Voiko koodari saada oikeasti 5000 euroa kuussa palkkaa?
Iltalehden artikkelissa oli juttu, jossa jollekin ay pomolle oli maksettu 5000 euron palkankorotus. Saman jutun kommenteissa oli mainittu, että sää tv:n koodari saisi myös 5000 euroa kuussa palkkaa. Voiko tällainen palkkasumma pitää paikkaansa?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodarit tullaan korvaamaan myös tekoälyllä. Virheetöntä koodia sekunnin murto-osassa.
Tästä on puhuttu koko minun työuran ajan eli reippaat 20 vuotta. Järjestelmät on automatisoineet todella paljon. Mutta seurauksena on ollut sitten, että tuotteet joihin koodia tulee on lisääntyneet ja ohjelmat joita tehdään on paljon monimutkaisempia.
Jokainen voi miettiä vaikka kännyköitä. Mitä ne oli 15 vuotta sitten ja mitä ne on nyt.
Tarkoittaako tää sitä, että pitää olla DIPLOMI-INSINÖÖRI tai joku TOHTORI ennen kuin voi alkaa koodaa??
Vierailija kirjoitti:
Koodari voi tienata paljonkin, mutta pitää olla aika guru, jos tienaa 5000 €/kk 37,5 tunnin viikkotyöajalla ja pelkästään koodaa. Usein huippukoodarit tekevät ohjelmistokehityksessä muutakin kuin vain kirjoittavat koodia eli ovat oman osaamisalueensa erityisasiantuntijoita.
Rivikoodari tienaa kuulemma ton verran http://sää.tv sivustolla.
Kooderina 21 vuoden kokemuksella pidän noita 5000€/kk -juttuja höpönä.
4000€/kk voisin uskoakin vaikka silloinkin kyse on harvinaisen isosta palkasta.
Suurissa luvuissa on mukana pakosti jotakin bonuksia, ylitöitä ja työnkuvakin on jotakin muuta kuin kooderi. Ehkä koodaava järjestelmäsuunnittelija / projektipäällikkö.
Ne pari poikkeuksellista itsensä korvaamattomaksi tehnyttä voivat tietenkin pyytää suuria summia. Nykyään firmat tosin ymmärtävät jo, että aina pitää olla joku varamies.
KoodarinTohtorivaimo kirjoitti:
Mieheni, koodari tienaa 8000e miinus verot. Kokemusta alalta vajaa 10 vuotta. Koodarin markkinat nyt Suomessa, kun heitä tarvitaan, niin voi vaatia lähes mitä tahansa palkaksi. Ainoa ongelma on verotus-miehenikin maksaa lähes puolet palkastaan :(
Nyt nyt :)
Tarkennatko vähän miehen työnkuvaa, huitelee nimittäin niin kaukana ohi normaaleiden kooderitulojen.
No, varmaa perus ohjelmoija jonka taidat ovat vain softa/peli/3D -mallinnuksessa saa juuri tuon 5000e/kk.
Bug bounty ohjelmiin osallistujat saavat sitten sen 5000-15 000e yhdestä löydetystä yleensä "remote exploitista". Ihan hyvän saldon saa kun 2-3 "bugia" kuukaudessa löytää ;)
"Sorry, something went wrong. A team of highly trained monkeys has been dispatched to deal with this situation."
En edes koodannut ja sain tuon. Riitti että mussutti koodaajille toimimattomuuksista ja hankki evidenssit & kertoi miten homman pitäisi toimia ns isossa skoopissa.
Eli ns järjestelmäasiantuntija/integraattori/debuggeri.
Skeptinen koodaaja kirjoitti:
KoodarinTohtorivaimo kirjoitti:
Mieheni, koodari tienaa 8000e miinus verot. Kokemusta alalta vajaa 10 vuotta. Koodarin markkinat nyt Suomessa, kun heitä tarvitaan, niin voi vaatia lähes mitä tahansa palkaksi. Ainoa ongelma on verotus-miehenikin maksaa lähes puolet palkastaan :(
Nyt nyt :)
Tarkennatko vähän miehen työnkuvaa, huitelee nimittäin niin kaukana ohi normaaleiden kooderitulojen.
Koodari, ei kooderi.
Elät oikeasti 30 vuotta jäljessä jos luulet että IT-alalla ei pyöri rahaa. Oikeasti hyvät osaajat (jotka tekee enimäkseen kaikkea muuta kuin kirjoittaa sitä itse koodia) nostaa helposti 10 000e/kk.
Suomessa pitää olla melko guru tuollaiseen palkkaan. Sen sijaan esim. Jenkeissä tai Keski-Euroopassa vaikka Saksassa ja Sveitsissä tuollaiset palkat ja jopa tuota ylikin olevat palkat ovat ihan normaaleja.
5000€/kk ei ole gurun palkka, vaan hyvän koodarin palkka. Gurut / tosi kovat osaajat on sitten 8000€/kk ja siitä ylöspäin.
Mun mies on software developer, tekee myos koodauksia ja viikkopalkka on 2200e.
Vierailija kirjoitti:
Kuka haluaa työkseen tuijottaa herkeämättä ruutua ja näpytellä "...ag0o44_a@at60606..395..." kymmenen tuntia päivässä Pepsi Maxin voimalla?
Ainoastaan juniorit kiskoo jotain Pepsi Maxia. Sitten kun ollaan Senior Software Engineer / Principal Software Engineer / Distinguished Software Engineer -tasolla, niin ne juo espressopohjaisia kahveja. Tuskin on Helsingissä yhtäkään vakavasti otettavaa firmaa jossa ei koodareilla olisi kunnon espressokone käytössään. Nuorempia varten on sitten pelihuone täynnä leluja ja setä-ikäisille on sauna.
Kummityttöni aviomies on koodari. Just oli Englannissa vuoden keikalla. Töitä tarjotaan monista maista, mutta jäi toistaiseksi Suomeen,koska kummityttöni tekee lopputyötä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi naisia on tosi vähän koodareina? Olen ollut pitkään alalla ja törmännyt todella harvoihin naisiin teknisissä rooleissa, graafisissa rooleissa on aika paljon naisiakin.
8000e ei edusta mitään tyypillistä palkkaa todellakaan. Toki jos on erittäin hyvä ja töissä tietynlaisessa firmassa niin palkka voi olla tuollainen.
Tämä on hyvä kysymys. Eikö niitä vaan kiinnosta? Meidän tytöstä tulee koodaaja, on tosin vasta lukiossa. Häntäkin nuorempana kiinnosti enemmän piirtäminen ja jossain välissä kirjoittaminenkin, mutta sain onneksi puhuttua järkeä ja yllytin käyttämään matemaattista lahjakkuutta hyväkseen. Nyt on ihan selkeällä uralla kohti koodaushommia, on tainnut itsekin tajuta että mukavampi olla kovapalkkainen koodaaja (kuten isänsä) kuin köyhä taiteilija. Ja ehkä matkan varrella löytyy joku työnkuva, missä voisi hyödyntää myös tuota kuvataideharrastuksen kautta tullutta osaamista.
Viime keväänä lukiolaisten ohjelmointikilpailun (Datatähti) voitti ensimäistä kertaa tyttö. Toivottavasti tämä inspiroi muitakin kokeilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Supercellille on hirveän vaikea päästä töihin, eivät palkkaa paljon työntekijöitä. Varmaan jos pääsee töihin niin voi tienata sitten todella hyvin.
Voin vain kuvitella. Youtubessa törmäsin videoihin, missä eri pelialalle päätyneet ihmiset kertoivat koulutuksestaan ja työurastaan. Siinä oli yksi Supercellillä työskentelevä kaveri, joka oli fysiikan tohtori ja työskennellyt pitkään tutkijana. Nuorempana hän oli myös pelaillut ja kun tutkimusmäärärahojen saaminen alkoi olla työlästä, hänelle tuli mieleen kokeilla pelialaa. Hän oli pelisuunnittelija ja selosti kuinka loppujen lopuksi siinäkin on paljon matematiikkaa, jota pyöritetään.
Kaikkein huvittavinta oli, että tämä kyseinen video oli jonkun AMK:n sivulla. Kyseisessä AMK:ssa opetetaan pelialaa, mutta kuitenkin tie Supercellille käy tohtorin väitöksen kautta :-D
Skeptinen koodaaja kirjoitti:
Kooderina 21 vuoden kokemuksella pidän noita 5000€/kk -juttuja höpönä.
4000€/kk voisin uskoakin vaikka silloinkin kyse on harvinaisen isosta palkasta.Suurissa luvuissa on mukana pakosti jotakin bonuksia, ylitöitä ja työnkuvakin on jotakin muuta kuin kooderi. Ehkä koodaava järjestelmäsuunnittelija / projektipäällikkö.
Ne pari poikkeuksellista itsensä korvaamattomaksi tehnyttä voivat tietenkin pyytää suuria summia. Nykyään firmat tosin ymmärtävät jo, että aina pitää olla joku varamies.
No missäköhän piireissä oikein pyörit, jossain maakunnassa? Mieheni tienaa himppasen alle 9000€/kk täällä Helsingissä ja siihen _päälle_ tulee sitten osakepalkkiot, jotka nyt sattumoisin on räjähtäneet käsiin kun firmalla menee niin hyvin. Viime vuonna tulot oli jotain päälle 160000€, tänä vuonna menee 240000€ rikki. Ja mies ei todellakaan ole sieltä kovapalkkaisemmasta päästä heidän firmassaan, vaikka kova tekijä onkin ja näin maallikon korvissa tuo 9000€/kk kuulostaa todella ruhtinaalliselta. Mutta moni tienaa todella paljon enemmän, verolistat tutkitaan tarkkaan joka vuosi. Tietty niistä verotiedoista ei pysty näkemään mikä on kuukausipalkan osuus. Osakepalkkiothan verotetaan ansiotulona ja ne on jokaisella vähän erilaiset.
Miestä on myös kosiskeltu toiseen firmaan töihin. Sieltä luvattiin 10000€/kk mutta bonusten kanssa vähän nihkeämpää eikä työtehtävät olleet niin mielenkiintoisia. Mutta kiva huomata että tuollaiselle melkein viisikymppisellekin olisi vielä ottajia, jos sattuisi nykyisiin hommiinsa kyllästymään.
Tästä on puhuttu koko minun työuran ajan eli reippaat 20 vuotta. Järjestelmät on automatisoineet todella paljon. Mutta seurauksena on ollut sitten, että tuotteet joihin koodia tulee on lisääntyneet ja ohjelmat joita tehdään on paljon monimutkaisempia.
Jokainen voi miettiä vaikka kännyköitä. Mitä ne oli 15 vuotta sitten ja mitä ne on nyt.