Lue keskustelun säännöt.
PMS-oireet tekee mun elämästä helvetin
PMS-hirviö
14.11.2017 |
Tottakai ennen menkkoja hermot kiristyy ja kaikki ärsyttää vähän kokoajan. Se nyt kuitenkin on vielä aika pientä kaiken muun lisäks, nimittäin mulle tulee todella synkkiä ajatuksia päähän, tuntuu että mun elämästä ei tuu mitään, alan ajattelemaan kaikkea kamalaa...että mun pitää erota miehestäni kun ei sovita yhteen, oon epäonnistunut ihan kaikessa, kaikki ihmiset on jotenkin mua vastaan, löydän itsestäni vain virheitä. Se itseinhon määrä ja toivottomuus on ihan kamalan painostavaa ja todellista. Mä saatan saada kamalia itku- ja raivokohtauksia, Oman pään sisällä tuntuu, että kaikki joskus negatiiviset ajatukseni olisivat silloin käyneet toteen. Oon monesti miettinyt niinä päivinä itsemurhaa ratkaisuna kaikelle, tuntuu niin todelle se toivottomuus. Mutta sitten kuin taikaiskusta, seuraavana aamuna kaikki onkin palautunut taas normaaliksi.
Onko kellään muulla tällaista?
Sääliksi käy kyllä miestäni, joka joutuu mun kanssa olemaan ne pari päivää...onneksi ei aina tule niin pahoja oireita, mutta aina välillä ne kaikessa kamaluudessaan yllättävät itsenikin. Ei auta vaikka miten yrittäisi ajatella, että tietää mistä kaikki oikeesti johtuu ja että ne tunteet menee kyllä ohi
Kommentit (26)
Googlettakaa PMDD.
Itse kärsin siitä aikani, kunnes totesin, ettei elämästä tule mitään, kun kerran kuussa olen itsemurhan partaalla ja sillä hilkulla, etten tapa muitakin. Tai jos en niin pitkälle mene, niin eroan puolisostani, jätän koulun kesken ja otan loparit. Sain hormonaalisen ehkäisyn, joka lopetti tuon kokonaan. Suosittelen, vaikken muuten hormonaalisen ehkäisyn kannattaja olekaan. Sain normaalielämän takaisin itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka näitä alapeukuttaa. Itselläni myös sama vaiva. Aloin syödä vhh tyyppisesti ja valitettavasti ei ole auttanut. Olen myös saanut tähän keltarauhashormonia kierron loppuvaiheessa otettavaksi ja se on auttanut. Olo oli sietämätön ja paheni noin 28 vuotiaana. Toivoin ruuan ja liikunnan auttavan, mutta ei tuonut apua siihen pahimpaan. Muuten kyllä voin kierron muussa vaiheessa hieman paremmin kuin ennen.
Pms on jotenkin yksin asuessa kamalaa kun ei oo ketään kuka halaisi ja sanoisi että kaikki järjestyy. Tuntuu että ei järjesty ikinä. Erokin tuli pahimman menkka-ahdistuksen aikana. Luin jostain että nelikymppisenä on pahimmillaan. Eli tässä on vielä monta vuotta aikaa näiden tulla pahemmiksi, hemmetti :(
Kuukautisia edeltävä oireyhtymä ja dysforinen häiriö
Juu pahimpaan pms aikaan jopa itsemurha on tullut mieleen. Auttaa kun tiedän tunteen johtuvan siitä ja menevän ohi. Nyt kun ikää +40 niin on tullut paha unettomuus ennen kuukautisia, siis todella paha. Kai sitä pikkuhiljaa on haettava apua.
Kappas, siinähän niitä ohjeita tulikin :) Kiitos!