Lue keskustelun säännöt.
Tykkääkö fiksut naiset ns. kevytsuhteista?
12.11.2017 |
Olen eronnut alle nelikymppinen mies ja mietiskellyt, millaisen suhteen haluaisin erosta toivuttuani.
Tällä hetkellä kiehtoisi eniten ns. kevytsuhde. Kumpikin asuisi omassa kodissaan ja suhde olisi matkailua, tapailua, yhteisiä harrastuksia, ravintolaillallisia ja koti-iltoja. Tuntuisi lapsille paremmalta ratkaisulta kuin uusperhesoppa, jossa lapset vaihtavat kotien ja eri perheiden välillä.
Mahtaako tälläinen parisuhteen muoto olla haluttu naisten keskuudessa vai pitääkö mies saada aina ruotoinen päivineen?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Oon fiksu koulutettu omillani toimeen tuleva 38-vuotias nainen. Erosin pitkästä liitosta 30-vuotiaana, ja sen jälkeen jokainen tapailemani mies / seurustelukumppani on ilmoittanut että haluaa ehdottomasti suhteen, jossa asutaan yhdessä. Eli mun mielestä miehet haluaa vain tuollaisia jaetaan arki -suhteita.
Moni mies kaipaa äitiä ja/tai kodinhoitajaa. Liian työlästä huolehtia itse itsestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otsikko ja aloitusviesti ovat aika outo yhdistelmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on juuri sellaista mitä olen etsinyt! Ihan täydellinen suhde eron jälkeen, kun en enää halua muuttaa yhteen.
Lisää kuitenkin vielä että seksiä haluan säännöllisesti ja pidän matkustamisesta todella paljon. Onko sinulla aikaa matkustella?
Jos ap:lta kysytään, niin pidempiä matkoja olen tehnyt 2-3 kertaa vuodessa, mutta tähän asti olen ottanut aina lapsen mukaan ja kaksin siis menty. Jos oikein tosissaan haluaisin matkustaa, niin ehkä joka toinen kuukausi pystyisi tekemään venytetyn viikonlopun mittaisin reissun. Lomakaudella kyse olisi taas siitä, kuinka haluaisin jakaa aikana lapseni ja kumppanin kanssa.
Eli et haluakaan kevytsuhdetta, jos sinulle selviää ettei fiksut naiset halua sellaista? Vai yritätkö sä saada todisteen sille että olet fiksu, kun haluat jonkin tietynlaisen ihmissuhteen?
Vierailija kirjoitti:
Eli et haluakaan kevytsuhdetta, jos sinulle selviää ettei fiksut naiset halua sellaista? Vai yritätkö sä saada todisteen sille että olet fiksu, kun haluat jonkin tietynlaisen ihmissuhteen?
Pahoittelen, jos otsikointi meni pieleen. Tarkoitus ei ollut loukata ketään.
Tavoitteeni tässä viestiketjussa oli tunnustella, mahtaako edes joku osuus naisista tavoitella samantyyppistä parisuhdetta kuin itse toivon.
En väitä, että ns. perinteistä suhdetta toivovat eivät olisi fiksuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 28-vuotias mies ja toivoisin juuri tällaista suhdetta. Valitettavasti aika harva ikäiseni nainen haluaa samaa. Varmasti vanhemmassa ikäluokassa paljon suositumpaa tuollainen.
Olen itse 40 + eronnut nainen ja kuvailemassasi "kevytsuhteessa" samanikäisen miehen kanssa. Lapsia on ja asumme eri paikkakunnilla. Elämäntilanteen vuoksi yhteenmuutto ei ole mahdollinen ja arkea vietämme osin erillään, osin yhdessä aina kun mahdollista. En kaipaa jatkuvaa fyysistä yhdessäoloa ja tykkään myös viettää aikaa itsekseni. Muutoin yhteydenpito on kyllä tiivistä ja olen hyvin sitoutunut suhteeseen.
Olen eroni jälkeen ollut parissa muussa suhteessa, jotka mielestäni sopivat kyllä paremmin kevytsuhteen määritelmään eli "ei niin vakavasti otettavia", hauskanpitoon perustuvia Ilman sen ihmeempiä suunnitelmia tulevasta. Vaikka en nytkään suunnittele kovin pitkälle elämääni tiedän kyllä, että tämän ihmisen kanssa haluan olla, en vain pitää hauskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskinpa sillä on tekemistä fiksuuden kanssa. Joillekin sopii elämäntilanteen, elämäntavan ja mielenlaadun puolesta paremmin erillään asuminen, toisille yhdessä. Aivan varmasti löytyy sekä naisia että miehiä molempia sortteja.
Se on sitten asia erikseen, mitä etsivät ja haluavat juuri ne naiset, joista itse kiinnostut.
Kannattaa jo heti treffailun alkuvaiheessa selväksi tämä "toive" naiselle, niin kumpikaan ei pety mikäli toisella olisikin erilaiset haaveet ja näkemykset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haluaisi tuollaista suhdetta. Jäisi välistä liian monta intohimoista hetkeä, nukkumaan mennessä, keskellä yötä heräten, aamuvarhaisella kun molemmat nukkuisivatkin omissa sängyissään omissa kodeissaan.
Juuri tuollainen etäsuhde oli minullakin nelikymppisenä yli kymmenen vuotta. Asuimme omissa asunnoissamme, molemmilla lapsia. Joka viikonloppu nähtiin ja kaikki lomat vietettiin yhdessä. Suhde oli lämmin ja tiivis - tiiviimpi kuin moni avioliitto.
Mutta.
Sitten suhde loppui kuin seinään aivan yllättäen.
Järkytys oli suuri - toinen osapuoli oli rakennellut jotain "uutta" muutaman kuukauden piilossa minulta. Mitään riitoja ei ollut. Omasta puolestani elin täysillä avoimin sydämin. Mutta kaikki hyväkin voi loppua.
Suhteen loppuminen oli traumaattinen kokemus, sillä meidän molempien mielestä olimme erittäin sopivia toisillemme. Toinen ei kuitenkaan sitten loppumetreillä jaksanutkaan kai välimatkaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuollainen etäsuhde oli minullakin nelikymppisenä yli kymmenen vuotta. Asuimme omissa asunnoissamme, molemmilla lapsia. Joka viikonloppu nähtiin ja kaikki lomat vietettiin yhdessä. Suhde oli lämmin ja tiivis - tiiviimpi kuin moni avioliitto.
Mutta.
Sitten suhde loppui kuin seinään aivan yllättäen.
Järkytys oli suuri - toinen osapuoli oli rakennellut jotain "uutta" muutaman kuukauden piilossa minulta. Mitään riitoja ei ollut. Omasta puolestani elin täysillä avoimin sydämin. Mutta kaikki hyväkin voi loppua.
Suhteen loppuminen oli traumaattinen kokemus, sillä meidän molempien mielestä olimme erittäin sopivia toisillemme. Toinen ei kuitenkaan sitten loppumetreillä jaksanutkaan kai välimatkaa...
Kurja juttu :-(
Kuinka pitkä välimatkanne oli kilometreissä? Vai oliko "välimatka" lopulta se yhteisen kodin puute?
Itse asun PK-seudulla ja ajattelisin, että potentiaalisen kumppanin pitäisi olla myös täältä eli melko läheltä. ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on juuri sellaista mitä olen etsinyt! Ihan täydellinen suhde eron jälkeen, kun en enää halua muuttaa yhteen.
Lisää kuitenkin vielä että seksiä haluan säännöllisesti ja pidän matkustamisesta todella paljon. Onko sinulla aikaa matkustella?
Jos ap:lta kysytään, niin pidempiä matkoja olen tehnyt 2-3 kertaa vuodessa, mutta tähän asti olen ottanut aina lapsen mukaan ja kaksin siis menty. Jos oikein tosissaan haluaisin matkustaa, niin ehkä joka toinen kuukausi pystyisi tekemään venytetyn viikonlopun mittaisin reissun. Lomakaudella kyse olisi taas siitä, kuinka haluaisin jakaa aikana lapseni ja kumppanin kanssa.
No mitä jos asuisin ulkomailla ja tapaamiset olisivat viikonloppuisen tai yhteisillä lomamatkoilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuollainen etäsuhde oli minullakin nelikymppisenä yli kymmenen vuotta. Asuimme omissa asunnoissamme, molemmilla lapsia. Joka viikonloppu nähtiin ja kaikki lomat vietettiin yhdessä. Suhde oli lämmin ja tiivis - tiiviimpi kuin moni avioliitto.
Mutta.
Sitten suhde loppui kuin seinään aivan yllättäen.
Järkytys oli suuri - toinen osapuoli oli rakennellut jotain "uutta" muutaman kuukauden piilossa minulta. Mitään riitoja ei ollut. Omasta puolestani elin täysillä avoimin sydämin. Mutta kaikki hyväkin voi loppua.
Suhteen loppuminen oli traumaattinen kokemus, sillä meidän molempien mielestä olimme erittäin sopivia toisillemme. Toinen ei kuitenkaan sitten loppumetreillä jaksanutkaan kai välimatkaa...
Juuri sama kokemus . Meitä pidettiin unelmaparina ja tuntemattomatkin tulivat sanomaan, kuinka näytätte onnellisilta. Ja olimme sitä. Elämäni suuri rakkaus.
Miehellä kuitenkin oli viimeiset kuuukaudet uusi rakas kuviossa.
En ole toipunut vieläkään kohta kolmeen vuoteen. Treffeillä olen käynyt, mutta en voi luottaa tai avautua keneenkään täysin.
Vierailija kirjoitti:
Oon fiksu koulutettu omillani toimeen tuleva 38-vuotias nainen. Erosin pitkästä liitosta 30-vuotiaana, ja sen jälkeen jokainen tapailemani mies / seurustelukumppani on ilmoittanut että haluaa ehdottomasti suhteen, jossa asutaan yhdessä. Eli mun mielestä miehet haluaa vain tuollaisia jaetaan arki -suhteita.
Olen fiksu ja koulutettu mies ja mietiskelen tässä suhteen aloittamista erosta toivuttuani. Olen sitä mieltä, että on parempi, jos molemmilla on oma asunto ja oma talous. Tosin fiksua naista voisi hemmotella viemällä häntä esim. matkoille ja kulttuuritapahtumiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on juuri sellaista mitä olen etsinyt! Ihan täydellinen suhde eron jälkeen, kun en enää halua muuttaa yhteen.
Lisää kuitenkin vielä että seksiä haluan säännöllisesti ja pidän matkustamisesta todella paljon. Onko sinulla aikaa matkustella?
Jos ap:lta kysytään, niin pidempiä matkoja olen tehnyt 2-3 kertaa vuodessa, mutta tähän asti olen ottanut aina lapsen mukaan ja kaksin siis menty. Jos oikein tosissaan haluaisin matkustaa, niin ehkä joka toinen kuukausi pystyisi tekemään venytetyn viikonlopun mittaisin reissun. Lomakaudella kyse olisi taas siitä, kuinka haluaisin jakaa aikana lapseni ja kumppanin kanssa.
No mitä jos asuisin ulkomailla ja tapaamiset olisivat viikonloppuisen tai yhteisillä lomamatkoilla?
Ehkä olisi liian hankalaa, varsinkin jos asuisit Tallinnaa tai Tukholmaa kauempana.
Tuo kuulostaa todella hyvältä suhteelta. Olen myös eronnut enkä enää halua yhteistaloutta vaan ehdottomasti omat asunnot ja oma talous.
Olen ollut jo vuosia tuollaisessa tavallisessa parisuhteessa. Yhteen muuttaminen ei ole edelleenkään ajankohtaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei ole mikään yhtenäinen joukko ihmisiä, jotka haluaisivat juuri jotain tiettyä juttua.
Tarkoitukseni oli tiedustella palstalaisten henkilökohtaisia mielipiteitä. ap.
Tarkoituksesi oli yrittää vakiinnuttaa idioottimainen termi "kevytsuhde" keskusteluun.
Ihan täydellistä! Voisitko antaa yhteystietosi, jos voitaisiin vaikka tavata sokkotreffeillä?