Te, joiden arki on helppoa ja mukavaa: mikä tekee siitä helppoa ja mukavaa?

Mies jäi työttömäksi, ja valitettuaan minulle aikanaan siisteydestä ja ruuanlaitosta, kun olin äitiyslomalla ja vanheimpainvapaalla, ei kehtaa olla tekemättä vuorostaan niitä ”helppoja ja kevyitä” kotitöitä.

Näkee nyt, ”miten ihmeessä sen ajan saa kulumaan kotona, kun ei ole mitään tekemistä” - ja eihän sillä kovin paljoa olekaan, kun lapset ovat jo lennähtäneet pesästä. Jaksaa silti jostain syystä marista ja valittaa väsymystä... Mutta mulla on helppoa, sen kun vaan käyn töissä, välillä teen ylitöitäkin, ja elämä hymyilee, vaikka kotona makaakin tollainen lompakkoloinen. En valita. :)

Olen saanut synnyinlahjaksi positiivisen ja valoisan luonteenlaadun, se on varmaan isoin syy. En myöskään stressaa asioista. Lapset on jo isoja ja asuvat omillaan, kotona on rauhallista ja mukavaa miehen kanssa. Kotimme on ihana ja asumme juuri siellä, missä olemme aina haaveilleetkin.

Työni on mielekästä ja merkityksellistä, olen terve ja minulla on monta rakasta ystävää. Minulla on mieluisia harrastuksia. Nautin yksinolosta, mutta myös porukassa olemisesta. Aamut ovat päivän parasta aikaa, kun koskaan ei voi tietää mitä päivä tuo tullessaan. Elämä on ihanaa :)

Kunnossa oleva parisuhde. Töissä on ongelmia, mutta on ihanaa kun kotona saa tukea ja turvaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen saanut synnyinlahjaksi positiivisen ja valoisan luonteenlaadun, se on varmaan isoin syy. En myöskään stressaa asioista. Lapset on jo isoja ja asuvat omillaan, kotona on rauhallista ja mukavaa miehen kanssa. Kotimme on ihana ja asumme juuri siellä, missä olemme aina haaveilleetkin.

Työni on mielekästä ja merkityksellistä, olen terve ja minulla on monta rakasta ystävää. Minulla on mieluisia harrastuksia. Nautin yksinolosta, mutta myös porukassa olemisesta. Aamut ovat päivän parasta aikaa, kun koskaan ei voi tietää mitä päivä tuo tullessaan. Elämä on ihanaa :)

Vau, joillakin on tosiaan käynyt tuuri geneettisessä lotossa...

Suurin syy tähän ehdottomasti lapsettomuus. On niin rauhallista ja vapaata. Voin tehdä vapaapäivinä just sitä mitä haluan ja just silloin kun haluan. Voin käyttää kaikki rahani siihen mitä haluan. Siis nyt kun ajattelen niin mun elämä on ihan älyttömän mukavaa ja helppoa :)

Ei valittavaa akkaa, ei mölyäviä pentuja, ei aikatauluja...sen kun on vain!!

Monien edellä mainittujen lisäksi vastaisin HYÖTYLIIKUNTA. Se, kun tekee oikeastaan kaikki matkat reippaasti kävellen tai pyörällä, niin ei tarvi enää työpäivän jälkeen lähteä erikseen väkipakolla harrastamaan liikuntaa, vaan saa latailla akkuja ja viettää aikaa rakkaiden kanssa kotona. Tämä tietysti edellyttää sopivan mittaista (mulla 4km) työmatkaa ja ruokakauppaa tarpeeksi lähellä kotia.

Mieluisa työ. Kaikki loppu on vapaa-aikaa. Tietysti on lapset ja velvollisuudet, mutta sekin omaa valintaa. Erosin vasta huonosta liitosta ja arki on vain parantunut.

- terveys ja vapaamuotoiset liikuntaharrastukset, joka-aamuinen tai iltainen jooga tai meditaatio

- pääomatulot eli kun on aloittanut työnteon nuorena lukiolaisena ja sijoittanut alusta asti pieniä summia sekä säästänyt asp-tilille ja sitten asuntolainaa maksamalla niin voi höllätä keski-iässä työnteosta tekemällä vähemmän (yrittäjä), samoin pikkulapsivaihe oli taloudellisesti ja muutenkin helppo kun toinen pystyi aina tekemään vähemmän työtä

- helppo, uudehko ja alle varallisuuteni oleva koti

- rauhallinen suhtautuminen asioihin kuten lasten uhmaan ja kohta jo murrosikäänkin sekä puolison toilailuihin

- uusi, edullinen auto joten ei remonttihuolia

- ei stressata kotitöillä vaan meillä on kaikki koneet robotti-imuria myöten tai jätetään tekemättä

- syödään paljon ulkona, laitetaan ruokaa lähinnä viikonloppuisin ja omaksi iloksemme

Vierailija kirjoitti:

Mahdollisimmat vähän aikatauluja ja vaatimuksia.

Tämä. Elämästä kannattaa karsia pois kaikki sellainen, joka ei ihan tosissaan kiinnosta eikä ole pakollista. Ah, mikä vapaus ja helppous.