ulkoili illalla ainakin isomman kanssa. Nykyään ehditään päivittäin ulos, ellei ole kerhopäivä tai muuta erityistä ohjelmaa heti aamupäivälle, vaikka mukana on vauva(jota myös imetän). Lapset siis kohta 4v, 2,5v ja 2kk vauva.
Oliko siis se nuorin tämä reilu vuoden ikäinen jolla ei syöminen toimi? Voisko olla mahdollista et imetyksiä rajais jonkiverran jollon kiinteät ehkä maistus paremmin?Toki se on oma valinta imetätkö 24/7 vai miten mut nyt kuulostaa siltä et imetyksiä kannattais rajata. Mites yöt? Olisko jostain unikoulusta apua jos omatkin yöunet kärsii niin paljom että et kykene päivän aikana ulos.
Ekaluokkalaisella matkaa siis max alle 3km, koska ei saa kyytiä? Eihän se ihan lyhyt matka ole mutta pyörä alle ja kyllä siihen matkaan tottuu. Voisko pienin nukkua ne päikkärit ulkona, jolloin ehtisit ulkoilla sen oletetun keskimmäiset kanssa? Reilu 1 vuotiashan ei varsinaisesti ulkona touhuamist hirveästi kaipaa tähän vuoden aikaan ,mut ei raitis ilma hänellekään pahitteeksi olis.
Eikö sua ihtiä ahista tuo jatkuva sisällä olo? Jos ei ja tää tilanne on mielestäsi ok ja täysin hallinnassa, miksi teit tämän aloituksen? Ja miksi notkut täällä av lla jos muutenkin on päivät niin tiukkaa?Mulla jäikin nyt paljon tekemättä tän palstan takia... Tein aloituksen koska kaipasin vähän tällästä keskustelua jossa toinen toistaan parempi äiti ohjeistaa minua toimimaan paremmin. Joten surkuhupaisaa miten kapeat näkökulmat ihmisillä on, heitätte kivillä vaikka tuskin teilläkään kaikki niin täydellistä on. ap
Ei kukaan täällä pidä itseään minään supermutsina kun ulkoilee lastensa kanssa päivittäin ja saa arjen rutiinit rullaamaan. Ainoa jonka mielestä se on jotain itsensä korostamista olet ap sinä kaikille muille se tuntuu olevan normi vanhemmuutta. Tavallista elämää.
Nyt en oikein ymmärrä
Viet lapsen kouluun klo 8 ja puet muut lapset klo 9-11 (tähän menee kaksi tuntia)
"7.oo herätys, imetän, juon kahvin, autan koulaista. Vaatteet niskaan.
8.00 kouluun kauheella kiireellä autolla.
8.15 kotona aamupala kahdelle muulle, syömisessä menee tunti.
9.15 pesen hampaita, sänkyjen petaukset, päivävaatteet lapsille, tiskit pois koneesta, uudet koneeseen, pyykit pois telineeltä ja kaappeihin, likaisia vaatteita lattialta, lelujen keräystä jne. Siivousta. Pyllyn pesua ja lasten kanssa neuvottelua."
Tämä kirjoitus on pelkkää paskanjauhantaa joka onnistuu juuri ap:n kaltaiselta ihmeen hyvin. Tämä ei ole mikään omakertomus sillä en usko että kukaan äiti joka olisi kotiäiti kirjoittaisi ja tunnustaisi itsestään tällaisia asioita ja lisäksi yleensä ne jotka jäävät kotiäideiksi ovat juuri niitä ulkoilutyyppejä jotka menevät sinne ulos säällä kun säällä. Toisin on meidän hienohelmojen kanssa joiden lapset on päiväkodissa ja ulkoilevat siellä. Ulos lasten kanssa vain viikonloppuisin ja kauniilla ilmalla.
Nyt ap jotain rotia tohon hommaan! Muut äidit ehtivät hyvin tehdä nuo samat hommat ja silti huolehtia sellaisesta lasten perustarpeesta kuin ulkoilusta! Suunnittele ajankäyttösi tehokkaammaksi ja luovu koirista jos et saa niitä kunnolla hoidettua. Lasten on päästävä päivittäin kunnolla ulkoilemaan, se on selvä! Jos et muka mitenkään ehdi niin sitten jätät jotain muuta tekemättä ja teen ne hommat illalla kun lapset nukkuvat!
Arvaa ap mikä se vasta olisi surkuhupaisaa, kiusallista ja myötähäpeällistä? No tietenkin teidän wt-perhe syömässä ravintolassa.