Kirjoitetaan paskoja runoja

Paratiisihotelli. Sain oireita homeesta.

Naapurini varastaa.

Pyöräilykypärä.

1980-luvun Pirkko Arstila.

       Mummot kulkee

       talvisaappaissa

Tummaa makaronia, isäpuoli.

Robottipölynimuri, Harry Potter

vaimomatskua.

Kummalliset kammot - mieheni aloitti

painiharrastuksen.

      Arttu Wiskari.

      Ostolakossa.

Sinkkumies

Kheopsin pyramidin sisällä.

Kietoudun sinuun,

olen läsnä

Tässä

ja nyt

Me emme katso

samaan suuntaan,

katsomme toisiamme

Tässä

ja nyt

Annan sinulle käteni,

niin kuin ihminen ihmiselle

Tässä

ja nyt

Tahdon sukeltaa sisääsi,

kokea kehosi aisteillani

Tässä

ja nyt

 

Viileät kädet hapuilevat pimeässä

Velvollisuudet kuristavat 

vain hetken

Yksi toisensa jälkeen

näppäimet painuvat alas

eikä kylmyys enää tunnu

näen ainoastaan

Aihe vapaan

Vierailija kirjoitti:

Katseesi herkkä kuin kuutamoyö.

Hikisten lakanoiden syleilyssä kadotan itseni

ihosi hengitykseen.

Sydämenlyönti kerrallaan sidot sieluni

ikuiseen kosmiseen peliin.

Kalpeassa aamun varjossa venyttelet

itseäsi kuin kissa.

Minä kehrään.

Jenni?

Uli, uli

Vali, vali

Seli, seli

Tuli, tuli

Puli.

Iltapäivän tuska hiipii sydämmeeni

on tuskan iltapäivä!

Raahaan kivistä kelkkaa pitkin pakaroidesi tuskan maileja

Taivaalla lentää haarapääsky

Muistan sinunkin haarasi, tulehtuneet, avonaiset

Oi, rakkaus, miksi jätit minut

On elämä yhtä tuskan polkua,

jonka jätöksiä poimin kuin puutarhasta chihuahuan kikkareita.

Näin päätty elomme keskitien iltapäivän vaellus

sielun pitkä pimeä teehetki

kello kuuden tötsyt ja nukkumaan

oih, tuska

oih, elämä

oih, rakkaus

on sydämen lunnaat hinnoissaan

ja jokainen maksaa niitä vuorollaan

nyt minua kutsutaan

Etusivun mittainen katseesi

Ei ikinä tiedä

Mihin päätyy

Neulanpisto mihin se päätyy

tänäkin yönä

karvaiset pakarat ne

nousee  ja laskee

Silmäsi ovat yksisuuntainen tie.

Tai merenpinta.

Tai peili.

Kierrän sinua kuin kissa kuuroa puumaa.

Oikeisiin vastauksiin on vain vääriä kysymyksiä.

Kaikki ovet on suljettu.

Silmäsi ovat kuin kaksi sulkaa joutsenen perseessä

Rakkaus elää mielessä terveessä

Katson sinua ja odotan yhä

Tunteeni tämä - se on pyhä

Tahdon maistaa kielesi kärkeä

Sielusi vohvelimuru on tärkeä

Tuot elämääni syvää järkeä

Ruusun terälehdet ilmassa tuulevat

Lempeämme lahoksi luulevat

Kuun korvat kaipuun kuulevat

Päätä särkee

Onko mitään järkee 

tässä elämässä

Ei - mä vastaan ja lähden

WC kutsuu

Olen matkalla tuntemattomaan

Avaruussukkulani syöksähtää

kohti uutta aurinkokuntaa

Tähtien loisteessa

kukkiva orkideasi kutsuu minua

huumaavalla tuoksullaan

Käyn kimppuusi

kuin nuori urosleijona

paahtavan kuumalla savannilla

Käärmeeni luikertelee

kiviraunioosi

Uin kallionkoloissasi

kuin luolasukeltaja ja

vuorikiipeilijän tavoin

tahdon nousta Mount Everestillesi

Huipulle päästessäni

näköala lumoaa minut

ja haluan vyöryä rinnettä alas

suurena lumivyörynä

Yht'äkkiä sisälläni

kuohahtaa

Vesuviuksen tulivuori

Laavani purkautuu

räjähdysmäisenä tulimyrskynä

Pompeijin kaupunkisi ylle

Tahdon sulaa sinuun kiinni

muuttua kanssasi talipalloksi

Huokaan

Olen kuin vaeltaja

joka on löytänyt määränpäähänsä

Tältä sammalmättäältä

en halua enää nousta

Tsilirimpsis, sanoi punatulkku,

Vesi virtaa ruostunutta ränniä pitkin,

Hik, väsynyt juoppo

Räkättirastaan paskaset naurut

Katveessa aamunkoin

hihi haha huu

jaba daba duuuu

miksei se kakka jo tuu.

Virttyneet pieruverkkarit,

Revennyt mieli tyttösen

Kuin märkä vuotava vaippa,

Sumea usko ihmisen

Provo, provo!

      Huusi

Porvoon poro

aaveella aivasti

                        aaaatschii!

Salainen solasi

Sun solasi salatut

näin kun pyörälläs poljit

matkalla kai salille

tai sieltä pois.

Heräsi miehen haluni tuhmat,

niin vei näky tuo järkeni mennessään.

Oi solasi salatut,

ne mulle paljastit sä vihdoin,

vaikka niiden arvoituksen äärellä askaroin

yön pikkutunneille

ratkoen salaisuuden arvoitusta.

Mut trikoot tiukat nuo,

arvoituksen avaimet tarjos,

vihdoin pulmaan ratkaisun.

Ja loppu on hyvin sporttinen

kun päätin itsekin alkaa kuntoilla,

jotta näkisin lisää solia

ja niiden saloja,

piukkoja trikoita,

niin monen kirjavia.

Ah,

miehen

elämää...

Allani oli kuuma hiekka,

ja kikki seisoi kuin miekka

Linnut ne lensi,

äiti soppaa hämmensi

Saavuit jälkeen yön,

taas keittoa syön.

Kivimuuri

Sanomattomat sanat

Porvoo.