Mua ahdistaa kun mun pienin lapsi täyttää 5v
jo. Ja lisää ei ole enää tulossa. Aika meni liuan nopeasti, ei suloista pientä enää.
Kommentit (21)
Mä en kanssa ymmärrä niitä jotka vuoden ikäisen lapsen kanssa jo surkuttelee, kun ei ole enää vauvaa talossa. "Ja kuume on kova". Ei hitto. En tajua mitä hienoa on pienissä lapsissa. Joo ja meillä on lapsi. Yksi. Syystä.
Musta on ihanaa, kun ainokainen on neljä eikä ole enää pikkulasta talossa. Meillä on niin kivaa yhdessä.
Minuakin ahdistaisi 5-vuotias. Vasta.... vielä 13 vuotta edessä.
T. Teinien äiti
5 on kyllä tosi pieni vielä. Niiden kuuluu muuten kasvaa.
Teinin äiti
Vierailija kirjoitti:
Minuakin ahdistaisi 5-vuotias. Vasta.... vielä 13 vuotta edessä.
T. Teinien äiti
Tämä! Pikkulapsiaika oli kamalaa. Odotin vain että ne vuodet kuluisivat nopeasti. Nyt on kivaa olla lasten kanssa, kun he ovat fiksuja yläkoululaisia.
T. Myös teinien äiti
Minun kuopukseni on jo 20-vuotias kaksimetrinen nuorukainen. Piti hankkia koira hellittäväksi kun lapset eivät enää syliin tule.
Ae, että pitää pikkulapsiajasta, ei ole lasten kautta elämistä. Itsekin pidän siitä pikkulapsiajasta, vaikka näköjään moni muu ei tässä keskustelussa.
On erilailla ihanaa olla noiden isojen kanssa. On ihana touhuta heidän kanssaan kaikkea, mutta se ei poista sitä asiaa, että pienten kanssa on erilailla kivaa.
Minä ainakin pidän vauva-ajasta ja pienten lasten kanssa olosta. Ja kyllä minäkin harmittelen kun on lapsiluku täysi ja ei enää saa olla pineten kanssa. Miksi joillekin on vaikea ymmärtää, että ihmiset pitävät eri asioista?
Miksi tehdä vauvoja kun ne kasvavat? Kukaan vanhempi ei lapsistaan vauva-ajan jälkeen tykkää joten...
Voi ap, multa saat kyllä empatiaa.. Omat kaksoset ovat jo tokaluokkalaisia ja välillä kyllä haikeudella muistelen kun olivat pienempiä, viihtyivät sylissä jne. Mut on tämäkin kivaa - ja niin varmaan sinustakin sen pienimmän kaikki kasvuvaiheet ovat omalla tavallaan kivoja..? :)
Ajoittaisesta haikeudesta huolimatta en itse pikkulapsiaikoja enää sillä tavalla kaipaa että ne takaisin ottaisin, mutta pystyn kyllä hyvin ymmärtämään fiiliksiäsi. Kyllä se siitä..! Ainahan ne sun lapsiasi kuitenkin ovat, sittenkin kun ovat aikuisia. :)
Kyllä minäkin kaipaan sitä aikaa, kun lapset olivat pieniä! Luen itse paljon ja olen kai sitten vähän lapsenmielinen ja minusta oli ihanaa lukea lapsille lastenkirjoja. Joskus tuntuu, että oikein sydäntä särkee katsoa kirjastossa kaikkia lastenkirjoja, joita en voi enää lukea kenellekään! (Tai no joitain kirjoja luen joskus itsekseni, mutta en ihan pikkulasten kirjoja.)
Joo, empatiaa täältäkin. Nyt pidät ihanat synttärit, ja nautit pienestä lapsestasi. Kun hän on loppuvuoden lapsi, jo vuodenvaihteen jälkeen kaikki alkavat puhua eskarista, joka ensi vuonna koittaa, ja vastahan sun lapsi täytti 5v. Mutta kyllä se siitä.
Höh mitä vastauksia. Itsellä vasta yksi lapsi, 4-vuotias, ja kyllä muakin välillä jo surettaa kuinka "iso" se on. Tottakai tiedän että hän on oikeasti tosi pieni vielä ja lasten kuuluu kasvaa, mutta silti.
Hei, juhlat oli ja meni. Ja ei tämä niin kauheaa olekaan kuin luulin. Ap
Kuvottavalla tavalla elät vain lasten kautta. Hanki muuta elämää. Miten joku voi sanoa jotain tuollaista? Että pitäisi aina olla joku pieni talossa?